Näin Suomi pyrkii saamaan lapset pois al-Holin leiriltä – HS selvitti, mistä ulkoministeri Haavistoa koskevassa kiistassa on kyse

Suomen hallituskriisin varjossa on kuohunut erillinen myrsky ulkoministeriön ympärillä.

Ilta-Sanomat uutisoihttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006328005.html maanantaina, että ulkoministeri Pekka Haavistohttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto (vihr) on siirtänyt syrjään ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pasi+tuomisen, koska tämä ei ole halunnut virkavastuullaan edistää Al-Holin pakolaisleirillä olevien lasten tuomista Suomeen.

Syyriassa sijaitsevalla Al-Holin pakolaisleirillä on asukkaita terroristijärjestö Isisin hallitsemilta alueilta. Leirillä on yhteensä noin 40 suomalaista, joista kymmenkunta on naisia ja loput lapsia.

Leirillä olevien suomalaisten paluu kotimaahan on poliittisesti erittäin arka kysymys, koska suojelupoliisi pitää heitä turvallisuusriskinä. Leirillä olevat suomalaisnaiset ovat asuneet vuosia Isisin hallitsemassa ”kalifaatissa” ja useimpien puolisot ovat toimineet aktiivisesti jihadistiliikkeessä.

HS selvitti vastauksia asian keskeisiin kysymyksiin. Tämän jutun tiedot pohjautuvat lukuisten asiaa tuntevien ihmisten haastatteluihin.

Ollaanko Al-Holin leiriltä tuomassa naisia ja lapsia takaisin Suomeen?

Suomi pyrkii saamaan leiriltä pois ainakin lapsia. Käytännössä se tarkoittaa, että mukana tulee luultavasti myös naisia. Ulkoministeriö on nimittänyt lokakuussa kokeneen diplomaatin selvittämään sitä, miten lapsia voitaisiin auttaa ja tuoda takaisin Suomeen.

Tehtävään valitulla virkamiehellä on entuudestaan kokemusta muun muassa panttivankikriisien hoitamisesta. Hän neuvottelee asiasta kurdien kanssa, ja hänellä on tarvittaessa valtuudet tehdä paikan päällä virkavastuulla päätös lasten ja heidän huoltajiensa evakuoimisesta Suomeen.

Periaatteessa suomalaisia voidaan tuoda leiriltä ilman virallista poliittista päätöstä hyvinkin nopeasti, jos käytännön asiat järjestyvät leiriä hallinnoivien kurdien kanssa.

Hallitus kuitenkin keskustelee asiasta ennen kuin suomalaisia kotiutetaan. Haavisto on puhunut asiasta pääministeri Antti Rinteenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen (sd) kanssa.

“Pääministeri haluaisi varmasti tiedon aiheesta, ja myös presidentin ja ulkoasiainvaliokunnan pitäisi silloin olla informoituna”, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan hallitus ei voi yksilöllisesti valita keitä leiriltä tuodaan, mutta se arvioi tilannetta ja se voi tarvittaessa estää suomalaisten tuomisen.

Ensisijaisesti Suomi pyrkii saamaan lapset pois. Se voi tarkoittaa, että myös äidit tuodaan, koska viranomaisen pitää harkita, mikä on lapsen edun mukaista.

Joissain tilanteissa lapsen etu voi edellyttää erottamista äidistä, jos esimerkiksi kurdiviranomaiset epäilevät naista rikoksesta ja haluavat vangita hänet. Osa naisista on sanonut, että he eivät halua palata. Tällaisessa tapauksessa lasten tuominen ilman äitiä olisi hyvin vaikeaa mutta ei välttämättä mahdotonta.

Suomalaiset tulisivat kotimaahan omalla kustannuksellaan, kuten yleensäkin evakuointitapauksissa. Jos lapset jouduttaisiin erottamaan huoltajista, matkan maksaisivat sukulaiset tai viranomaiset.

Ulkoministeriö on syksyn aikana lisäksi lähettänyt kaksi virkamiestä Irakin Kurdistanissa sijaitsevaan Erbiliin. He ovat siellä myös siltä varalta, että leiriltä pääsisi pois suomalaisia itsenäisesti. Ministeriö on valmistautunut myöntämään kiireellisesti matkustusasiakirjat leiriltä saapuville suomalaisille.

Onko Suomen linja asiassa muuttunut?

Kyllä. Viime kesänä hallitus sanoi, että se ei aio evakuoida suomalaisia Al-Holin leiriltä. Silloiselta pääministeriltä Rinteeltä kysyttiin kesäkuussa eduskunnan täysistunnossa, aikooko Suomi tuoda ihmisiä leiriltä.

“Emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön”, Rinne sanoi.

Haavisto totesi leirillä olevista suomalaisista, että “mikäli tällaiset ihmiset hakeutuvat sitten Suomen konsulaattiin jossakin, niin suomalaisina he saavat tietysti palata maahan”.

Hallitus ja ulkoministeriö ovat kuitenkin koko ajan pyrkineet selvittämään leirillä olevien suomalaisten tilannetta ja sitä, miten ainakin lapsia voitaisiin auttaa.

Velvoittaako oikeuskanslerin ratkaisu hakemaan suomalaiset leiriltä?

Tarkkaan ottaen ei. Oikeuskansleri Tuomas Pöystinhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+poystin toimivaltaan ei kuulu määrätä tai velvoittaa viranomaisia toimimaan millään tietyllä tavalla. Pöysti tarkastelee viranomaisten toimien laillisuutta.

Eri asia on se, saattaisivatko suomalaiset viranomaiset toimia lainvastaisesti, jos he eivät yrittäisi hakea suomalaisia leiriltä.

Pöysti päätyi lokakuun vastauksessaan tarkastelemaan asiaa etenkin lasten edun kannalta. Lapset ovat syyttömiä tilanteeseensa ja lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea.

Pöystin vastauksessa todetaan, että perustuslaki ja lapsen oikeuksien yleissopimus “puoltavat sitä”, että hallitus pyrkii “konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset”.

Vastauksessa tehdään kuitenkin selväksi se, että kyse on täysin poikkeuksellisesta ja muuttuvasta tilanteesta, jossa viranomaisilta ei voida velvoittaa samaa kuin Suomen sisällä.

Pöysti sanoo, että hänen vastauksensa perusteella suomalaisilla viranomaisilla on velvoite pyrkiä kotiuttamaan ainakin suomalaisia lapsia leiriltä.

Se, miten tämä käytännössä tapahtuu ja miten turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon, jää kuitenkin viranomaisten harkintaan. Pöystin vastaus ei siis suoraan velvoita sellaisiin toimiin, joita nyt ulkoministeriössä on käynnistetty.

“Tässä on erittäin paljon harkintavaltaa eikä juridinen tulkintani velvoita mihinkään nimenomaiseen toimintatapaan”, Pöysti sanoo.

Onko suomalaisten tuomisesta olemassa poliittinen päätös?

Al-Holia koskeva asia on poliittisesti niin tulenarka, että sen ympärillä kikkaillaan paljon sanoilla. Mitä tarkoittaa ”päätös”, ”operaatio” tai ”suunnitelma”?

Käytännössä kyse on tästä: hallitus on käsitellyt asiaa iltakoulussa lokakuussa, ja tasavallan presidenttiä on tiedotettu toimintalinjasta.

Oikeuskansleri Pöysti ja tehtävän johtoon valittu virkamies olivat läsnä hallituksen iltakoulussa. Kukaan ministeri tai mikään puolue ei vastustanut asiaa.

Mitään virallista poliittista päätöstä asiassa ei ole tehty, mutta valitulle toimintalinjalle on ollut siis hallituksen hyväksyntä. Myös presidentti on ollut tietoinen toimista, joihin ulkoministeriö on ryhtynyt.

Haavisto sanoo, että iltakoulussa ministereille kerrottiin tehtävään valitun virkamiehen mandaatista.

“Joku kysymys siitä tuli, ja oikeuskanslerilta kysyttiin, miltä tämä kuulostaa. Mutta ei siihen tullut mitään varaumia”, hän sanoo.

Pitäisikö asiasta ylipäätään olla virallinen poliittinen päätös?

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Tuominen on kieltäytynyt edistämästä asiaa virkatyönä, koska hänen mielestään näin isoon asiaan vaaditaan virallinen poliittinen päätös.

Toisen näkökohdan mukaan kyse on lasten oikeuksien toteutumisesta, eikä sen pidäkään riippua poliittisesta harkinnasta. Lapsilla on oikeus päästä turvaan, vaikka se olisi poliittisesti vaikea päätös. Tästä näkökulmasta on jopa parempi, että viime kädessä ratkaisun lasten kotiuttamisesta tekee virkamies virkavastuullaan, eivätkä kannatustaan miettivät poliitikot.

Oikeuskansleri ei ole nähnyt ongelmaa valitussa toimintalinjassa, jossa tehtävää johtava virkamies tulee tapauskohtaisesti harkitsemaan lasten ja mahdollisesti heidän äitiensä takaisin tuomista.

Pöysti sanoo, että niin kauan kuin suomalaisia takaisin auttava konsulivirkamies toimii yhteistyössä muiden suomalaisten viranomaisten, etenkin lastensuojelun kanssa, toiminta on juridisesti kestävää.

Mikään ei kuitenkaan estäisi hallitusta tekemästä asiassa myös poliittista periaatepäätöstä – jos se vain tahtoisi. Kysymys ei ole niinkään juridiikasta vaan poliittisesta avoimuudesta ja vastuunkannosta.

Konsulipäällikkö Tuominen kertoo IS:n julkaisemassa muistiossa, että hän pelkää saavansa vankeustuomion, jos hän alkaisi ilman poliittista päätöstä edistää konsulipalvelulain nojalla ensisijaisesti lasten takaisin tuomista.

Pöysti ei ota suoraan kantaa Tuomisen kommenttiin. Hän siteeraa lokakuussa antamaansa vastausta, jossa todetaan, että olisi “vaikea pitää laillisuusvalvonnallisesti moitittavana sellaistakaan viranomaisen menettelyä”, jossa lapsi pyritään kotiuttamaan, vaikka huoltaja ei suostumusta antaisikaan.

Pöystin mukaan myös lastensuojelulaki puoltaa tätä. Hän on koko ajan muistuttanut ulkoministeriötä siitä, että sen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

“Minusta sellainen ajattelu on vähän suoraviivaista, että meidän pitäisi pyrkiä tuomaan kaikki, koska lapsia ei voisi erottaa vanhemmistaan. Heidät pitää erottaa vanhemmistaan, jotta suomalaisten turvallisuus ei vaarannu liikaa. Näin on aina silloin, kun vanhempi on itse mennyt mukaan Isisin toimintaan. Se vaatii toki yksilötasolla tehdyn päätöksen.”

Kaikista leirillä olevista lapsista on HS:n tietojen mukaan tehty lastensuojeluilmoitus.

Onko ulkoministeri Pekka Haavisto puhunut totta?

Haavisto sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että konsulipäällikkö Tuominen jatkaa yhä tehtävässään.

Tuomiselle oli kuitenkin jo ilmoitettu, että hänet tullaan siirtämään toisiin tehtäviin. Muodollista päätöstä siirrosta ei tosin ollut vielä tehty.

Tällä viikolla käydyn julkisen myllerryksen jälkeen Haavisto kertoi keskiviikkoiltana, että hän on puhunut Tuomisen kanssa. Haaviston mukaan hän tarjosi Tuomiselle mahdollisuutta jatkaa virassaan.

Haaviston mukaan hänen viime aikoina käymiensä keskustelujen perusteella Tuomisen jatkolle “ei ole ongelmaa”. Haavisto sanoo, että hänellä ”oli mielikuva”, että konsulipalveluiden sisälle syntyy ”voimakas ristiriita”, kun Al-Holia koskevat asiat siirrettiin Tuomiselta uudelle virkamiehelle.

”Sitten kuitenkin tapahtumien kuluessa olen viisastunut niin, että tällaista ristiriitaa ei välttämättä olekaan, eikä ehkä eri näkemyksiä siitä, että voiko näin toimia. Olen ymmärtänyt, että yhteistyö on sujunut.”

Perussuomalaisten mielestä Haavisto on pitänyt ulkoasiainvaliokuntaa pimennossa, kun hän ei lokakuussa kertonut, millaisia toimia ulkoministeriö on valmistellut.

Ulkoasiainvaliokunnan kokouksista ei pidetä keskustelupöytäkirjaa, eivätkä kaikki jäsenet muista, mitä kokouksissa on puhuttu. Valiokunnan muut jäsenet katsovat Haaviston toimineen asianmukaisesti.

Haavisto itse sanoo, että tietoja annettiin lokakuussa hyvin niukasti, jotta ei vaarannettaisi tehtävään nimitettyä virkamiestä, leiriltä haettavia suomalaisia tai koko toiminnan onnistumista.

Osa ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä katsoo, että suomalaisten kotiuttaminen edellyttää vielä poliittista päätöstä. Esimerkiksi Jouni Ovaskanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+ovaskan (kesk) käsityksen mukaan ”yhtään ihmistä ei tuoda ennen kuin on joku virallinen päätös”.

”Käytännössä tarvitaan poliittinen päätös, koska vaikka nämä ihmiset ovat kriisin keskellä, täytyy myös huomioida se turvallisuusuhka, jonka he voivat Suomelle tuoda.”

Oikaisu klo 12.27: Jutussa puhuttiin ensin Antti Rinteestä entisenä pääministerinä. Presidentti on hyväksynyt hänen eronpyyntönsä, mutta Rinne jatkaa toimitusministeristön pääministerinä kunnes uusi hallitus nimitetään.