Tuore laskelma puolitti kertaiskulla metsien hiilinielut – hallituksen ilmastotavoite vaikeutui huomattavasti

Hallitus joutuu keksimään lisää ilmastotoimia – isoja ja nopeasti. Tämän johtopäätöksen voi tehdä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään perjantaina julkistamista uusista laskelmista.

Laskelmien merkittävimpiä tuloksia on, että tulevina vuosikymmeninä Suomen metsien hiilinielut ovat noin puolet siitä, miltä vielä vuosi sitten näytti. Tällä on valtava vaikutus hallituksen tavoitteeseen vetää Suomi hiilineutraaliksi vain 15 vuoden aikana.

Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen(sd) hallitus on ottanut tavoitteekseen muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vain sen verran kuin Suomen omat hiilinielut kykenevät ilmastopäästöjä sitomaan.

Hiilinielu tarkoittaa käytännössä Suomen metsiä, joiden puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia. Kasvihuonepäästöjä syntyy puolestaan teollisuustuotannosta, asuntojen lämmittämisestä, sähköntuotannosta, autoilusta sekä pelloilta ja navetoista ja muusta ruuantuotannosta.

Suomi ja Ruotsi ovat voineet ottaa maailman mittakaavassakin erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, sillä molemmat maat ovat voineet laskea ison osan hommasta metsiensä harteille. Nyt näyttää siltä, että Suomessa metsien vetoapu onkin kuviteltua pienempi. Tämä tietää entistä raskaampia päästövähennyksiä ja entistä voimakkaampia politiikkakeinoja.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat nyt 56,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttina.

Vajaa vuosi sitten julkistettujenhttps://mmm.fi/documents/1410837/1504826/Suomen+vertailutasoraportti/96423a2c-c70d-3daa-ef7f-b867b321600a hiilinielulaskelmien mukaan Suomen metsät olisivat kuitanneet tästä ison osan. Esimerkiksi ensi vuonna ja edelleen myös 2030 nielut olisivat hoidelleet Suomen aiheuttamista päästöistä yli puolet. Vuonna 2040 nielut olisivat hotkaisseet Suomen päästöistä jo 70 prosenttia ja vuonna 2050 lähes 90 prosenttia. Näin siis siinä tapauksessa, että Suomi ei olisi tehnyt nykypäästöilleen mitään.

Toisin sanoen metsänielujen tekemä työ olisi kutistanut tarvittavia päästövähennyksiä helpompaan suuruusluokkaan.

Perjantaina julkistettu laskelma kuitenkin muuttaa tilanteen täysin.

Uusimpien laskelmien mukaan vielä ensi vuonna nielut kuittaisivat Suomen päästöistä yli 40 prosenttia, mutta vuonna 2030 enää alle 30 prosenttia. Vuonna 2035 nielut imisivät päästöistä 32 prosenttia. Näin siis siinä tapauksessa, että Suomen päästöt pysyisivät nykytasolla.

Toisin päin asian voi todeta näin: Jos aikaisemmin näytti, että tavoitevuodelle 2035 riitti noin 22 miljoonan tonnin päästövähennykset nykytilasta, nyt päästövähennyksiä pitäisikin saada kasaan 39 miljoonaa tonnia. Ero on raju. Sitä voi suhteuttaa ajattelemalla, että tarvittavat lisäpäästövähennykset ovat paljon suuremmat kuin vaikkapa Suomen koko tieliikenteen päästöt, jotka ovat alle 11 miljoonaan tonnia.

Mistä näin iso muutos vain vuodessa johtuu? Laskentamalleja on säädetty, mutta suurin syy taustalla on, että nyt Suomen metsistä on käytössä tuoreemmat luvut.

Vuoden takaisissa laskelmissa käytettiin 11. Valtakunnan metsien inventointia, jonka puustomäärät ovat vuosilta 2009–2013. Nyt käytössä olivat jo 12 metsäinventoinnin luvut vuosilta 2014–2017. Tuoreet luvut puustosta ja näillä tiedoilla korjatut laskelmaoletukset ja laskentamallit kertovat nielujen olevan pienempiä kuin aikaisemmilla tilastoilla saatiin aikaan.

Lämmön- ja sähköntuotantojen vieminen kohti päästöttömyyttä on jo suhteellisen pitkällä.

Lisääntyvä paine päästöjen vähentämiseen kohdistuu siis ennen kaikkea liikenteeseen, teollisuustuotantoon ja maatalouteen.

Luken laskelmien johtopäätökset ovatkin karua luettavaa erityisesti maatalouden osalta. Johtopäätöksissä ehdotetaan muun muassa turvemaiden viljelystä luopumista. Tällä olisi isoja vaikutuksia, sillä turvepeltojen on laskettu aiheuttavan jopa puolet Suomen maatalouden päästöistä. Asia on kuitenkin iso maanviljelijöille, sillä Suomen pelloista yli kymmenen prosenttia on suopohjaisia. Menettävätkö viljelijät oikeuden käyttää maitaan?

Erikseen maatalouden keinoista tehdyssä tarkastelussa Luken esittelemässä keinovalikoimassa on esimerkiksi lannoitevero sekä maidon ja lihan kulutuksen puolittaminen tai supistaminen kolmasosaan vuoteen 2050 mennessä. Näitä tarvittaisiin, jos aikaan halutaan saada isot päästövähennykset. Myös peltoala pienenee 10–40 prosenttia nykyisestä riippuen siitä, millaisia päästövähennyksiä tavoitellaan.

VTT on tarkastellut laajemmin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Sen johtopäätöksissä todetaan, että tavoite on mahdollinen saavuttaa vain, mikäli toteutetaan ”kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja”. Hiilinielujen ylläpito voisi tarkoittaa esimerkiksi hakkuiden rajoittamista, sillä juuri hakkuut pienentävät hiilinieluja.

VTT:n tarkastelun mukaan ilmastopäästöt tulisi politiikan avulla saada ”jyrkkään laskuun” viimeistään vuoden 2030 jälkeen. VTT myös laskee, että EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinnan tulisi nousta yli 85 euroon hiilidioksiditonnilta eli noin 2,5-kertaistua nykyisestä. Jos näin ei tapahdu, pitäisi Suomen kansallisesti tehdä lisätoimia. Liikenteen päästöjen pitäisi puolittua vain kymmenessä vuodessa. Tarvittavat loikat ovat siis isoja.

Luvuista kiinnostuneille HS kokosi vanhat ja uudet nieluarviot samaan taulukkoon. Luvut ovat metsien vuodessa imemä hiilidioksidi miljoonina tonneina.



Jos haluat nähdä, miten metsien hiilinielu käytännössä toimii, voit katsoa hiilinielun toimintaa täältähttps://dynamic.hs.fi/2019/hiilinielu/.

Jos taas haluat nähdä metsän muunakin kuin hiilinieluna, voit kokea vanhan luonnonmetsän tunnelmaa täällähttps://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/.