Politiikka    |   HS-gallup

Perussuomalaisten kannatus nousi taas roimasti – näin tutkijat ja puolue itse kommentoivat ennätysmäistä suosiota

Entistä useampi suomalainen äänestäisi perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kokoomus ohitti Sdp:n toiseksi suosituimpana puolueena.

Perussuomalaisten kannatus jatkaa edelleen ripeää kasvuaan, kertoo tuore HS-gallup.

Puoluetta äänestäisi jo 22,4 prosenttia suomalaisista, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Lokakuun puoluekannatusmittaukseen verrattuna perussuomalaisten suosio on kasvanut 1,9 prosenttiyksiköllä.

Marraskuun tulosten perusteella kokoomus on noussut selvästi Sdp:n edelle toiseksi suosituimpana puolueena, ja sitä äänestäisi nyt 17,3 prosenttia suomalaisista.

Samaan aikaan Sdp:n suosio on romahtanut. Sen kannatuslukema laski 1,8 prosenttiyksiköllä lokakuuhun verrattuna. Pääministeripuoluetta äänestäisi nyt 15,2 prosenttia suomalaista.

Myös muiden hallituspuolueiden kannatus on laskussa. Ainoastaan Rkp onnistui säilyttämään asemansa edelliseen kannatusmittaukseen verrattuna. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus olisi nyt 52,2 prosenttia.



Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen edustajaa vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Lisäksi kysyttiin, mitä puoluetta vastaaja äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten suosion kasvu näyttää noudattavan samaa jyrkkää nousutrendiä, joka alkoi kevään eduskuntavaalien alla. Vielä kahden ja puolen vuoden takaisissa kuntavaaleissa kannatus oli alle yhdeksän prosenttia, kun se vuoden 2019 eduskuntavaaleissa nousi 17,5 prosenttiin.

HS kysyi politiikan tutkijoilta, mikä selittää perinteisten suurten puolueiden hiipumista ja perussuomalaisten nopeaa nousua.

Perussuomalaiset profiloituu vaihtoehtona monissa kysymyksissä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä näkee perussuomalaisten vahvan tuloksen taustalla suuremman, rakenteellisen tekijän. Kun useimmat muut puolueet vaikuttavat monissa kannoissaan epämääräisiltä, pysyvät perussuomalaiset johdonmukaisesti omissa ydinteemoissa.

Maahanmuutto on ollut puolueen kestoaihe, mutta kuluvan vuoden aikana sen rinnalle on tullut myös ilmasto. Jokisipilän mukaan perusuomalaiset ovat vetäneet täysin vastakkaista linjaa muihin puolueisiin nähden.

”Perussuomalaiset on onnistunut profiloitumaan tietyissä aiheissa ikään kuin ainoana vaihtoehtona muille puolueille”, Jokisipilä sanoo.

Hänen mukaansa perussuomalaiset on myös vaalien jälkeen luonut itsestään kuvan puolueena, joka haluaa panostaa ilmastomuutoksen torjuntaan muita puolueita vähemmän. Perussuomalaisissa vallitsevan mielipiteen mukaan suomalaiset tekevät jo nyt tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suomessa käytävässä ilmastokeskustelussa on Jokisipilän mukaan siirrytty uuteen vaiheeseen.

”Nyt hallitusohjelma on tehty, ja toimille alkaa näkyä konkreettisia hintalappuja. Moni äänestäjä alkaa kysellä, miten toimet vaikuttavat käytännössä käytettävissä oleviin tuloihin”, Jokisipilä sanoo.

Puolueuskollisuus vaikuttaa

Kannattajien uskollisuus ja kannastaan epävarmojen äänestäjien mobilisointi vaikuttaa suoraan puolueiden suosioon, sanoo Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Ilmiö näkyy tällä hetkellä etenkin Sdp:n kannattajissa, joista joka viides on siirtynyt politiikan katsomoon. Se näkyy väistämättä puolueen kannatuksessa.

Perussuomalaisilla taas vaikuttaa tällä hetkellä olevan poikkeuksellisen uskollisia äänestäjiä. Jopa 91 prosenttia edellisten eduskuntavaalien äänestäjistä pysyisi puolueen takana.

Seuraavaksi uskollisimmat äänestäjät on kokoomuksella, vihreillä ja vasemmistoliitolla, joita eduskuntavaaleissa äänestäneistä lähes 80 prosenttia pysyisi puolueensa takana myös tällä hetkellä.

Vähiten uskollisia äänestäjiä on keskustalla (64 prosenttia) ja Sdp:llä (64 prosentilla). Sosiaalidemokraateista karataan nyt perussuomalaisiin, mutta perussuomalaisista myös Sdp:n kannattajiksi. Virta kulkee kuitenkin enemmän perussuomalaisten suuntaan.

Perinteisten puolueiden jäsenmäärät laskussa

Markku Jokisipilän mukaan puolueiden kannatuskartan muutoksessa on kyse myös pidemmästä kehityksestä, joka näkyy perinteisten suurten puolueiden hiipumisena.

Isot puolueet ovat pienempiä kuin koskaan ennen.

Se näkyy Jokisipilän mukaan pitkään laskussa olleissa jäsenmäärissä, jonka vuoksi jopa kokonaisia puolueosastoja on jouduttu lopettamaan.

”Eduskuntavaalien tulos ikään kuin päivitti tilanteen sinne, missä se on jo tosiasiallisesti ollut. Samaan aikaan perussuomalaiset on saanut äänestäjänsä hyvin liikkeelle”, Jokisipilä sanoo.

Hänen mukaansa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tehnyt onnistuneen strategisen valinnan: Halla-aho pyrkii puhumaan johdonmukaisesti niistä teemoista, jotka hän hallitsee.

”On valittu tietyt ydinviestit, eikä edes yritetä luvata kaikille kaikkea hyvää, kuten vanhat suuret puolueet meillä ovat tottuneet tekemään”, Jokisipilä sanoo.

Etenkin eduskunnan kyselytunneilla perussuomalaiset on onnistunut ohjaamaan keskustelua haluamiinsa teemoihin, kuten maahanmuuttoon. Se näkyy myös suhteessa kokoomukseen.

”Tuntui, että kokoomus oli pitkään immuuni tälle, mutta nyt arvokonservatiivinen äänestäjäkunta vaikuttaa vuotavan perussuomalaisiin. Se on kokoomukselle todellinen strategisen tason uhkatekijä”, Jokisipilä sanoo.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos vahvistaa että etenkin maahanmuutto ja ilmasto ovat teemoja, joista puolue haluaa nyt puhua. Maahanmuuttopolitiikasta puolue haluaa kireämpää. Ilmastopolitiikkaan puolestaan halutaan ”suhteellisuudentajua”.

Grönroos arvelee puolueen jäsenmäärän kasvaneen sadoilla ihmisillä. Jäsenten kokonaismääräksi hän arvioi 11 500.

Omasta linjasta kiinni pitämisen ohella Grönroos nostaa perussuomalaisten menestystekijäksi puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. Halla-aho oli kevään eduskuntavaalien äänikuningas yli 30 000 äänellä.

Politiikan konsensuksen vastustaminen vetoaa monen ikäisiin

Mielipidemittauksen tehneessä Kantar TNS:ssä arvioidaan, että perussuomalaiset on saanut taakseen myös ison joukon uusia äänestäjiä. Nurmelan käsityksen mukaan heitä on tullut eduskuntavaalien jälkeen vähintään kymmeniä tuhansia.

Suuntaa-antavien taustatietojen perusteella perussuomalaiset ovat suosittuja kaikissa ikäryhmissä.

”Perussuomalaiset ovat vahvoja myös nuorten äänestäjien parissa. Vain kokoomusta kannatetaan yhtä lailla tasaisesti kaiken ikäisten parissa”, Nurmela sanoo.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta sanoo, että perussuomalaisten kannatuksen kasvussa on kyse myös kulttuurisiin argumentteihin vetoamisesta taloudellisen retoriikan sijaan.

”Puolue on ollut taitava kääntämään perinteisesti talouspoliittisina vaatimuksina pidetyt politiikkakysymykset kulttuurisiksi vaatimuksiksi. Esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä puolue ei painota luokkaeroja vaan suomalaisuutta, Vuorelma sanoo.

Hän on Jokisipilän kanssa samaa mieltä, että perussuomalaiset on asemoinut itsensä koko muun poliittisen kentän haastajana. Taustalla on pitkäaikaisempi muutos: kun mielipidemittauksissa on kysytty suomalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin, ovat tulokset näyttäneet samalta jo vuosikymmeniä: puolueisiin luotetaan ylipäätään vähän.

Perussuomalaiset osaa hyödyntää tätä epäluottamusta, Vuorelma sanoo.

”Puolue, joka pystyy asemoimaan itsensä poliittisen kentän laidalle tai jopa sen ulkopuolelle, on tällaisessa horisontissa vahvoilla.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Kantar TNS teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta. Tutkimusaineisto kerättiin 24.10 – 21.11.2019.

 Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 314 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

 Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

 Puoluekannatusarvio on laadittu tarkastelemalla yhdessä haastatteluissa saatuja vastauksia sekä vaalitilastoja viime eduskuntavaaleista.

 Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

 Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 26 prosenttia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

    2. 2

      Tällainen on dash-ruokavalio, joka edistää terveyttä monipuolisesti – Sitä voi suositella ”ihan kaikille”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    3. 3

      Linda Lampenius kuvaili medialle Peter Nygårdin juhlia, ja siitä käynnistyi pitkä oikeusprosessi – Nyt Lampenius kertoo, miten taistelu vei rahat ja terveyden

    4. 4

      Jäytävä häpeä – Olli Taskinen antoi kasvot tunteelle, josta harva uskaltaa puhua

    5. 5

      Kielen ulkonäkö kertoo, miten ihminen voi – Nämä muutokset voivat paljastaa infektion, anemian ja jopa syövän

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    3. 3

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    5. 5

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää