
Pientä työeläkettä saavien naisten etuuksien korottamiseen voidaan hänen mukaansa ”irrottaa” eläkerahastoista noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.
Korotuksella olisi Rinteen mukaan tarkoitus kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Eläkkeellä on siis nykyisin suuri joukko ennen kaikkea naisia, joille ei kertynyt eläkettä, kun he aikoinaan hoitivat lapsia kotona.
Rinteen mukaan naisten kotona viettämät ajat ovat yksi suurimmista syistä siihen, että Suomessa on paljon pientä työeläkettä saavia henkilöitä.
Pääministerin avauksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tapoja korottaa alle 1 400 euron työeläkkeitä ilman eläkemaksujen nostoa.
Kokoomus haastoi Rinnettä kyselytunnilla siitä, aikooko hallitus leikata suurempia työeläkkeitä pienempien eläkkeiden korottamiseksi. Rinne vakuutti, ettei hallitus leikkaa kenenkään eläkettä.
”Suomessa on osittain rahastoiva eläkejärjestelmä, ja eläkerahastoissamme on noin 211 miljardin euron edestä varallisuutta. Minun arvioni asiantuntijoiden kanssa käymieni keskustelujen pohjalta on, että rahastoista voidaan irrottaa tietty summa rahaa pienituloisten naisten eläkkeisiin.”
Rinne ei yksilöinyt, keiden asiantuntijoiden kanssa hän on aiheesta keskustellut.
Käytännössä pääministerin avaus tarkoittaisi eläkerahastojen nykyistä nopeampaa käyttämistä. Eläkerahastot ovat viime vuosina kasvaneet edelleen, mutta rahastojen tuottoja käytetään jo eläkkeiden maksamiseen.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaahttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+sarkomaa haastoi kyselytunnilla Rinteen näkemyksen siitä, ettei tämän suunnitelma johtaisi eläkkeiden leikkaamiseen.
Pienten työeläkkeiden korottaminen johtaisi Sarkomaan mukaan väistämättä ennemmin tai myöhemmin suurempien eläkkeiden leikkaamiseen, ellei eläkemaksuja koroteta.
Hallitusohjelmassaan hallitus päätti korottaa kansan- ja takuueläkkeitä. Ensimmäiset korotukset tulevat voimaan ensi vuonna, ja niiden tarkoituksena on parantaa etenkin alle 1 000 euron kuukausieläkkeitä saavien asemaa.
Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattu kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta ei ole edennyt, koska työmarkkinajärjestöt torjuivat suunnitelman jyrkästi jo kesällä.
Sekä työnantajien kattojärjestö EK että työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava katsoivat Sarkomaan tavoin, että pienten työeläkkeiden korottaminen eläkemaksuja nostamatta tarkoittaisi käytännössä suurempien työeläkkeiden leikkaamista. Järjestöjen mielestä eläkejärjestelmä ei sovellu tämänkaltaiseen tulojentasaukseen.
Rinteen kyselytunnilla tekemä avaus osoittaa, ettei pääministeri silti ole luopunut tavoitteestaan.
Työeläkkeitä maksettiin viime vuonna 27,9 miljardin euron arvosta. Kelan eläkkeitä eli pääasiassa kansan- ja takuueläkkeitä maksettiin puolestaan 2,4 miljardin euron arvosta.
- Eduskunta Seuraa
- Hallitus Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Puolueet Seuraa
- Sdp Seuraa
- Teemu Muhonen Seuraa
Kommentit