Politiikka

Hoitajamitoituksen laskentatavalle arvostelua lausuntokierroksella – ”Ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä”

Laskentatavasta riippuen mitoituksen toteuttaminen saattaa vaatia enemmän työntekijöitä kuin aiemmin on arvioitu.

Hallituksen kaavailemassa hoitajamitoituksessa on ilmennyt uusia pulmia. Lausuntokierroksella monen tahon huomio on kiinnittynyt siihen, että esitysluonnoksessa hahmoteltu tapa laskea henkilöstömitoituksen toteutumista on epäselvä tai monitulkintainen.

Laskentatavan toimivuus on olennaista sen kannalta, että suunniteltu 0,7:n hoitajamitoitus todella toteutuu vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Tavan olisi hyvä olla myös valtakunnallisesti yhtenäinen, jotta hoivakotien tilanteita pystyttäisiin vertailemaan.

0,7:n mitoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti olisi seitsemän työntekijää.

Henkilökunnan riittävän määrän seuraamista monimutkaistaa se, että mitoitukseen luettavat työtehtävät on eritelty tarkkaan. Yksittäisen työntekijän työajasta osa voi mennä mitoituksessa huomioitavaan välittömään asiakastyöhön ja osa taas mitoituksen ulkopuoliseen, välilliseen työhön.

Esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän mukaan voi olla vaikeaa laskea välilliseen työhön kuluvaa aikaa.

”Välillisiin tehtäviin kuluva aika voi vaihdella eri päivinä ja eri vuoroissa. Vastuuhenkilöt ja valvonnan vastuuhenkilöt tulevat tarvitsemaan tähän koulutusta ja ohjausta.”

Osin tämän jaon vuoksi mitoituksen seuranta vaatisi käytännössä paljon käsin tehtävää työtä, mikä taas lisää hallinnollista työtä. Moni lausunnonantaja kaipaa yhtenäistä järjestelmää ja tiedonkeruun automatisointia.

”Tällä hetkellä tietotekniset ratkaisut eivät välttämättä tue suunnittelua siltä osin, kun mitoitukseen lasketaan vain osa tietyn työntekijän työpanoksesta”, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä huomauttaa lausunnossaan.

Esitysluonnoksen mukaan mitoitus laskettaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määrittelemän laskentakaavan mukaisesti. Tästä huolimatta moni lausunnonantajista kaipaa tarkempaa selvyyttä siihen, mikä olisi lopullinen tarkkailujakso, eli seurattaisiinko henkilöstömitoitusta esimerkiksi kolmen viikon jaksoissa, viikkotasolla vai jopa päivittäin.

THL on käyttänyt Vanhuspalvelujen tila -seurantatutkimuksessaan tarkkailujaksona viikkoa.

Epäselvyydet laskentatavassa herättävät kysymyksiä siitä, kuinka paljon uutta työvoimaa lopulta tarvittaisiin mitoituksen toteuttamiseen. Helsingin kaupungin lausunnossa huomautetaan, että jos tavoitteena on toteuttaa vaadittu mitoitus päivittäisellä tasolla, lisähenkilöstöä tarvitaan huomattavasti arvioitua enemmän.

”Vaikuttaa siltä, että lakiluonnosta laadittaessa ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä”, Helsingin kaupunki kirjoittaa.

”Laskentatavasta riippuen yksistään Helsingin lisätarve voi olla 1 000‒1 200 henkilöä, vaikka laskelmissa oli esitetty koko Uudellemaalle ainoastaan 923 henkilön lisätarvetta.”

Sosiaali- ja terveysministeriön aiemman arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvittaisiin nykytasolla ainakin 4 400 uutta työntekijää. Esitysluonnoksessa ennakoidaan, että vuonna 2025 lisähenkilöstön tarve olisi kaikkiaan 5 300 työntekijää.

Työntekijöiden saatavuus on herättänyt laajaa huolta. Pulaa pyritään ratkomaan muun muassa koulutusmahdollisuuksien lisäämisellä.

Lausunnoissa nostettiin esiin, että koulutuksen lisäksi on huolehdittava myös hyvistä työoloista sekä riittävästä palkkauksesta. Hoiva-avustajien koulutukseen kaivataan valtakunnallista yhtenäisyyttä.

Uuden hoitajamitoituksen toteuttamisen on arvioitu maksavan vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajat KT kirjoittaa lausunnossaan, että kustannukset voisivat olla 256 miljoonaa euroa. KT huomauttaa, että lisäkustannuksia voi syntyä koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen seurantaan tarvittavista tietojärjestelmistä.

Viimetalvisen hoivakotikohun keskiössä ollut hoivayhtiö Attendo huomauttaa, että mitoituksen taloudelliset kustannukset on arvioitu alakanttiin yli sadalla miljoonalla eurolla. Attendon mukaan rahaa tarvittaisiin vähintään 330–350 miljoonaa euroa.

Kysymyksiä rahojen riittävyydestä on esitetty pitkin syksyä. Pääministeri Antti Rinne (sd) myönsi syyskuussa, että tällä vaalikaudella ei saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää. Syynä on Rinteen mukaan se, että rahaa ei ole riittävästi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on kuitenkin moneen kertaan vakuutellut, että rahoitus riittävän henkilökunnan palkkaamiseen turvataan.

”Siinä vaiheessa, kun siirtymäaika päättyisi, valtiontalouden ponnistusten on oltava kunnossa ja rahojen oltava järjestäjillä”, Kiuru kommentoi lokakuussa.

Henkilöstömitoituksen arvioidaan tulevan voimaan ensi vuoden elokuussa. Ehdotukseen kuuluu pitkä siirtymäaika, joka kestäisi vuoden 2023 huhtikuuhun. Hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Lausuntokierros päättyy perjantaina. Keskiviikkoiltapäivään mennessä tulleissa lausunnoissa nostettiin esiin myös mitoituksen myönteisiä puolia. Moni pitää työtehtävien tarkkaa erottelua ja eri henkilöstöryhmien huomioimista pääosin hyvänä asiana. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kehuu kirjausta.

”Jatkossa koulutetulle hoitohenkilökunnalle jää aikaa koulutusta vastaavaan hoitotyöhön. Tällä saadaan nostettua hoidon laatua, joka on merkityksellistä asiakkaiden inhimillisen elämän kannalta”, liitto kirjoittaa lausunnossaan.

Osa lausunnonantajista kuitenkin huomauttaa, että pelkkä mitoitus ei välttämättä takaa hoivan laatua. Muun muassa Järvenpään kaupunki haluaisi, että palveluille määriteltäisiin laatutaso.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Helsinki suunnittelee mittavaa ramppia keskelle Ruoholahtea, jotta Jätkäsaaren rekkaliikenne helpottuisi

    4. 4

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    5. 5

      Vanhaan kouluun muuttanut perhe yllättyi remonttikuluista: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa

    6. 6

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    7. 7

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    8. 8

      Vangittu ruotsalainen Isis-taistelija kertoo videolla arjestaan syyrialaisessa vankilassa

    9. 9

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    10. 10

      Ensin unohtuivat laulujen sanat, sitten koko elämä alkoi luisua alta – Laulaja Matti Esko on elänyt 20 vuotta masennuksen kanssa, ja nyt hän kertoo, millaista se on ollut

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    3. 3

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    4. 4

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    5. 5

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    6. 6

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    7. 7

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    8. 8

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    9. 9

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää