Politiikka
Pääministeri Antti Rinne: ”On suuri riski, että verotulot vähentyvät merkittävästi”
Pääministeri Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne(sd) on huolissaan siitä, miten julkiset palvelut kuten koulutus ja terveydenhuolto jatkossa rahoitetaan.
Yleensä hyvinvointiyhteiskunnan uhkana pidetään sitä, että töissä käy tulevina vuosikymmeninä koko ajan pienempi määrä ihmisiä suhteessa niihin kansalaisiin, jotka eivät käy töissä.
Tässä haastattelussa ei kuitenkaan puhuta Suomen vanhenemisesta, vaan ilmastomuutoksen vastaisten toimien vaikutuksesta valtion verotuloihin.
Erityisesti tulevien hallitusten veropulmat kasvavat sitä enemmän, mitä tehokkaammin hallituksen ilmastotoimet onnistuvat.
Valtio on muun muassa ohjannut käyttäytymistä nostamalla bensiiniveroa ja verottomalla uusia autoja niiden hiilidioksidipäästöjen mukaan. Jos päästöt vähentyvät, pienenevät myös verotulot.
Hallitus on asettanut päämääräksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”On suuri riski, että verotulot vähentyvät merkittävästi, jos ihmiset käyttäytyvät, kuten toivomme”, Rinne sanoo.
Liikennemiljardeista lähtee iso osa, jos ihmiset siirtyvät esimerkiksi bensiiniautoista sähköautoihin. Liikenneveroista noin puolet tulee polttoaineista.
”Kun tämä kahdeksan miljardin potti pienenee, joudumme samalla miettimään, kuinka paljon ylipäätään liikenteestä voi saada tuloja hyvinvoinnin rahoitukseen”, Rinne sanoo.
”Joudumme miettimään eri tulolähteitä ihan uusilta alueilta, joita en pysty vielä yksilöimään”, hän sanoo.
Rinteen mukaan on selvää, että haittaverojen merkitys kasvaa. Kun toinen haittavero häviää, toinen tulee tilalle. Haittaveroja ovat muun muassa tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot.
”Pääomatulot pitää käydä läpi kansainvälisesti, mutta jatkossa myös Suomessa sillä mielellä, mikä niiden rooli tulee olemaan hyvinvoinnin ja turvaverkkojen rahoituksessa.”
Hallituskauden yksi merkittävimpiä ja pitkävaikutteisimpia työryhmiä on liikennetyöryhmä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi vuoden 2021 maaliskuuhun mennessä.
Työryhmän tehtävä on erittäin monimutkainen ja vaikea, koska sen pitää antaa suosituksia tarvittavista päästöjä vähentävistä verotoimista, mutta samalla ehdottaa, millä nämä verot korvataan. Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Rinne sanoo, että mitä tahansa muutoksia liikenteen verotukseen tehdäänkään, niille pitää saada laaja hyväksyntä.
”Liikennettä ei voi verottaa niin, että se lisää eriarvoisuutta eri väestöryhmien ja eri alueilla asuvien kesken. Meillä on paljon asuinalueita, joissa on pakko kulkea töihin ja viedä lapsia harrastuksiin henkilöautolla.”
Lisää painetta hallitukselle tuli perjantaina, kun Luonnonvarakeskus Luke ilmoitti, etteivät Suomen metsät imekään https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006308629.htmlläheskään niin paljon hiiltä kuin vielä keväällä luultiin.
Hallituksen pyrkimys on, ettei Suomi enää kuormittaisi ilmakehää vuonna 2035.
Koska metsät eivät uusien tietojen mukaan ime hiiltä tarpeeksi, tarkoittaa se sitä, että liikenteen päästöjä pitää vähentää aiottua enemmän.
Rinne ei ollut haastattelun aikaan vielä tutustunut uuteen raporttiin.
Yhden linjauksen hän tekee.
”Tämän hallituksen liikenteeseen liittyvä veropolitiikka ei tule kurjistamaan ihmisiä. Ohjauspolitiikan pitää olla oikeudenmukaista ja kohtuullista.”
Hän ei myöskään innostu tietulleista tai maksuista. ”Ne ovat epäoikeudenmukaisia niille, jotka eivät asu kaupungissa, mutta tuovat kuitenkin kasvua työskentelemällä kaupungissa.”
Autoihin on esitetty myös mittaria, jonka avulla veroja kerättäisiin kertyneiden kilometrien mukaan. Myöskään tämä ei innosta Rinnettä.
”Entä jos et voi mitään muuta kuin ajaa autoa? Se taas olisi hyvin byrokraattista, jos valtio alkaisi antaa tukea, jos on pakko ajaa autoa. Ei käy, että ensin kerätään veroja ja sitten kompensoidaan.”
Tämän takia häntä ärsyttää ilmastokeskustelun kaksi ääripäätä: vähättely ja pelottelu.
”On erityisen vastuutonta, että poliitikot höynäyttävät kansalaisia sanomalla, ettei pienen kansan tarvitse tehdä mitään ilmastoasioissa. Se on sellaista päänsä pensaaseen laittamista. Seuraavat sukupolvet eivät anna anteeksi, jos tällainen välinpitämätön linja toteutuu.”
Rinne ei mainitse puoluetta, mutta on selvä, että hän puhuu perussuomalaisista.
Rinne lupaa tekevänsä ”kaikkensa”, että hänen vuonna 2018 lupaamansa sadan euron korotus alle 1 400 eläkkeisiin toteutuu ”useimman vuoden ohjelmalla, kun julkinen talous antaa periksi”.
Rinne haluaa ottaa lisää rahaa pientä eläkettä saaville naisille eläkejärjestelmästähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006299727.html, josta hän uskoo löytyvän 200–300 miljoonaa euroa.
Työmarkkinajärjestöjä on pyydetty neuvottelemaan eläkeasiasta, mutta ne ovat tyrmänneet jo etukäteen Rinteen ajatuksen.
Korotuksella olisi Rinteen mukaan tarkoitus kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Rinne arvelee, että kymmeniä vuosia sitten perhevapailla olleiden naisten eläke voisi nousta noin 50 euroa kuukaudessa.
Aiotteko ajaa tämän läpi, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät ehdotusta hyväksyisi?
”En ota tähän tällä hetkellä kantaa.”
Jo tuo on rohkea lause, sillä eläkepäätökset ovat annettu Suomessa työmarkkinajärjestöille, eivätkä ne halua antaa niitä poliitikkojen käyttöön.
Yleensä hyvinvointiyhteiskunnan uhkana pidetään sitä, että töissä käy tulevina vuosikymmeninä koko ajan pienempi määrä ihmisiä suhteessa niihin kansalaisiin, jotka eivät käy töissä.
Tässä haastattelussa ei kuitenkaan puhuta Suomen vanhenemisesta, vaan ilmastomuutoksen vastaisten toimien vaikutuksesta valtion verotuloihin.
Erityisesti tulevien hallitusten veropulmat kasvavat sitä enemmän, mitä tehokkaammin hallituksen ilmastotoimet onnistuvat.
Valtio on muun muassa ohjannut käyttäytymistä nostamalla bensiiniveroa ja verottomalla uusia autoja niiden hiilidioksidipäästöjen mukaan. Jos päästöt vähentyvät, pienenevät myös verotulot.
Hallitus on asettanut päämääräksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”On suuri riski, että verotulot vähentyvät merkittävästi, jos ihmiset käyttäytyvät, kuten toivomme”, Rinne sanoo.
Valtio saa liikenteestä erilaisia verotuloja 8 miljardia euroa. Se on noin 14 prosenttia valtion kaikista tuloista.”Joudumme miettimään eri tulolähteitä ihan uusilta alueilta, joita en pysty vielä yksilöimään.”
Liikennemiljardeista lähtee iso osa, jos ihmiset siirtyvät esimerkiksi bensiiniautoista sähköautoihin. Liikenneveroista noin puolet tulee polttoaineista.
”Kun tämä kahdeksan miljardin potti pienenee, joudumme samalla miettimään, kuinka paljon ylipäätään liikenteestä voi saada tuloja hyvinvoinnin rahoitukseen”, Rinne sanoo.
”Joudumme miettimään eri tulolähteitä ihan uusilta alueilta, joita en pysty vielä yksilöimään”, hän sanoo.
Rinteen mukaan on selvää, että haittaverojen merkitys kasvaa. Kun toinen haittavero häviää, toinen tulee tilalle. Haittaveroja ovat muun muassa tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot.
”Pääomatulot pitää käydä läpi kansainvälisesti, mutta jatkossa myös Suomessa sillä mielellä, mikä niiden rooli tulee olemaan hyvinvoinnin ja turvaverkkojen rahoituksessa.”
Hallituskauden yksi merkittävimpiä ja pitkävaikutteisimpia työryhmiä on liikennetyöryhmä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi vuoden 2021 maaliskuuhun mennessä.
Työryhmän tehtävä on erittäin monimutkainen ja vaikea, koska sen pitää antaa suosituksia tarvittavista päästöjä vähentävistä verotoimista, mutta samalla ehdottaa, millä nämä verot korvataan. Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Rinne sanoo, että mitä tahansa muutoksia liikenteen verotukseen tehdäänkään, niille pitää saada laaja hyväksyntä.
”Liikennettä ei voi verottaa niin, että se lisää eriarvoisuutta eri väestöryhmien ja eri alueilla asuvien kesken. Meillä on paljon asuinalueita, joissa on pakko kulkea töihin ja viedä lapsia harrastuksiin henkilöautolla.”
Hallitus joutuu tekemään lisää ympäristöpäätöksiä jo mahdollisesti piankin. Niitä pohditaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken tammikuussa.”Ohjauspolitiikan pitää olla oikeudenmukaista ja kohtuullista.”
Lisää painetta hallitukselle tuli perjantaina, kun Luonnonvarakeskus Luke ilmoitti, etteivät Suomen metsät imekään https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006308629.htmlläheskään niin paljon hiiltä kuin vielä keväällä luultiin.
Hallituksen pyrkimys on, ettei Suomi enää kuormittaisi ilmakehää vuonna 2035.
Koska metsät eivät uusien tietojen mukaan ime hiiltä tarpeeksi, tarkoittaa se sitä, että liikenteen päästöjä pitää vähentää aiottua enemmän.
Rinne ei ollut haastattelun aikaan vielä tutustunut uuteen raporttiin.
Yhden linjauksen hän tekee.
”Tämän hallituksen liikenteeseen liittyvä veropolitiikka ei tule kurjistamaan ihmisiä. Ohjauspolitiikan pitää olla oikeudenmukaista ja kohtuullista.”
Hän ei myöskään innostu tietulleista tai maksuista. ”Ne ovat epäoikeudenmukaisia niille, jotka eivät asu kaupungissa, mutta tuovat kuitenkin kasvua työskentelemällä kaupungissa.”
Autoihin on esitetty myös mittaria, jonka avulla veroja kerättäisiin kertyneiden kilometrien mukaan. Myöskään tämä ei innosta Rinnettä.
”Entä jos et voi mitään muuta kuin ajaa autoa? Se taas olisi hyvin byrokraattista, jos valtio alkaisi antaa tukea, jos on pakko ajaa autoa. Ei käy, että ensin kerätään veroja ja sitten kompensoidaan.”
Rinne sanoo, että ilmastopoliittisille päätöksille on erityisen tärkeää saada laaja hyväksyntä, koska ne on pakko tehdä.”On erityisen vastuutonta, että poliitikot höynäyttävät kansalaisia sanomalla, ettei pienen kansan tarvitse tehdä mitään ilmastoasioissa.”
Tämän takia häntä ärsyttää ilmastokeskustelun kaksi ääripäätä: vähättely ja pelottelu.
”On erityisen vastuutonta, että poliitikot höynäyttävät kansalaisia sanomalla, ettei pienen kansan tarvitse tehdä mitään ilmastoasioissa. Se on sellaista päänsä pensaaseen laittamista. Seuraavat sukupolvet eivät anna anteeksi, jos tällainen välinpitämätön linja toteutuu.”
Rinne ei mainitse puoluetta, mutta on selvä, että hän puhuu perussuomalaisista.
Rinne lupaa tekevänsä ”kaikkensa”, että hänen vuonna 2018 lupaamansa sadan euron korotus alle 1 400 eläkkeisiin toteutuu ”useimman vuoden ohjelmalla, kun julkinen talous antaa periksi”.
Rinne haluaa ottaa lisää rahaa pientä eläkettä saaville naisille eläkejärjestelmästähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006299727.html, josta hän uskoo löytyvän 200–300 miljoonaa euroa.
Työmarkkinajärjestöjä on pyydetty neuvottelemaan eläkeasiasta, mutta ne ovat tyrmänneet jo etukäteen Rinteen ajatuksen.
Korotuksella olisi Rinteen mukaan tarkoitus kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Rinne arvelee, että kymmeniä vuosia sitten perhevapailla olleiden naisten eläke voisi nousta noin 50 euroa kuukaudessa.
Aiotteko ajaa tämän läpi, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät ehdotusta hyväksyisi?
”En ota tähän tällä hetkellä kantaa.”
Jo tuo on rohkea lause, sillä eläkepäätökset ovat annettu Suomessa työmarkkinajärjestöille, eivätkä ne halua antaa niitä poliitikkojen käyttöön.
Viisi kysymystä
1 Kuka lobbasi sinua viimeksi?
”Eilen tapasin John Nurmisen säätiötä Itämeren suojeluun liittyen.”2 Ketä perussuomalaista kansanedustajaa arvostat?
”Ville Vähämäki https://www.hs.fi/haku/?query=ville+vahamakion viisas ja kohtelias kansanedustaja.”3 Minkä kirjan luit viimeksi?
”Olli Rehnin https://www.hs.fi/haku/?query=olli+rehninKuilun partaalta.”4 Mikä saa sinut nauramaan?
”Lapsenlapset keksivät usein juttuja, joiden kanssa on naurussa pitelemistä.”5 Mitä teet viikonloppuna?
”Olen Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa. Sunnuntain vietän rakkaan vaimoni kanssa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kuka?
Antti Rinne
Syntynyt 3.11.1962 Helsingissä.
Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.
Pääministeri kesäkuusta 2019 lähtien.
Valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi vuonna 2014 ja jatkokaudelle 2017.
Kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien.
Toimi valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.
Toiminut Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton, Toimihenkilöunionin ja Ammattiliitto Pron
puheenjohtajana.
- Valtioneuvosto Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Verot Seuraa
- Teemu Luukka Seuraa
Kommentit