Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

Työntekijöiden ammattiliitot syyttävät työnantajia siitä, että nämä ajavat laajalla ja koordinoidulla rintamalla ”kohtuuttomia” ja ”törkeitä” muutoksia työehtosopimuksiin.

Parhaillaan käynnissä on iso joukko yksityisen puolen työehtosopimusten neuvotteluja, joissa on törmätty odotetun kiky-kiistelyn ohella moniin muihin periaatteellisiin kysymyksiin. Nämä johtivat viime viikolla neuvottelujen katkeamiseen Teollisuusliiton ja Kemianteollisuuden välillä. Myös monet muut neuvottelut sujuvat hitaasti.

Neuvotteluja käydään hajautetusti ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välillä, koska Elinkeinoelämän keskusliitto luopui keskitetyistä palkkaratkaisuista vuonna 2017. Työntekijöiden mukaan työnantajien leiri on kuitenkin saapunut neuvotteluihin pitkälti yhteisillä vaatimuksilla.

Ammattiyhdistysliikkeen mukaan työnantajat vaativat laajasti lomarahojen puolittamista, työajan palkatonta lisäämistä, lakko-oikeuden rajaamista ja ammattiliittojen jäsenmaksujen työnantajaperinnän lopettamista.

Lauantaina ammattiliitto Pro tiedotti, että työnantajien vaatimukset ovat kohtuuttomia ja neuvottelut ovat edenneet hitaasti.

”Riippumatta työnantajaliitosta listat ovat kovissa kysymyksissä yksi yhteen. Se kertoo, miten laajasti ja tehokkaasti elinkeinoelämän järjestöt koordinoivat keskenään näitä neuvotteluja”, sanoo ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+malinen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto https://www.hs.fi/haku/?query=riku+aaltosanoi liiton lehdessä perjantaina, että työnantajien esitykset toistuvat eri neuvottelupöydissä ”samanlaisina milteipä kirjoitusvirheitä myöten”.

Malisen mukaan erityisesti Teknologiateollisuuden vaatimuslista ”tekee jonkinlaisen ennätyksen” laajuudessaan. Teknologiateollisuuden puolelta neuvotteluja johtaa entinen valtakunnansovittelija Minna Hellehttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+helle, joka loikkasi työnantajien leiriin viime vuonna.

”Liikkeellä on nyt paljon kärjistyksiä ja toisten osapuolten syyttelyä. Emme lähde tällaiseen mukaan”, Helle viestitti HS:lle.

Yritykset ovat vedonneet neuvotteluissa muun muassa siihen, että teollisuuden saamat tilaukset ulkomailta ovat kääntyneet jo laskuun. Työnantajien mukaan yritysten on oltava entistä kilpailukykyisempiä hiipuvilla markkinoilla, ja ne esittävät siksi työn kustannuksia alentavia muutoksia työehtoihin.

Pro ja Teknologiateollisuus ovat keskeytyksen jälkeen palanneet neuvottelupöytään, mutta keskeisimmissä asioissa ei ole edetty.

”Sopimusta ei synny ennen kuin isot kysymykset on ratkaistu. Tietysti tärkeää on se, että ollaan neuvottelukosketuksessa koko ajan”, Malinen sanoo.

Odotetusti neuvotteluja rasittavat erimielisyydet vuonna 2016 käyttöön otetuista kiky-tunneista, jotka lisäsivät vuoteen 24 työtuntia ilman palkan lisäystä. Työntekijät vaativat kiky-tuntien poistamista käytöstä.

Kiky-sopimusta on pidetty yhtenä tekijänä siinä, että suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut ja Suomen talous on pärjännyt hyvin vientimaiden talousongelmista huolimatta. Tosin kiky-tuntien merkityksestä on esitetty monenlaisia arvioita.

Monissa neuvotteluissa ei ole päästy edes kunnolla vääntämään kikystä ennen kuin neuvottelut ovat törmänneet periaatteellisempiin asioihin.

Tärkeäksi kiistaksi on noussut työnantajajärjestöjen vaatimukset ammattiliittojen jäsenmaksuperinnän asteittaisesta lopettamista. Ammattiliitot pelkäävät, että niiden jäsenmäärät laskisivat, jos jäsenmaksuja ei voisi periä suoraan palkasta vaan ne pitäisi laskuttaa erikseen.

Ammattiliittojen mukaan työnantajien vaatimukset kertovat, että yritysten pitkän tähtäimen pyrkimyksenä on romuttaa työntekijöiden neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

Erityisesti tähän periaatteelliseen asiaan vetosi Teollisuusliitto, kun se katkaisi neuvottelut Kemianteollisuuden kanssa viime viikolla.

Ay-liikkeessä on pohdittu sitäkin, että työnantajat haluaisivat neuvottelujen kriisiytymistä ja sitä kautta hakisivat isompaa rakenteellista muutosta.

”Työnantajien esitykset ovat törkeitä. Tuntuu, että heillä ei ole halua tehdä sopimuksia”, arvioi Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius https://www.hs.fi/haku/?query=elof+juseliusTeollisuusliiton lehdessä.

Myös postialan lakkoon ajautuneet vaikeat neuvottelut kiristävät neuvottelujen tunnelmaa.

Vaikean tilanteen ratkaisua odotetaan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluista. Sopimus olisi syntyessään niin merkittävä, että se antaisi suuntaa muille sopimuksille, jotka voisivat syntyä perässä nopeastikin.

Painetta neuvotteluihin tulee edellisten työehtosopimusten päättymisestä, mikä vie aloja sopimuksettomaan tilaan. Joillain aloilla edellinen sopimus päättyi jo lokakuun lopussa, ja marraskuun lopussa umpeutuu lisää sopimuksia.

Sopimuksettomat tilat lisäävät laajojenkin työtaistelujen mahdollisuutta, jos sopua ei ala löytyä.