Ranska jarruttaa yhä EU:n laajentumista – Suomi on yrittänyt kaikkensa, sanoo ministeri Tuppurainen

Bryssel

Pohjois-Makedonian ja Albanian mahdollinen EU-jäsenyys liukui jälleen tiistaina kauemmaksi, kun Ranska toi neuvottelupöytään uudet ehdotuksensa siitä, kuinka laajentumiskeskusteluita pitäisi uudistaa. Kriitikoiden mielestä Ranskan ehdotus on kuitenkin vain yritys estää nykyisten laajentumisneuvotteluiden eteneminen ylipäätään.

Ehdotuksessa suurin ero entiseen olisi, että laajentumisneuvottelut jakautuisivat eri etappeihin. Yhdessä etapissa tarkasteltaisiin esimerkiksi koulutusta. Etapin läpäiseminen oikeuttaisi jäsenmaaehdokkaan esimerkiksi Erasmus-rahoitukseen ja muuhun EU-rahaan jo ennen jäsenyysneuvotteluiden päätöstä.

Merkittävä muutos olisi myös se, että neuvottelut voitaisiin lopettaa, jos riittävää edistystä ei tapahtuisi.

”Haluamme selvittää, miten voimme parhaalla tavalla auttaa tulevien jäsenmaiden asukkaita, jotka odottavat Euroopalta paljon. He eivät odota kyselykaavakkeita vaan konkreettisia hyötyjä arjessa”, sanoi Ranskan eurooppaministeri Amélie de Montchalinhttps://www.hs.fi/haku/?query=amelie+de+montchalin.

Ranska esitteli ehdotuksensa tiistaina Brysselissä eurooppaministerien kokouksessa. De Montchalin’n mukaan nykyisessä laajentumisprosessissa on paljon korjattavaa. Euroopan unioni neuvottelee jäsenyydestä tällä hetkellä Serbian, Montenegron ja Turkin kanssa. Turkin kanssa keskustelut ovat jäissä poliittisen tilanteen vuoksi.

”Serbian ja Montenegron kanssa on neuvoteltu jo vuosia, eikä konkreettista, paikan päällä näkyvää edistystä ole tapahtunut. Ihmisten maastamuutto ja aivovuoto esimerkiksi vain jatkuvat”, de Montchalin sanoo.

Euroopan demokraattinen yhdentyminen on yksi sovituista Euroopan unionin perustavoitteista. Uuden jäsenmaan on noudatettava EU:n sovittuja perusarvoja sekä mukautettava oma lainsäädäntönsä vastaamaan EU-lainsäädäntöä. De Montchalin’n mukaan laajentumisessa on liian pitkään kiinnitetty huomiota vain lakikohtiin ja hallinnon toimimiseen.

”Totta kai laajentumisessa on juridinen puolensa, mutta haluaisimme kiinnittää huomiota myös taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen.”



Laajentumisneuvotteluiden aloittaminen oli yksi Suomen kuluvan EU-puheenjohtajuuden tavoitteista. Suomi joutui siirtämään asian EU-maiden johtajille, sillä ministerikokoukset eivät tuoneet tulostahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006273991.html.

”Teimme aivan kaikkemme. Teimme kyllä oman tahtotilamme selväksi ja yritimme, mutta tämä on päätös, joka vaatii yksimielisyyttä. Jos yksimielisyyttä ei ole niin päätöksiä ei synny”, sanoi ministerikokousta johtava Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tytti+tuppurainen (sd).

Tuppurainen toivoi, että ministerit voisivat tiistaina lähettää viestin Länsi-Balkanille, ettei ”Euroopan unioni ole kääntämässä selkäänsä”, vaan että tilanteeseen palataan. EU-johtajat siirsivät laajentumiskeskustelun ensi keväälle.

Suomen arvio on, että laajentumiskeskustelut voitaisiin aloittaa.

”Nojaamme arviomme Euroopan komission raportteihin, joissa esitetään, että kriteerit täyttävät.”

Sekä komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker että tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen https://www.hs.fi/haku/?query=ursula+von+der+leyenovat vedonneet jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen puolesta.

Ranskan eurooppaministerin de Montchalin’n mukaan Ranska ei halua erikseen vaikeuttaa prosessia tai heittää kapuloita rattaisiin kesken leikin. De Monchalin sanoi tiistaina, että Serbia ja Montenegro voisivat halutessaan harkita uudenlaista jäsenyysneuvottelua, jos Ranskan paperin pohjalta edetään.

De Monctchalin sanoi, että Ranskan laajentumiskritiikkiä tukevat ainakin Hollanti ja Tanska. Myös Puola, Itävalta, Slovenia, Slovakia, Italia ja Tšekki vetosivat tiistaina jäsenyysneuvotteluiden uudistamisen puolesta.

De Montchalin korosti, että Ranskan ehdotus on vain alku keskustelulle. Ehdotus on herättänyt myös paljon arvostelua, ja sitä on pidetty tahallisena yrityksenä jäädyttää EU:n laajentuminen ylipäätään.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macron tapasi Pohjois-Makedonian presidentin Stevo Pendarovskinhttps://www.hs.fi/haku/?query=stevo+pendarovskin viime viikolla, minkä jälkeen Pendarovski sanoi, ettei vastusta uusia jäsenyysneuvottelukehyksiä. Laajentumiskeskustelussa on huoli siitä, että EU:n hidastellessa esimerkiksi Venäjä kasvattaa vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla. Pohjois-Makedonia ja Venäjä ovat tiivistäneet kauppasuhteitaan.