Antti Rinteen vuosi on ollut draamaa täynnä: Sairaus, vaalivoitto, pääministeriksi nousu – ja hallitus­kriisi jo kuuden kuukauden jälkeen

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinneehti olla pääministerinä 6. kesäkuuta lähtien eli hädin tuskin puolta vuotta, kun keskusta veti luottamuksen hänen takaansa.

Rinteen johtama Sdp voitti kevään eduskuntavaalit vain niukalla erolla toiseksi tulleisiin perussuomalaisiin. Vaalitulos, 17,7 prosentin kannatus, oli demareille pettymys, mutta suurimman puolueen puheenjohtajana Rinteestä tuli silti hallituksen muodostaja.

Varsin pian vaalien jälkeen Rinne kertoi demareiden puoluehallitukselle, että hän tavoittelee ”kansanrintamahallitusta” eli hallituspohjaa, jossa olisivat mukana Sdp, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp.

Tämä oli sikäli hankalaa, että keskusta kärsi vaaleissa ison tappion eikä sillä oikeastaan olisi pitänyt olla asiaa hallitukseen. Kokoomus luulikin pitkään olevansa vahvoilla Rinteen hallituskumppaniksi, mutta Rinne ajoi lopulta kansanrintamahallituksen maaliin. Toiseksi suurimman puolueen perussuomalaisten kanssa ei edes kunnolla neuvoteltu.

Rinne halusi kansanrintaman siksi, että hän ajatteli keskustan kanssa olevan helpompaa toteuttaa esimerkiksi satsauksia julkisiin palveluihin kuin kokoomuksen.

Sdp oli valmistautunut jo pitkään hallitusneuvotteluihin, ja sillä oli selvät sävelet, mitä se haluaisi tehdä. Rinne oli jo vaalikampanjassa luvannut muun muassa korotuksia pienimpiin eläkkeisiin ja ylipäänsä suunnanmuutosta Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) porvarihallituksen politiikkaan.

Rinteen tämä vuosi on ollut täynnä dramatiikkaa.

Keväällä oli täpärällä, että Rinne edes oli viemässä puoluettaan vaaleihin. Hän sairastui vakavastihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006017277.html joululomallaan Espanjassa ja oli kuoleman kielissä pitkään. Kotimaahan siirron jälkeen kävi ilmi, että puheenjohtajan sydämen verisuonistossa oli tukos, ja hänelle tehtiin pallolaajennus.

Rinne vakuutti, että hänellä todettu sepelvaltimotauti pysyy kurissa lääkkeillä. Rinne toipuikin vauhdikkaasti, ja syytä olikin, sillä Sdp:ssä oli kasvavaa levottomuutta puheenjohtajan sairausloman takia.

Rinteestä ilmestyi syksyllä elämäkertahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006283233.html, jonka mukaan Sdp asetti takarajan puheenjohtajalle. Jos Rinne ei olisi kyennyt sairauslomalta kaikissa ruumiin ja sielun voimissa takaisin viimeistään 17. maaliskuuta, Sdp olisi valinnut uuden pääministeriehdokkaan.

Rinne kuntoutti itsensä takaisin töihin maaliskuun alussa. Lääkäritkin hämmästelivät nopeaa toipumisvauhtia.

Rinteen tie Sdp:n johtoon ei ole aivan tyypillinen tarina, jossa ensin tullaan demarinuoriin ja sitten edetään puolueen rattaissa kohti yhä vastuullisempia tehtäviä.

Rinne opiskeli lukion jälkeen pikavauhtia juristiksi ja meni ensiksi töihin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoon AKT:hen, minkä jälkeen hän perusti oman lakiasiaintoimiston.

Sieltä hän siirtyi ammattiyhdistystehtäviin, aluksi Erityisalojen toimihenkilöliiton Erton puheenjohtajaksi ja siitä paljon suurempaan liittoon Toimihenkilöunioniin, josta myöhemmin tuli ammattiliitto Pro.

Ay-vaiheessa Rinne sai työmarkkinahäirikön maineen muun muassa Toimihenkilöunionin vauhdituslakkojen takia, joista Rinne joutui käräjöimään työnantajien kanssa. Itse hän mielellään korostaa sitä, että sai ay-aikoina paljon kokemusta siitä, miten sopimuksia neuvotellaan.

Rinne oli saanut kotoaan verenperintönä demariaatteen, ja hän oli juristiaikoinaankin aktiivinen paikallispolitiikassa. Vuonna 1999 hän oli jo eduskuntavaaliehdokkaana, mutta ei päässyt läpi.

Rinne sai ensimmäiset pyynnöt harkita Sdp:n puheenjohtajuutta, kun oli keväällä 2009 väläyttänyt televisiohaastattelussa yleislakkoa reaktiona pääministeri Matti Vanhasen https://www.hs.fi/haku/?query=matti+vanhasen(kesk) puheisiin eläkeiän nostosta. Rinne mittauttikin suosionsa Sdp:n vuoden 2012 puoluekokouksessa Helsingissä pyrkiessään varapuheenjohtajaksi.

Tulos oli tuolloin huono, mutta ay-johtajan pyrkimykset päästä mukaan puoluepolitiikkaan tulivat selviksi. Seuraavana syksynä jo ounasteltiin, että hän pyrkii haastamaan istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen https://www.hs.fi/haku/?query=jutta+urpilaisen(sd), jonka oikealle viiraava talouspolitiikka närästi monia vasemman laidan demareita, myös Rinnettä.

Rinne syrjäytti Urpilaisen kevään 2014 puoluekokouksessa äänin 257–243 huolellisesti rakennetun kampanjan jälkeen. Rinteen tukijat tiesivät tuloksen etukäteen miltei äänelleen oikein, sillä Rinteen tukijoita oli aktivoitu puoluekokousedustajiksi pitkin kevättä.

Rinne joutui saman tien valtiovarainministeriksi Jyrki Kataisen https://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+kataisen(kok) hallitukseen ja lisäksi kylmiltään vetämään Sdp:n eurovaalikampanjaa.

Katainen oli jäämässä pois, ja hänen seuraajakseen tuli Alexander Stubbhttps://www.hs.fi/haku/?query=alexander+stubb, joka hieman yllättäen voitti kokoomuksen puheenjohtajakisan. Hallituksen loppukausi oli riitaisa ja sekasortoinen. Kumpikin osapuoli sai toisistaan tarpeekseen, mikä saattoi tuntua vielä nyt kevään hallitusneuvotteluissa.

Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 voitti keskusta, ja Sdp:n suunta oli oppositioon. Sieltä se pystyi lihoen seuraamaan, kun hallitus yritti runnoa läpi muutoksia työmarkkinoille.

Rinne valittiin uudelleen demareiden johtoon 2016. Hän voitti selvin numeroin haastajansa Timo Harakan https://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakanja Tytti Tuppuraisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tytti+tuppuraisen, jotka nyt ovat olleet ministereinä Rinteen hallituksessa.

Sdp ei ole suuri yhtenäinen perhe, vaan puolueen sisällä on ollut ja on edelleen myös Rinteen vastustajia. He ovat olleet tyytymättömiä muun muassa puheenjohtajan esiintymisiin vaalitenteissä ja huonosti harkittuihin sanavalintoihin, kuten esimerkiksi ”synnytystalkoisiin” yllyttämiseen.

Toisaalta Rinne on saanut kiitosta siitä, että Sdp:n ohjelmatyö lähti ennen vaaleja lentoon, ja puolue valmistautui niiden ansiosta hyvin hallitusneuvotteluihin.

Sdp:n suosio gallupeissahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006323111.html on ollut vaalien jälkeen vaisua, mikä on heikentänyt Rinteen asemaa. Toisaalta periaatteita ei ole myyty: Rinteen Sdp ei ole lähtenyt flirttailemaan maahanmuuton vastustajien kanssa, vaikka vuotoa perussuomalaisiin on paljon. Lisäksi puolue on uskaltanut puhua kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden puolesta siitäkin huolimatta, että osa kannattajista ei sitä arvosta.

Oikaisu 3.12.2019 klo 12.00: Pääkuvan kuvatekstissä kirjoitettiin ensin virheellisesti, että kuvassa on puoluesihteeri Mikko Rönnholm. Hän on Antton Rönnholm.