Uusi ”vihreä sopimus”, minimipalkka, hiilitullit rajoille: Tällaista Eurooppaa ajaa Ursula von der Leyenin komissio

Bryssel

Euroopan unioni saa keskiviikkona 27 uutta merkittävää päättäjää, mikäli europarlamentaarikot hyväksyvät uuden komission äänestyksessään. Uutta komissiota johtaa saksalainen Ursula von der Leyenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ursula+von+der+leyen.

Suomen komissaarilla Jutta Urpilaisellahttps://www.hs.fi/haku/?query=jutta+urpilaisella (sd) on kansainvälisten kumppanuuksien salkkuhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006233754.html.



Komissio on yksi tärkeimmistä osista EU-päätöksentekoa, sillä se voi esittää uusia lakeja. Ursula von der Leyenin 24-sivuisesta tulevaisuusohjelmasta voi nähdä, mihin suuntaa Eurooppa kehittyy lähivuosina.

HS poimi komission ohjelmasta viisi tärkeää linjausta, jotka vaikuttavat myös Suomen tulevaisuuteen.

Sata päivää aikaa

Uuden komission alkutaival on ollut takkuinen. Von der Leyen itse oli yllätysjohtaja, joka nousi esiin vasta EU-johtajien yön yli kestäneiden neuvotteluiden tuloksena. Von der Leyenin valinta varmistui parlamentissa vain muutaman äänen erolla.

Komissioäänestys on myöhästynyt, sillä Unkarin, Romanian ja Ranskan ensimmäiset ehdokkaat eivät läpäisseet parlamentin seulaa. Lisäksi von der Leyen on pyytänyt Britanniaa nimittämään komissaarin, tuloksetta.

Nyt näyttää siltä, että komissio pääsisi aloittamaan työnsä joulukuun alussa ilman brittikomissaaria, jos keskiviikon äänestys koko komissiosta menee läpi.

Von der Leyenillä ei ole aikaa hukattavaksi, sillä hän on antanut monia varsin kunnianhimoisia lupauksia, jotka koskevat sataa ensimmäistä päivää vallassa. Kokonaisuudessaan komissio on työssään viisi vuotta.

Lue tästä, millainen on Ursula von der Leyen: EU-komission johtoon valittiin määrä­tietoinen ja asia­keskeinen tasa-arvon kannattajahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006163521.html

Von der Leyen aloittaa työssään vaikealla hetkellä. Britannian EU-eron brexitin varjo tulee synkistämään tulevia vuosia. Uusi eropäivä on tammikuun lopussa, minkä jälkeen on tarkoitus aloittaa kauppaneuvottelut. Neuvotteluista ennustetaan pitkiä ja vaikeita. Samalla EU joutuu keskittymään omaan uskottavuuteensa: mitä jää jäljelle, kun Britannia lähtee?

Uusi vihreä tulevaisuus

Von der Leyenin ohjelma painottaa edeltäjäänsä enemmän ilmastotoimia. Uusi komissio aikoo viedä läpi ensimmäisen sadan päivän aikana kunnianhimoisen ”vihreän sopimuksen”, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa.

Von der Leyenin mukaan Eurooppa on ilmastolupauksissaan velkaa erityisesti nuorille, joiden ilmastomarsseista hän kertoo inspiroituneensa.

”He haluavat oikeaa toimintaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja että Eurooppa on edelläkävijä”, von der Leyen on kirjoittanut.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+kosonen sanoo, että von der Leyenin vahva ilmastositoumus tuli lopulta yllätyksenä.

”Uuden komission vire on lupaava”, hän sanoo.

Von der Leyenin vision mukaan EU kiristäisi vuoden 2030 päästötavoitettaan 40 prosentista jopa 55 prosenttiin. Vuonna 2050 Eurooppa olisi ilmastoneutraali, eli tuotettujen päästöjen ja hiilen sitomisen suhde on nolla.

Kososen mukaan päätöksillä on kuitenkin kiire, sillä Pariisin sopimuksen kansalliset tavoitteet pitää päivittää jo ensi vuoden aikana. Greenpeacen kanta on, että vähennyksen pitäisi olla vähintään 65 prosenttia.

Von der Leyen aikoo nopeuttaa siirtymää uudella reilun siirtymän rahastolla, joka on tarkoitettu erityisesti hiilestä riippuvaisten EU-maiden auttamiseen. Muita mainittuja keinoja ovat päästökaupan laajentaminen esimerkiksi liikenteeseen ja lentoliikenteen ilmaisten kiintiöiden rajoittaminen.

”Ohjelma lupaa paljon, mutta nähtäväksi jää, millaisia konkreettisia esityksiä lopulta tulee”, Kosonen sanoo.

”Suomi on hyvin varautunut päästötavoitteiden kiristymiseen, ja se, että muutkin EU-maat tulisivat samalle tasolle, olisi vain hyvä asia.”

Minimipalkka kaikille

Von der Leyen on halunnut korostaa ohjelmassaan talouspäätösten suhdetta ihmiseen. Tämä tuo uuden komission ohjelmaan vahvan työelämäpainotuksen. Työpöydällä on monia linjauksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi työsuojeluun, työperäisten sairauksien ehkäisyyn tai työntekijöiden oikeuksiin.

Valtaosa työntekijöiden oikeuksista päätetään kansallisesti EU-jäsenmaissa. EU:lla on kuitenkin mahdollisuus linjata yleisiä käytäntöjä ja suosituksia.

Yksi von der Leyenin sadan päivän lupauksista on kaikkien EU-kansalaisten minimipalkka, mikä on myönnytys erityisesti EU-parlamentin sosiaalidemokraattiselle ryhmälle.

”Erityisesti keskisessä Itä-Euroopassa alhainen palkkataso on työntävä seikka. Kun palkalla ei omassa maassa elä, työntekijä äänestää jaloillaan. Seurauksena on aivovuoto ja työvoimapula”, kuvaa palkansaajajärjestöjen Brysselin-edustuston Finunionsin johtaja Katja Lehto-Komulainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=katja+lehto-komulainen.

Minimipalkka-aloitteen toteutumismalli on vielä epäselvä, ja EU-jäsenmailla on asiaan hyvin erilaisia kantoja. Keskusteluista odotetaan vaikeita, sillä osassa maista on minimipalkkalaki ja osassa palkkataso perustuu neuvoteltuihin työehtosopimuksiin. Esimerkiksi Suomessa ei ole erikseen lakia vähimmäispalkasta.

Lehto-Komulainen ei näe, että komissiolta voisi tulla suoraan euromääräistä vaatimusta vähimmäispalkkatasoon. Lehto-Komulaisen mukaan Suomen yleisesti sitovat työehtosopimukset ovat linjassa komission nyt ehdottaman minimipalkka-ajattelun kanssa.

”Linjaus on osa Euroopan yhteistä arvopohjaa, että ollaan heikomman puolella eikä ketään jätetä. Tällä on valtava vaikutus koko maanosan kestävään kehitykseen”, Lehto-Komulainen sanoo.

Euroopan rooli maailmassa

Von der Leyenin komissio joutuu ratkaisemaan entistä suurempia maailmanlaajuisia haasteita. Presidentti Donald Trumpinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin Yhdysvallat ja Kiinan kasvava vaikutusvalta ovat pakottaneet Euroopan puolustuskannalle. Ongelmia on ollut kauppapolitiikassa ja puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä.

Von der Leyen nostaa ytimeen Euroopan kilpailukyvyn. Siihen panostetaan muun muassa rahoittamalla koulutusta ja tutkimusta. Erasmus-opiskelijavaihtoa lisätään, ja Euroopan yhteistä koulutusaluetta kehitetään. Kiertotaloussäädöksiä ja energiaverotusta uusitaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan EU-asiantuntijan Janica Ylikarjulanhttps://www.hs.fi/haku/?query=janica+ylikarjulan mukaan Suomessa katsotaan erityisen tarkkaan, mitä komissio lupaa kauppapolitiikasta. Edellisen komission aikana EU solmi useita kauppasopimuksia, joista esimerkiksi vääntö Latinalaisen Amerikan maiden ja EU:n välisestä Mercosur-sopimuksesta kesti 20 vuotta. Sopimus on vielä ratifioitava.

Ylikarjulan mukaan vapaakaupan rooli korostuu brexitin jälkeen entisestään, kun avoimen kaupan puolustajana tunnettu Britannia lähtee.

”Suomen kannalta kasvava protektionismi ja heikot talousnäkymät ovat erityisen huono yhdistelmä.”

Hiilitullit rajoille

Yksi tulevan komission eniten kysymyksiä herättäneistä aloitteista ovat hiilitullit. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macron on ehdottanut tulleja, jotka painostaisivat EU:n ulkopuolisia maita päästövähennyksiin. Tarkoitus on myös tasata päästövähennysten kustannuksia, sillä moni eurooppalaisyritys on mukana päästökaupassa.

Von der Leyenin mukaan hiilitullien pitäisi noudattaa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä. Tullit koskisivat vain muutamaa alaa ja laajenisivat asteittain.

Tullien käytännön toteutus on epäselvä, sillä vastaavaa järjestelmää ei ole vielä missään maailmassa. EK:n Ylikarjulan mukaan hiilitullit olisivat ”äärimmäistä kauppapolitiikkaa”, ja niitä olisi pohdittava huolella. Varsinkin eurooppalaisen teollisuuden EU:n ulkopuolelta hyödyntämien raaka-aineiden tai osien kustannukset huolettavat.

Hiilitullien puolustajien mukaan tullit tekisivät näkyväksi Euroopan ulkopuoliset päästöt, joihin on muuten vaikea puuttua.

Ursula von der Leyenin komissio

Belgia: Didier Reynders (oikeus)

Britannia: Ei ole nimennyt komissaaria

Bulgaria: Mariya Gabriel (innovaatiot ja nuoret)

Espanja: Josep Borrell (ulkosuhteiden korkea edustaja)

Hollanti: Frans Timmermans (johtava varapuheenjohtaja, ”uusi vihreä sopimus”, ilmasto)

Irlanti: Phil Hogan (kauppa)

Italia: Paolo Gentiloni (talous)

Itävalta: Johannes Hahn (budjetti ja hallinto)

Kreikka: Margaritis Schinas (varapuheenjohtaja, eurooppalainen elämäntapa)

Kroatia: Dubravka Šuica (vara­puheenjohtaja, demokratia ja väestönkasvu)

Kypros: Stella Kyriakides (terveys)

Latvia: Valdis Dombrovskis (johtava varapuheenjohtaja, talous ja työllisyys)

Liettua: Virginijus Sinkevičius (ympäristö ja meret)

Luxemburg: Nicolas Schmit (työllisyys)

Malta: Helena Dalli (tasa-arvo)

Portugali: Elisa Ferreira (alue­politiikka ja reformit)

Puola: Janusz Wojciechowski (maatalous)

Ranska: Thierry Breton (sisämarkkinat)

Romania: Adina-Ioana Vâlean (liikenne)

Ruotsi: Ylva Johansson (sisäasiat)

Saksa: Ursula von der Leyen (puheen­joh­ta­ja)

Slovakia: Maroš Šefčovič (vara­puheen­johtaja, EU-insti­tuu­ti­oiden suhteet)

Slovenia: Janez Lenarčič (kriisi­hallinto)

Suomi: Jutta Urpilainen (kansain­väliset kumppa­nuudet)

Tanska: Margrethe Vestager (johtava vara­puheen­johtaja, digitaalisuus)

Tšekki: Věra Jourová (vara­puheen­johtaja, arvot ja läpi­näkyvyys)

Unkari: Olivér Várhelyi (naapuruus ja laajentuminen)

Viro: Kadri Simson (energia)