Politiikka

Hoitajamitoituksen laskentatavalle arvostelua lausuntokierroksella – ”Ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä”

Laskentatavasta riippuen mitoituksen toteuttaminen saattaa vaatia enemmän työntekijöitä kuin aiemmin on arvioitu.

Hallituksen kaavailemassa hoitajamitoituksessa on ilmennyt uusia pulmia. Lausuntokierroksella monen tahon huomio on kiinnittynyt siihen, että esitysluonnoksessa hahmoteltu tapa laskea henkilöstömitoituksen toteutumista on epäselvä tai monitulkintainen.

Laskentatavan toimivuus on olennaista sen kannalta, että suunniteltu 0,7:n hoitajamitoitus todella toteutuu vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Tavan olisi hyvä olla myös valtakunnallisesti yhtenäinen, jotta hoivakotien tilanteita pystyttäisiin vertailemaan.

0,7:n mitoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti olisi seitsemän työntekijää.

Henkilökunnan riittävän määrän seuraamista monimutkaistaa se, että mitoitukseen luettavat työtehtävät on eritelty tarkkaan. Yksittäisen työntekijän työajasta osa voi mennä mitoituksessa huomioitavaan välittömään asiakastyöhön ja osa taas mitoituksen ulkopuoliseen, välilliseen työhön.

Esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän mukaan voi olla vaikeaa laskea välilliseen työhön kuluvaa aikaa.

”Välillisiin tehtäviin kuluva aika voi vaihdella eri päivinä ja eri vuoroissa. Vastuuhenkilöt ja valvonnan vastuuhenkilöt tulevat tarvitsemaan tähän koulutusta ja ohjausta.”

Osin tämän jaon vuoksi mitoituksen seuranta vaatisi käytännössä paljon käsin tehtävää työtä, mikä taas lisää hallinnollista työtä. Moni lausunnonantaja kaipaa yhtenäistä järjestelmää ja tiedonkeruun automatisointia.

”Tällä hetkellä tietotekniset ratkaisut eivät välttämättä tue suunnittelua siltä osin, kun mitoitukseen lasketaan vain osa tietyn työntekijän työpanoksesta”, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä huomauttaa lausunnossaan.

Esitysluonnoksen mukaan mitoitus laskettaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määrittelemän laskentakaavan mukaisesti. Tästä huolimatta moni lausunnonantajista kaipaa tarkempaa selvyyttä siihen, mikä olisi lopullinen tarkkailujakso, eli seurattaisiinko henkilöstömitoitusta esimerkiksi kolmen viikon jaksoissa, viikkotasolla vai jopa päivittäin.

THL on käyttänyt Vanhuspalvelujen tila -seurantatutkimuksessaan tarkkailujaksona viikkoa.

Epäselvyydet laskentatavassa herättävät kysymyksiä siitä, kuinka paljon uutta työvoimaa lopulta tarvittaisiin mitoituksen toteuttamiseen. Helsingin kaupungin lausunnossa huomautetaan, että jos tavoitteena on toteuttaa vaadittu mitoitus päivittäisellä tasolla, lisähenkilöstöä tarvitaan huomattavasti arvioitua enemmän.

”Vaikuttaa siltä, että lakiluonnosta laadittaessa ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä”, Helsingin kaupunki kirjoittaa.

”Laskentatavasta riippuen yksistään Helsingin lisätarve voi olla 1 000‒1 200 henkilöä, vaikka laskelmissa oli esitetty koko Uudellemaalle ainoastaan 923 henkilön lisätarvetta.”

Sosiaali- ja terveysministeriön aiemman arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvittaisiin nykytasolla ainakin 4 400 uutta työntekijää. Esitysluonnoksessa ennakoidaan, että vuonna 2025 lisähenkilöstön tarve olisi kaikkiaan 5 300 työntekijää.

Työntekijöiden saatavuus on herättänyt laajaa huolta. Pulaa pyritään ratkomaan muun muassa koulutusmahdollisuuksien lisäämisellä.

Lausunnoissa nostettiin esiin, että koulutuksen lisäksi on huolehdittava myös hyvistä työoloista sekä riittävästä palkkauksesta. Hoiva-avustajien koulutukseen kaivataan valtakunnallista yhtenäisyyttä.

Uuden hoitajamitoituksen toteuttamisen on arvioitu maksavan vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajat KT kirjoittaa lausunnossaan, että kustannukset voisivat olla 256 miljoonaa euroa. KT huomauttaa, että lisäkustannuksia voi syntyä koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen seurantaan tarvittavista tietojärjestelmistä.

Viimetalvisen hoivakotikohun keskiössä ollut hoivayhtiö Attendo huomauttaa, että mitoituksen taloudelliset kustannukset on arvioitu alakanttiin yli sadalla miljoonalla eurolla. Attendon mukaan rahaa tarvittaisiin vähintään 330–350 miljoonaa euroa.

Kysymyksiä rahojen riittävyydestä on esitetty pitkin syksyä. Pääministeri Antti Rinne (sd) myönsi syyskuussa, että tällä vaalikaudella ei saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää. Syynä on Rinteen mukaan se, että rahaa ei ole riittävästi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on kuitenkin moneen kertaan vakuutellut, että rahoitus riittävän henkilökunnan palkkaamiseen turvataan.

”Siinä vaiheessa, kun siirtymäaika päättyisi, valtiontalouden ponnistusten on oltava kunnossa ja rahojen oltava järjestäjillä”, Kiuru kommentoi lokakuussa.

Henkilöstömitoituksen arvioidaan tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, joka kestäisi vuoden 2023 huhtikuuhun. Hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Lausuntokierros päättyy perjantaina. Keskiviikkoiltapäivään mennessä tulleissa lausunnoissa nostettiin esiin myös mitoituksen myönteisiä puolia. Moni pitää työtehtävien tarkkaa erottelua ja eri henkilöstöryhmien huomioimista pääosin hyvänä asiana. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kehuu kirjausta.

”Jatkossa koulutetulle hoitohenkilökunnalle jää aikaa koulutusta vastaavaan hoitotyöhön. Tällä saadaan nostettua hoidon laatua, joka on merkityksellistä asiakkaiden inhimillisen elämän kannalta”, liitto kirjoittaa lausunnossaan.

Osa lausunnonantajista kuitenkin huomauttaa, että pelkkä mitoitus ei välttämättä takaa hoivan laatua. Muun muassa Järvenpään kaupunki haluaisi, että palveluille määriteltäisiin laatutaso.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    2. 2

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    3. 3

      Sdp:n rinneläinen ja urpilaislainen kuppikunta ovat olleet vuosia kaikesta eri mieltä – sunnuntaina ne ilmeisesti kuitenkin löysivät toisensa

    4. 4

      Tulorekisterin verkkosivuilla on ollut kuukausien ajan nähtävillä satojen henkilöiden arkaluonteisia tietoja

    5. 5

      Ulkoministeriö kiistää Halla-ahon väitteet suomalaisten paluusta al-Holin leiriltä – Halla-aho: ”Tämä ei ole tietenkään mitään vahvistettua tietoa”

    6. 6

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    7. 7

      Eurooppaministerien kokouksessa poikkeuksellinen selkkaus: Suomi vaati Unkarilta anteeksipyyntöä

    8. 8

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    9. 9

      Suomi on saanut uuden hallituksen – pääministeri Sanna Marin: ”Olen vakuuttunut, että luottamus palautuu ja vahvistuu”

    10. 10

      Kiinalaistutkijat loivat sian ja apinan yhdistelmiä – eläimet kuolivat alle viikossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    5. 5

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    7. 7

      Ulkoministeriön korkea virkamies: Haavisto on toiminut laillisesti kiistassa konsulipäällikön kanssa

    8. 8

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    9. 9

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    10. 10

      Venäjä käytti kahta eri vakoilukampanjaa tärvelläkseen Ranskan vaalit: Macronin toimisto sumutti vakoojia vitseillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää