Politiikka    |   Kommentti

Sosiaalinen media tekee sanojen käytöstä entistä vaikeampaa

Kaikki mielipiteensä esittävät eivät ole oikeassa, kirjoittaa HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen.

Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta, ja juhlan kunniaksi toimitus kertoo työstään juhlalehdessä. Digitilaajat voivat lukea lehden täältä.

HS:n päätoimittaja vertaa toimitusta sinfoniaorkesteriin. Kaius Niemen kirjoituksen voit lukea täältä.

Ennen juhannusta rock-yhtye Eppu Normaali antoi Ilta-Sanomille haastattelun. Siinä laulaja Martti Syrjä ja veljensä, kitaristi Pantse Syrjä valittelivat Suomen mielipideilmaston tilaa.

”Suomessa on ikävä kyllä ajauduttu niin surulliseen tilanteeseen, että sananvapautta rajoitetaan jo selvästi. Se tapahtuu niin, että ihmiset eivät enää uskalla kertoa aitoja mielipiteitään monissakaan yhteyksissä, koska siitä voi joutua somessa ja mediassa erittäin helposti teurastetuksi”, Martti Syrjä sanoi.

Syrjät olivat erityisen huolissaan maahanmuuttoa ja sukupuoliasioita koskevasta keskustelusta.

”Tai siis kyllä Suomessa saa yhä mielipiteitä olla, kunhan ne vaan ovat oikeita. Jos oma mieli­pide poikkeaa niin sanotusti yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, sitten kannattaa pitää suunsa kiinni. Ja siksi moni vaikeneekin”, Pantse Syrjä totesi.

”Ihmiset ovat nykyään kauhean herkkiä loukkaantumaan kaikesta. Mistään asiasta ei uskalla enää edes leikkiä laskea”, hän jatkoi.

Ei tarvitse kuin vilkaista sosiaaliseen me­diaan, niin huomaa monen ajattelevan samaa kuin Syrjä. Mistä oikein on kyse?

Ensimmäinen ajatus on, että kyseessä on paradoksi. Suomalaiset voivat nyt ilmaista itseään laajemmin ja vapaammin kuin koskaan aikaisemmin.

Facebookissa, Twitterissä tai You­tubessa kuka tahansa voi julkaista mielipiteitään ilman viivettä koko maailman nähtäviksi. Palvelut tietysti poistavat asiattomana pitämänsä sisällön, mutta jos haluaa sanoa rajummin kuin Facebook sallii, voi perustaa oman verkko­sivuston ja ohjata lukijat sinne. Jos sanottava vetoaa, sen jakavat hetkessä eteenpäin tuhannet ihmiset. On helppo unohtaa, että some ja tämä mahdollisuus ovat olleet olemassa vain viitisentoista vuotta.

Syrjät ja monet muut suomalaiset ovat varttuneet aivan toisenlaisen julkisuuden aikana. Esimerkiksi 16. kesäkuuta 1989, tasan 30 vuotta ennen Eppu Normaalin haastattelua, HS:ssä julkaistiin 14 mielipidekirjoitusta. Paperilehden uutisten alla ei ollut kommentteja, eikä kukaan jakanut juttuja sapekkaalla saatetekstillä Twitteriin.

Mielipiteitä oli näkyvillä paljon vähemmän kuin nyt. Suuri osa mielipiteenilmaisusta tapahtui joko pienessä porukassa – kuuluisassa huoltoaseman kahvilassa – tai perinteisessä mediassa, jonne päästäkseen piti läpäistä tiukka seula.

Mielipiteen sai myös esittää suojatummin kuin nyt. Kahvilassa vieressä oli luultavasti lähinnä nyökyttelijöitä. Jos ajatuksensa pääsikin esittämään mediassa, saattoi saada palautekirjeitä tai puheluita mutta harvemmin julkista ryöpytystä.

Nyt tämä kaikki on muuttunut. Voimme lukea Facebookista tai Twitteristä monen tuttavamme, naapurimme tai sukulaisemme poliittiset mielipiteet, joita ennen saatoimme ehkä vain arvailla. Samasta syystä ­näemme paljon paremmin myös kritiikin, joka kohdistuu meihin.

Yksi suuri syy Syrjien kuvaamaan tunteeseen onkin se, että ennen vain harva pääsi sanomaan ja vielä harvempi sanomaan vastaan. Kun Eppu Normaali oli suosionsa huipulla, suuri osa kuohuttavista puheista ei tullut julki, ja jos tuli, niistä suivaantuneet saivat puhista omissa oloissaan. Nyt arvostelijat voivat esittää kritiikkinsä julkisesti – usein vieläpä sanojan omalla sometilillä, tämän tuttavien nenän alla. Se sattuu.

Somen päällekäyvä tunnelma onkin osaksi vain näkyvyyden lisääntymisestä johtuva illuusio. Mauton vitsi on luultavasti ennenkin loukannut monia. Lisäksi julkisuudessa ääneen pääsivät aiemmin lähinnä valtaväestön edustajat, etenkin miehet. Jos heistä nyt tuntuu, että pöyristyjiä on paljon, se johtuu osin siitä, että muilla ei aiemmin vain ole ollut julkisuudessa tilaa huomauttaa asiasta.

Niillä, jotka aina ennen pääsivät esiin, on ollut valta-asema. Some-ajassa sanomisen valtaa siirtyy niille, jotka eivät ennen puhuneet mutta joista kyllä puhuttiin. Se kismittää monia, joiden valta horjuu.

Jos taas ajattelee vain valtavirtaa, kuvio on toinen. Kenties on niinkin, että me suomalaiset emme vain ole kovin tottuneita kriittiseen keskusteluun. Ehkä vuosikymmenten konsensus on tehnyt meistä kaikista liian herkkiä.

Tämä on kuitenkin liian yksinkertainen selitys. Jotta turhautumista nykyjulkisuuteen voisi ymmärtää paremmin, yhtälöön on lisättävä valta.

Kun ennen tutkittiin, kenen ääni julkisuudessa kuuluu, mitattiin yleensä määrää. Laskettiin, kuinka monta minuuttia tai palstaa jokin asia sai mediajulkisuutta, ja etsittiin tästä vinoumia. Tällainen laskenta on tietysti monella tapaa yhä tarpeellista.

Julkisuusteorioissa on kuitenkin jo vuosikymmenten ajan lähdetty siitä, että todellinen valta piilee siinä, kenen sanoilla asioista puhutaan tai missä valossa asiat esitetään. Tärkeää on sävy, ei määrä.

Tästä johtuu esimerkiksi se, miksi sosiaalisessa mediassa voidaan väitellä loputtomiin kielenkäytöstä – vaikka siitä, pitäisikö eduskunnan puhemiestä kutsuakin puheenjohtajaksi. Poliittista kamppailua ei käydä vain rahanjaosta tai laeista vaan usein sanoista. Jos kieli on valtaa, kieleen kannattaa vaikuttaa – ja Twitter ja Facebook ovat tähän erinomaisia alustoja.

Tällainen kielipeli ei tietysti ole uusi ilmiö. Saksan nykyistä pääkaupunkia ennen halkonut rakennelma oli Länsi-Euroopalle Berliinin muuri, mutta Itä-Saksassa se tunnettiin nimellä antifasistinen suojavalli. Ennen sanakamppailu ei vain ollut julkisuuden ytimessä. Somessa se taas on arkipäivää.

Toinen jatkuva kamppailun kohde on se, mikä on tavallista. Somessa käydään päivittäin vääntöä siitä, mikä on hyväksyttävä keskustelun aihe ja mikä taas ei. Mediaa, joka haastattelee maahanmuuttoa kritisoivaa poliitikkoa, saatetaan syyttää tämän mielipiteiden ”normalisoinnista”, josta on tullut eräänlainen somejulkisuuden iskusana.

Ajatuksena on, että on olemassa kaikkien jakama ”keskialue”, jonka ehdoilla yhteiskunnallista keskustelua käydään. Jos jokin asia tai puhetapa on sen ulkopuolella, sitä ei tarvitse ottaa vakavasti. Eri laidoilla asiassa tai toisessa olevat ihmiset yrittävät ujuttaa omaa asiaansa ”keskialueelle” ja pitää toisen laidan asiat sieltä poissa. Kun jotakuta syytetään ”normalisoinnista”, häntä syytetään tästä.

Kun Eppu Normaalin jäsenet puhuvat ”sananvapauden rajoittamisesta”, he puhuvat näistä kamppailusta. Niiden aiheet ovat valtavia, ja aiheet ovat tämän ajan politiikan keskiössä. Mitä sukupuolten valtasuhteille pitäisi tehdä? Onko maahanmuutto Suomelle hyvästä? Onko oikein rajoittaa ihmisten valintoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Ei ihme, että keskustelut näistä ­asioista herättävät tunteita. Somessa vaikeusaste vain nousee.

Kamppailu kuuluu julkisuuteen, eikä siinä ole mitään pahaa. Kaikki mielipiteensä esittävät eivät ole oikeassa, ja jokin osa mielipiteistä kuuluukin sivistysvaltiossa ö-mappiin. Silti meidän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että entistä useampi uskaltaisi käyttää verkon ja somen avaamaa vapautta sanoa asioita ja että entistä harvempi vetäytyisi sieltä pois.

Lääke ei välttämättä ole sen vaikeampi kuin suopea keskustelu. Se, että inttämisen sijaan kuuntelisimme. Se, että antaisimme kritiikkiä reilusti ja ottaisimme sitä yhtä reilusti vastaan. Se, että emme vääristelisi toisen sanomisia tai kävisi kiinni henkilöön. Se, että yrittäisimme ymmärtää.

Harmi vain, että juuri tämä taitaa olla meille ihmisille kaikkein vaikeinta. Mutta entä jos uskaltaisimme yrittää?

Jussi Pullisen kirja Mitä meille tapahtui – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS-kirjat) on kirjakaupoissa viikolla 48. Kirjoitus on mukailtu ote yhdestä kirjan luvusta. Oikaisu 22. marraskuuta kello 9.38: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että toimittaja Jussi Pullisen kirja Mitä meille tapahtui - Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS-kirjat) on kirjakaupoissa 22.11. alkaen. Kirja on kuitenkin saatavilla viikolla 48.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    2. 2

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    3. 3

      Sdp:n rinneläinen ja urpilaislainen kuppikunta ovat olleet vuosia kaikesta eri mieltä – sunnuntaina ne ilmeisesti kuitenkin löysivät toisensa

    4. 4

      Tulorekisterin verkkosivuilla on ollut kuukausien ajan nähtävillä satojen henkilöiden arkaluonteisia tietoja

    5. 5

      Ulkoministeriö kiistää Halla-ahon väitteet suomalaisten paluusta al-Holin leiriltä – Halla-aho: ”Tämä ei ole tietenkään mitään vahvistettua tietoa”

    6. 6

      Eurooppaministerien kokouksessa poikkeuksellinen selkkaus: Suomi vaati Unkarilta anteeksipyyntöä

    7. 7

      Kiinalaistutkijat loivat sian ja apinan yhdistelmiä – eläimet kuolivat alle viikossa

    8. 8

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    9. 9

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    10. 10

      Suomi on saanut uuden hallituksen – pääministeri Sanna Marin: ”Olen vakuuttunut, että luottamus palautuu ja vahvistuu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    5. 5

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    7. 7

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    8. 8

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    9. 9

      Ulkoministeriön korkea virkamies: Haavisto on toiminut laillisesti kiistassa konsulipäällikön kanssa

    10. 10

      Venäjä käytti kahta eri vakoilukampanjaa tärvelläkseen Ranskan vaalit: Macronin toimisto sumutti vakoojia vitseillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää