Arvovaltainen joukko halusi Veijo Baltzarille professorin arvonimen rikostuomioista huolimatta

Arvovaltainen joukko tukijoita kannatti Veijo Baltzarillehttps://www.hs.fi/haku/?query=veijo+baltzarille professorin arvonimen myöntämistä.

Baltzar sai lopulta alempiarvoisen kulttuurineuvoksen arvonimen. Päätöksessä ei otettu huomioon hänen lainvoimaisia rikostuomioitaan, toisin kuin on tapana.

Valtioneuvoston kanslian asiakirjoista käy ilmi, että Baltzarille haettiin professorin arvonimeä vuonna 2009. Hakijoina oli kaksi Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmän jäsentä.

Ensimmäinen tukija oli entinen pääministeri Paavo Lipponenhttps://www.hs.fi/haku/?query=paavo+lipponen, joka on kertonut tuntevansa Baltzarin pitkältä ajalta.

Tukijoiden joukossa olivat myös muun muassa Suomen näytelmäkirjailijaliiton toiminnanjohtaja, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, professori Juha Sihvolahttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sihvola, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Sami Pihlströmhttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+pihlstrom, elokuvaohjaaja Ilkka Vannehttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+vanne sekä kustantaja Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harjuhttps://www.hs.fi/haku/?query=hannu+harju.

Baltzar vangittiin viime viikolla epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. HS kertoi sunnuntaina, miten Baltzar on rakentanut teatteriyhteisöstään kultin, jossa manipuloidaan nuoria naisia ja tyttöjä.https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html

Baltzarin avustaja oli myös lähettänyt valtioneuvoston kansliaan hakemuskäsittelyyn liittyvän viestin, jossa hän kertoi Baltzarin uuden pedagogian olevan ”eurooppalainen vientituote”.

Avustajan mukaan ”hankkeen suojelijana on vuodesta 2010 toiminut kulttuuriministeri Stefan Wallinhttps://www.hs.fi/haku/?query=stefan+wallin ja sen rahoittajana toimii opetusministeriö”.

Rkp:n entinen kansanedustaja ja ministeri Wallin sanoo HS:lle, että on ”hyvin mahdollista”, että hän on ollut Baltzarin hankkeen suojelijana.

”Ministeri on monessa mukana. Muuta en osaa sanoa tähän.”

Arvonimen sitoutui maksamaan kaksi Baltzaria lähellä ollutta avustajaa eli käytännössä mahdollisesti Baltzar itse.

Arvonimilautakunta ei puoltanut professorin arvonimeä vaan päätti ehdottaa Baltzarille alempiarvoista kulttuurineuvoksen arvonimeä. Tasavallan presidentti Tarja Halonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tarja+halonen myönsi arvonimen.

Tasavallan presidentin asetus arvonimistä sanoo, että arvonimen saajan ”tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton”.

Tämän selvittämiseksi pyydetään poliisilausunto, jota varten käydään läpi arvonimen saajan mahdolliset rikostuomiot. Vielä tuolloin poliisilausunnon pyysi aluehallintovirasto.

Se, mitä arvonimilautakunta tiesi Baltzarin rikostaustasta, on epäselvää.

Arvonimilautakunta käsitteli Baltzarin arvonimiasiaa kahdesti. Lautakuntaa johtaa viran puolesta pääministeri, minkä lisäksi siinä on lukuisia asiantuntijajäseniä. Kokouksista ei laadita pöytäkirjoja.

Valtioneuvoston kanslian virkamies laatii arvonimilautakunnalle esittelymuistion, jonka pohjalta lautakunta tekee päätöksensä.

Esittelymuistio on salainen, mutta HS on nähnyt Baltzaria koskevan muistion. Siinä todetaan seuraavasti: ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto puoltaa professorin arvonimen myöntämistä Raaseporin kaupungista olevalle Baltzarille. Poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa Baltzaria koskevan arvonimiesityksen johdosta.”

Arvonimilautakuntaan tuolloin kuulunut pitkäaikainen jäsen sanoo HS:lle, että poliisilausuntoa pyydetään nimenomaan sen takia, että mahdolliset rikostuomiot saadaan lautakunnan tietoon.

Entisen jäsenen mukaan lautakunnassa ei käsitelty Baltzarin rikostuomioita, koska jäsenet eivät olleet niistä tietoisia eikä poliisilausunnossa mainittu niitä.

Myös arvonimilautakunnan jäsenenä toiminut professori Laura Kolbehttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+kolbe sanoo, ettei Baltzarin rikostaustasta puhuttu mitään eikä se tullut mitenkään esiin lautakunnalle annetusta materiaalista.

HS pyysi Poliisihallituksesta kommenttia, miksi Baltzarin lainvoimaisia rikostuomioita ei esittelymuistion mukaan mainittu lausunnossa.

Poliisihallitus siirsi asian valtioneuvoston kanslian käsiteltäväksi.

Aluehallintoviraston mukaan sillä ei enää ole lausuntoa. Sekin siirsi asian valtioneuvoston kanslian käsiteltäväksi.

Valtioneuvoston kanslia ei antanut lausuntoa, koska sen mukaan lausunto on salainen.

Lautakuntaan kuulunut entinen jäsen ei ihmettele sitä, ettei poliisilausunnossa ilmeisesti mainittu Baltzarin lainvoimaisia rikostuomioita.

Entisen jäsenen mukaan poliisilausuntojen sisältö vaihteli. Välillä poliisi ei kertonut rikostuomioita lainkaan vaan kommentoi ainoastaan, onko sillä huomautettavaa arvonimen myöntämiseen.

”Arvonimeä ei tietenkään olisi puollettu, jos Baltzarin rikostausta olisi ollut selvillä. Se on sitten eri asia, olisiko presidentti myöntänyt sen”, entinen jäsen sanoo.

Baltzar tuomittiin lainvoimaisesti vuonna 2005 törkeästä petoksen yrityksestä vuoden ehdolliseen vankeuteen. Vuonna 1999 Baltzar oli saanut lainvoimaisen sakkotuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus liittyi siihen, että Baltzar oli käyttänyt asemaansa Teatterikorkeakoulussa hyväkseen houkutellakseen nuoria naisia hotellihuoneeseen.

Asetuksen mukaan arvonimen haltija voi menettää arvonimen, jos hänet tuomitaan yli vuoden vankeusrangaistukseen.

Presidentti Halonen ei osannut HS:n haastattelussa sanoahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006319559.html, minkä takia rikostuomiot eivät vaikuttaneet siihen, että hän myönsi Baltzarille arvonimen.

Paavo Lipponen ei vastannut HS:n kommenttipyyntöön siitä, oliko hän tietoinen Baltzarin rikostuomioista tukiessaan professorin arvonimen myöntämistä.

Lipponen on kertonut tuntevansa Baltzarin jo varusmiesajalta. Kun Baltzarin ooppera esitettiin Finlandia-talossa vuonna 1997, silloinen pääministeri Lipponen piti avauspuheen. Yleisössä istui myös silloinen ulkoministeri Halonen.

Baltzarin molemmista rikoksista kerrottiin aikoinaan laajasti tiedotusvälineissä.