HS-analyysi: Luottamus pääministeriin häviää asteittain ja sitten yhtäkkiä

Pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne (sd) astui Posti-kriisissä hallitsijoille tuttuun ansaan.

Lue lisää: HS seuraa hallituskriisiä hetki hetkeltähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006329477.html

Hän kuvitteli valtansa liian suureksi, päätti asioista hallituksen kantaa kysymättä, sotkeutui sanoihinsa, joutui erottamaan tukijansa ja ystävänsä, ja näki arvovaltansa hupenevan.

Ernest Hemingwaynhttps://www.hs.fi/haku/?query=ernest+hemingwayn romaanissa Ja aurinko nousee on kuuluisa dialogi, jossa kysytään miten vararikko tapahtuu.

”Kahdella tavalla”, kuuluu vastaus, ”asteittain, kunnes yhtäkkiä.”

Samalla lailla katoaa pääministerin luottamus.

Kun Sdp:n kannatus sukelsihttps://yle.fi/uutiset/3-11054082 loka–marraskuussa 1,7 prosenttiyksikköä alle 14 prosenttiin, Rinteelle kuiskuttelevat näkivät Postin lakossa paikan, jossa Sdp voisi kerätä suuren symbolisen voiton, demarilähde kertoo.

”Eivät tainneet olla kartalla siitä, mitä kesällä oli puuhattu, ennen kuin oli yllytetty Antti juoksemaan kuilun yli. Sitten virheitä on paikattu, osin harhaanjohtaen.”

Rinteen tavoite oli sinänsä alusta asti yksinkertainen. Hän halusi välttää Postin lakot ja estää sen, että Postin pienipalkkaisimmat työntekijät eivät joutuisi hakemaan toimeentuloaan kahdelta eri luukulta, palkkana ja toimeentulotukena.

Tuota tavoitetta hän ajoi liian yksinvaltaisesti, ja saa nyt maksaa siitä.

Jos kadulla pyytäisi ihmisiä yksilöimään, mitä väärää, valheellista ja vakavaa Rinne on tehnyt, selkeät vastaukset olisivat yhä harvassa.

Keskustan puoluejohtaja Katri Kulmunikaanhttps://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmunikaan ei maanantai-illan tiedotustilaisuudessaan kyennyt pyydettäessä yhdelläkään esimerkillä valaisemaan, mistä keskustan epäluottamus todella johtuu.

Rinne vaati maanantaina keskustaa yksilöimään mistä luottamuspulahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006329306.html johtuu, mutta veti tiistaiaamuna sitten omat johtopäätöksensä.

Pääsyy poliittiseen kuohuntaan lähti siitä, miten hän on syyttänyt Postin toimineen vastoin omistajan tahtoa ja Postin johdon pimittäneen tarkoitusperiään.

Rinne syyllistyi löperöihin puheisiin viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla ja perjantaina median edessä. Samalla myös omistajaohjauksen virkamiehet saivat pyyhkeitä tiedonkulusta.

Sitä, miten tieto Paateron ja pääministerin tai Paateron ja virkamiesten välillä on kulkenut, on vaikea todentaa, mutta omistajaohjausosaston virkamiehiä ja ministeriä ei voi ainakaan aktiivisuuden puutteesta moittia.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paaterohttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+paatero ja omistusohjausosaston virkamiehet ovat 7. kesäkuuta jälkeen joko tavanneet tai keskustelleet yhteensä yli 50 kertaa Postin asioista, Helsingin Sanomien valtioneuvoston kanslialle tekemän tietopyyntö paljastaa.

Keskusteluista 27 on ollut erilaisia tapaamisia. Virkamiehet ovat lisäksi käyneet 2.9.–27.9 joka päivä puolen tunnin aamupalaverin.

Ministeri Paatero on osallistunut kuuteen tapaamiseen, hänen erityisavustajansa lisäksi neljään muuhun.

Antti Rinne vetosi julkisuudessa esimerkiksi siihen, että Postin olisi pitänyt tajuta äänen kellossa muuttuneen jo siksi, että hän oli jo oppositioaikanaan puhunut yhtiön johdolle toiveistaan.

Hän ilmeisesti oikeasti ajatteli, että aiempi ääneenajattelu olisi riittävä hallituksen omistajapoliittinen ohje, joka Postin hallituksen ja toimivan johdon tulisi ymmärtää.

Viime viikon lopulta lähtien keskustelua on käyty kiivaasti siitä, onko Antti Rinne antanut väärää tietoa eduskunnan kyselytunnilla. Ytimessä on kysymys siitä, mitä hallitus, Rinne itse ja omistajaohjausministeri Paatero ovat työehtosopimusshoppailusta linjanneet.

Siinä kävi ilmi, että Rinteen hallituksen ja median kuherruskuukaudet ovat lopullisesti ohi.

Osa ongelmista selittyi Rinteen puhetyylillä – kun hän huomasi, että päälauseessa sanottu viesti ei näyttänyt menneen läpi, hän kärjisti viestiä. Tuo puhetapa saattoi sopia ay-pomolle, mutta pääministerille viimeistään se kolmas sivulause on kohtalokas. Näin on, koska pääministerin jokainen sana on teko.

Pääministeri Rinne kertoi omasta kannastaan Postin työntekijöiden työehtoriidassa laajasti HS:n haastattelussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006234494.html syyskuun 11. päivä. Siinä Rinne ehdotti, että työehtosopimuksen vaihto voitaisiin hänen mielestään ratkaista maksamalla tästä tuntuva kertakorvaus Postin vanhoille työntekijöille. Kanta nähtiin nyt vahvana näyttönä siitä, että Rinne tiesi jo tuolloin Postin aikeista vaihtaa työehtosopimusta.

Tämä tieto nousi yhdeksi Antti Rinteen päänäytöksi Rinteen epäjohdonmukaisista puheista eduskunnassa.

Sama kysymys nousi esiin HS:n haltuun saamasta Paateron sähköpostista elokuultahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006329135.html, jossa Postin pakettilajittelijoiden asemasta raportoitiin Sdp:n puoluehallitukselle.

Kuinka Rinne saattoi syyttää Postia salailusta, jos hän samaan aikaan tiesi Postin tessin muutosaikeista?

Rinteen puolustukseksi voi sanoa, että hän saattoi päätavoitteenaan pyrkiä estämään Postin sopimusshoppailua. Vanhana ay-pomona Rinteen takataskussa oli myös kompromissiehdotus kertakorvauksesta. Tätä ajatteluaan Rinne ei pystynyt kuitenkaan avaamaan, vaan sotkeutui selityksiinsä.

Yksi selitys Rinteen puheiden monimerkityksellisyydelle voi johtua Rinteen juristin koulutuksesta. Juristeille on ominaista kertoa se osa totuudesta, jonka he haluavat. Muu jää auki, eikä siitä voi heitä heidän mielestään syyttää.

Kokenut palkkaneuvottelija Rinne voi sanoa silmät kirkkaina kieltävänsä työehtoshoppailun ja junailla samaan aikaan työntekijöille annettavaa kertakorvausta kompromissina.

Tapaus Antti Rinteen kannalta yksi keskeisin opetus on siinä, että pääministerillä ei ole valtaa tehdä yksin omistajapoliittisia päätöksiä. Nuo ratkaisut tehdään hallituksessa ja sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Historia on tosin osoittanut, että tuon faktan omistajaohjausministeri ja pääministerikin helposti unohtaa.

Esimerkiksi Juha Sipilä https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilaratkaisi 2015 Postin lakon soittamalla Postin silloiselle toimitusjohtaja Heikki Maliselle https://www.hs.fi/haku/?query=heikki+malisellepuhelun, jossa asioista sovittiin. Sipilä myös ilmoitti keskustelusta julkisuuteen, mutta silloin kukaan ei murissut tai moittinut pääministeriä sopimusneuvotteluihin puuttumisesta.

Eri johtajille on eri säännöt, riippuen siitä kuinka kukin tilansa ottaa. Silti muotoseikkojen noudattamisella on arvonsa.

Maailma on pullollaan maita, joissa pääministeri tai presidentti leikkii keisaria ja päättää yksin kaikesta. Eri mieltä olevat ministerit erotetaan.

Valta tunnetusti sokaisee. Juuri valtaan liittyvien suuruuskuvitelmien takia tarvitaan instituutioiden antamia rajoja tuota vallanhimoa hillitsemään.

Omistajaohjauksen linjaukset tehdään hallitusohjelmassa ja hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ei pääministerin mahtikäskyillä – paitsi jos hallitus siihen suostuu.

Kun asioista on sovittu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, omistajaohjausministeri voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen Suomen valtion kokonaan omistamassa Postissa ja antaa hallitukselle uudet selkeät ohjeet.

Jos pääministeri haluaa tuohon vaikuttaa, oikea reitti saada viesti läpi on sopia siitä puoluejohdon ja omistajaohjausministerin kanssa, ja saada tämä linja jonkinlaisena kompromissina läpi hallituksessa.

Posti-kiistassa purkautui myös monen hallituskumppanin pettymys Rinteen viime aikojen toimintaan hallituksessa. Rinne oli heidän mielestään turhan monessa asiassa helposti sormi pystyssä mikromanageroimassa.

”Kun tulee paikka, isketään”, selittää kokenut keskustavaikuttaja keskustan maanantain vetoa.

”Politiikka kun on myös sitä miltä se näyttää, ja se on näyttänyt Rinteen osalta huonolta viime aikoina.”

”Tässä näkyy nyt sekin, että keskustassa kaikki eivät olleet innostuneita hallitukseen menosta. Silloin kärsivällisyys katkeaa paljon nopeammin”, keskustavaikuttaja sanoo.

Korjaus 3.12. kello 13.52: ”Tämä tieto nousi yhdeksi Antti Rinteen päänäytöksi Rinteen epäjohdonmukaisista puheista eduskunnassa” -lauseessa Rinteen puheista käytettiin aiemmin lainausmerkeissä sanaa ”valehtelu”.