Politiikka
Antti Rinne lupasi kieltää työehtoshoppailun, mutta sellainen laki olisi ”juridisesti aivan mahdoton”, sanoo
Pääministeri Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne(sd) vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnillahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006315771.html hallituksen huolehtivan siitä, että Suomesta kitketään ”työehtoshoppailu” – tavalla tai toisella.
Kyselytunnin ykkösaiheeksi nousi umpikujaan ajautunut Postin työriita, jonka kiperin pulma on 700 pakettilajittelijan siirto työnantajalle edullisemman työehtosopimuksen piiriin.
Miten hallitus käytännössä voisi lopettaa sopimusten vaihdot?
”Asia kerrallaan”, Rinteen esikunnasta viestitään. Ensin katsotaan selvityshenkilöidenhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006315771.html Posti-ratkaisu, joka tosin koskee vain yhtä valtionyhtiötä.
Voitaisiinko työehtoshoppailu kitkeä esimerkiksi työehtosopimuslakia muuttamalla? Voisiko hallitus tehdä esityksen ja eduskunta säätää lain, joka kieltäisi sopimusten vaihdon?
”Ei voisi. Se on juridisesti aivan mahdotonta, sillä siinä törmätään muun muassa järjestäytymisvapauteen, joka koskee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin”, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+koskinen.
Työehtosopimuslaki on peräisin vuodelta 1946. Puuttuminen siihen, mihin liittoon työntekijä tai työnantaja liittyy tai on liittymättä, rajoittaisi jopa ihmisoikeuksia. Järjestäytymisvapaus on taattu myös perustuslaissa.
Työntekijä tai työnantaja voi myös vaihtaa työehtosopimusta sopimuskauden päättymisen yhteydessä.
Työnantaja voi järjestäytyä uuteen työnantajaliittoon, jonka solmima työehtosopimus soveltuu kyseisen työn sääntelyyn. Työnantaja on velvollinen soveltamaan kyseistä sopimusta myös työntekijöihin, jotka eivät ole itse järjestäytyneitä tai kuuluvat muuhun liittoon.
Voisiko olla jokin elin, joka arvioisi ja päättäisi, milloin työehtosopimuksen vaihtaminen on hyväksyttävää ja milloin ei?
”Kuulostaa pahalta. Ei kai edes kommunismissa noin menetelty. Ehdotushan on yhtä mahdoton kuin jos edellinen pääministeri Juha Sipilä https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila(kesk) olisi sanonut, että lailliset lakot pitää saada kuriin”, Koskinen sanoo.
”Lailliset lakothan ovat laillista toimintaa. Samoin on työehtosopimuksen vaihtaminen liikkeenluovutuksen yhteydessä tai muutenkin.”
Liikkeenluovutus tapahtuu esimerkiksi, kun myydään yhtiö, perustetaan tytäryhtiö tai ulkoistetaan toimintoja.
Entä jos liikkeenluovutus onkin kikkailua eli se on tehty vain siksi, että päästään heikentämään työehtoja?
”Jos pystytään osoittamaan, että liikkeenluovutus on näennäinen ja tehty vain kiertämistarkoituksessa, silloin työehtosopimuksen vaihtamista ei pidetä pätevänä. Tytäryhtiön pitää olla itsenäinen ja todellinen oikeushenkilö eikä mikään bulvaani. Tällaisesta ei ole yhtään tuomiota”, Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa työnantajat etsivät uutta liittoa toisinaan myös siksi, että saisivat sen seurauksena vakaammat olot, työrauhaa ja joustoja, vaikka uusi sopimus olisi jopa kalliimpi kuin entinen.
Työntekijän kannalta kyse on useimmiten etujen karsinnasta. Aina ei kuitenkaan heikennetä varsinaista palkkaa vaan aikoinaan sovittuja etuja, kuten vaativuuslisiä, korvauksia, pitkiä lomia ja laajaa terveydenhuoltoa.
Yksi syy vaihtaa sopimusta on myös se, että yhä useammat yritykset ovat monialayrityksiä, joilla voi olla jopa parikymmentä eri työehtosopimusta.
Myös yritysten toimialat muuttuvat tiuhaan, samoin koko järjestökenttä. Vaikka aiemmin esimerkiksi ammattiliittoja ja sopimuksia oli vielä enemmän, on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:nkin alla yhä 190 sopimusta.
Koskisen mukaan yksi ratkaisu sopimusvaihdon ”villin lännen” hillitsemiseksi olisikin käydä järjestöjen kesken läpi sopimuksia ja katsoa, paljonko niissä on esimerkiksi päällekkäisyyksiä soveltamisaloissa.
”Olisi hyvä, jos järjestöt eivät tekisi päällekkäisiä sopimuksia eikä olisi niin paljon keskenään kilpailevia työehtosopimuksia. Eihän niitä hallitse enää kukaan.”
Työntekijäpuoli on itsekin mahdollistanut työehtoshoppailua solmimalla päällekkäisiä sopimuksia, Koskinen sanoo.
Vaikka työehtojen vaihdoksia ei Koskisen mukaan kannata lähteä suitsimaan työehtosopimuslailla, voisi olla tarpeen lisätä yhteistoimintalakiin erillinen pykälä, jossa olisi maininta myös työehtoshoppailun kuulumisesta yt-lain piiriin.
Nythän yt-lakia pitää soveltaa vain silloin, kun samanaikaisesti on kyseessä yritystoiminnan ja työn järjestelyn suuri muutos.
Tosin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) jätti tällä viikolla poliisille tutkintapyynnön siitä, onko Turun kaupungin omistama monialayritys Arkea rikkonut yhteistoimintalakia päättäessään työnantajaliiton ja työehtosopimusten vaihtamisesta edullisempiin.
Arkea päätti vaihdosta 27. syyskuuta, mutta asiaa koskeneet yt-neuvottelut käynnistettiin vasta 30. syyskuuta. JHL:n mukaan vaihto muuttaa pysyvästi muun muassa työaikoja, joten yt-neuvottelut olisi pitänyt käydä sitä ennen.
Työnantajan tavoite on säilyttää tuhannen hengen työpaikat muun muassa ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa. Työntekijät ovat jo vastustaneet vaihtoa lakolla.
Kyselytunnin ykkösaiheeksi nousi umpikujaan ajautunut Postin työriita, jonka kiperin pulma on 700 pakettilajittelijan siirto työnantajalle edullisemman työehtosopimuksen piiriin.
Miten hallitus käytännössä voisi lopettaa sopimusten vaihdot?
”Asia kerrallaan”, Rinteen esikunnasta viestitään. Ensin katsotaan selvityshenkilöidenhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006315771.html Posti-ratkaisu, joka tosin koskee vain yhtä valtionyhtiötä.
Voitaisiinko työehtoshoppailu kitkeä esimerkiksi työehtosopimuslakia muuttamalla? Voisiko hallitus tehdä esityksen ja eduskunta säätää lain, joka kieltäisi sopimusten vaihdon?
”Ei voisi. Se on juridisesti aivan mahdotonta, sillä siinä törmätään muun muassa järjestäytymisvapauteen, joka koskee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin”, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+koskinen.
Työehtosopimuslaki on peräisin vuodelta 1946. Puuttuminen siihen, mihin liittoon työntekijä tai työnantaja liittyy tai on liittymättä, rajoittaisi jopa ihmisoikeuksia. Järjestäytymisvapaus on taattu myös perustuslaissa.
Työntekijä tai työnantaja voi myös vaihtaa työehtosopimusta sopimuskauden päättymisen yhteydessä.
Työnantaja voi järjestäytyä uuteen työnantajaliittoon, jonka solmima työehtosopimus soveltuu kyseisen työn sääntelyyn. Työnantaja on velvollinen soveltamaan kyseistä sopimusta myös työntekijöihin, jotka eivät ole itse järjestäytyneitä tai kuuluvat muuhun liittoon.
Voisiko olla jokin elin, joka arvioisi ja päättäisi, milloin työehtosopimuksen vaihtaminen on hyväksyttävää ja milloin ei?
”Kuulostaa pahalta. Ei kai edes kommunismissa noin menetelty. Ehdotushan on yhtä mahdoton kuin jos edellinen pääministeri Juha Sipilä https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila(kesk) olisi sanonut, että lailliset lakot pitää saada kuriin”, Koskinen sanoo.
”Lailliset lakothan ovat laillista toimintaa. Samoin on työehtosopimuksen vaihtaminen liikkeenluovutuksen yhteydessä tai muutenkin.”
Liikkeenluovutus tapahtuu esimerkiksi, kun myydään yhtiö, perustetaan tytäryhtiö tai ulkoistetaan toimintoja.
Entä jos liikkeenluovutus onkin kikkailua eli se on tehty vain siksi, että päästään heikentämään työehtoja?
”Jos pystytään osoittamaan, että liikkeenluovutus on näennäinen ja tehty vain kiertämistarkoituksessa, silloin työehtosopimuksen vaihtamista ei pidetä pätevänä. Tytäryhtiön pitää olla itsenäinen ja todellinen oikeushenkilö eikä mikään bulvaani. Tällaisesta ei ole yhtään tuomiota”, Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa työnantajat etsivät uutta liittoa toisinaan myös siksi, että saisivat sen seurauksena vakaammat olot, työrauhaa ja joustoja, vaikka uusi sopimus olisi jopa kalliimpi kuin entinen.
Työntekijän kannalta kyse on useimmiten etujen karsinnasta. Aina ei kuitenkaan heikennetä varsinaista palkkaa vaan aikoinaan sovittuja etuja, kuten vaativuuslisiä, korvauksia, pitkiä lomia ja laajaa terveydenhuoltoa.
Yksi syy vaihtaa sopimusta on myös se, että yhä useammat yritykset ovat monialayrityksiä, joilla voi olla jopa parikymmentä eri työehtosopimusta.
Myös yritysten toimialat muuttuvat tiuhaan, samoin koko järjestökenttä. Vaikka aiemmin esimerkiksi ammattiliittoja ja sopimuksia oli vielä enemmän, on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:nkin alla yhä 190 sopimusta.
Koskisen mukaan yksi ratkaisu sopimusvaihdon ”villin lännen” hillitsemiseksi olisikin käydä järjestöjen kesken läpi sopimuksia ja katsoa, paljonko niissä on esimerkiksi päällekkäisyyksiä soveltamisaloissa.
”Olisi hyvä, jos järjestöt eivät tekisi päällekkäisiä sopimuksia eikä olisi niin paljon keskenään kilpailevia työehtosopimuksia. Eihän niitä hallitse enää kukaan.”
Työntekijäpuoli on itsekin mahdollistanut työehtoshoppailua solmimalla päällekkäisiä sopimuksia, Koskinen sanoo.
Vaikka työehtojen vaihdoksia ei Koskisen mukaan kannata lähteä suitsimaan työehtosopimuslailla, voisi olla tarpeen lisätä yhteistoimintalakiin erillinen pykälä, jossa olisi maininta myös työehtoshoppailun kuulumisesta yt-lain piiriin.
Nythän yt-lakia pitää soveltaa vain silloin, kun samanaikaisesti on kyseessä yritystoiminnan ja työn järjestelyn suuri muutos.
Tosin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) jätti tällä viikolla poliisille tutkintapyynnön siitä, onko Turun kaupungin omistama monialayritys Arkea rikkonut yhteistoimintalakia päättäessään työnantajaliiton ja työehtosopimusten vaihtamisesta edullisempiin.
Arkea päätti vaihdosta 27. syyskuuta, mutta asiaa koskeneet yt-neuvottelut käynnistettiin vasta 30. syyskuuta. JHL:n mukaan vaihto muuttaa pysyvästi muun muassa työaikoja, joten yt-neuvottelut olisi pitänyt käydä sitä ennen.
Työnantajan tavoite on säilyttää tuhannen hengen työpaikat muun muassa ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa. Työntekijät ovat jo vastustaneet vaihtoa lakolla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Työelämä Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Lakko Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Marjukka Liiten Seuraa
Kommentit