Politiikka

HS-analyysi: Suomi linjaa ulko- ja turvallisuus­politiikkaansa epä­vakaana aikana – ”Ei koskaan voi tietää, mikä yhteistyö pettää”

Kerran hallituskaudessa laadittavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteleminen on käynnissä. HS kysyy, miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut ja mitkä ovat maamme suurimpia uhkia. Entä mistä selonteossa voi tulla poliittista ristivetoa?

Ydinasenapista twiittaileva presidentti Yhdysvalloissa. Autoritaarinen Venäjä naapurissa ja ilmastonmuutos planetaarisena katastrofina.

Näitä ja monia muita globaalin turvallisuuspolitiikan uhkakuvia suomalaiset poliitikot ja virkamiehet saavat jälleen punnita, kun he paraikaa paaluttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähivuosien linjoja. Aina hallituskauden alussa tehtävän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu on käynnissä, ja työ on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2020.

Selonteko määrittelee, minkälaisessa turvallisuusympäristössä Suomi toimii ja minkälaisin painopistein ja tavoittein se harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Tämän jälkeen valmistuvassa puolustuspoliittisessa selonteossa linjataan työkaluista, siis puolustuksen kehittämisestä ja resursseista.

Minkälaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikan tulevaisuutta linjataan? Entä mitkä ovat mahdollisia poliittisen ristivedon paikkoja? HS avaa teemaa neljän keskeisen kysymyksen kautta.

Miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina?

Eräällä tapaa voi sanoa, ettei mikään ole muuttunut ja samalla kaikki.

Edellisen turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen aikaan vuonna 2016 Krimin valtaus oli tuoreessa muistissa ja Itä-Ukrainan sota oli edelleen tiuhaan otsikoissa. Näkyvillä oli kehitys, jossa sotilaallisen voiman käyttö ja rajojen siirtely Euroopassa näytti jälleen mahdolliselta.

Suuri globaali valtatasapaino oli keikahtanut paikaltaan, kun lännen haastajat kuten Kiina ja Venäjä tavoittelivat yhä päättäväisemmin tunnustusta suurvalta-asemalleen.


Sittemmin sama kehitys on jatkunut, mutta aina vain voimakkaampana, arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat. Suurvaltapolitiikan painottuminen, monenkeskisen yhteistyön rakoileminen sekä erilaisten hybridiuhkien korostuminen vaikuttavat laajasti turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomessa.

Yksi keskeinen muutos sitten edellisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laatimisen on luonnollisesti presidentti Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen johtoon vuoden 2017 alussa.

Yhdysvallat oli jo presidentti Barack Obaman aikaa kääntänyt fokustaan pois Euroopasta ja kohti Aasiaa Kiinan vahvistumisen seurauksena. Kehitys on jatkunut Trumpin kaudella.

Nyt Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta on tullut kuitenkin yhä heikommin ennakoitavaa Trumpin tuuliviirimäisen tyylin takia.

”Trumpin valinta muutti eurooppalaista käsitystä Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan puolustukseen. Se lisäsi tietynlaista saumojen rakoilemista transatlanttisissa suhteissa, mikä tietenkin vaikuttaa vakauteen Euroopassa ja erityisesti Venäjän lähialueilla. Intressit ovat erkaantumassa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

 

Ilmastonmuutos on joidenkin arvioiden mukaan Suomen suurin turvallisuusuhka.

Ennakoitavuus on ylipäätään heikentynyt kansainvälisissä suhteissa, arvioi strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Samalla erilaisten nopeastikin eskaloituvien tapahtumien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt. Varautuminen ja suojautuminenkin joissain tapauksissa on muuttunut näin ollen yhä hankalammaksi.

”Yllättäviä tai nopeasti syliin tulevia tapahtumaketjuja tulee entistä nopeammin tai ehkä jopa tiheämmin”, Jäntti sanoo.

Hän arvioi, että myös sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt Suomen lähialueilla entisestään viime vuosina. Kyse on niin aiempaa laajemmista harjoituksista kuin kylmän sodan ajalta tutusta partioinnistakin.

”Se saattaa lisätä ainakin periaatteessa riskiä siitä, että tulkitaan väärin joitakin tapahtumia. Ja jos toimitaan samoilla alueilla, voi tulla satunnaisia yhteentörmäyksiä. Tässä voi olla riski tahattomillekin eskalaatioille, ainakin paikallisesti.”

 

”Voidaan mennä vaikka sata vuotta taaksepäin, ja aina ollaan ennakoitu pieleen.”

Trumpin valinnan jälkeen Euroopassa on koettu Yhdysvaltojen peräytyvän entisestään maailmanpoliisin roolistaan ja monenkeskisestä yhteistyöstä.


Yhdysvallat on irtisanoutunut merkittävistä kansainvälisistä sopimuksista, kuten keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta. Paraikaa arvuutellaan, aikooko Trump jättää myös valvontalentoja koskevan Open Skies -sopimuksen, joka on luonut vakautta kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.

Yhdysvaltojen vetäytyminen ja ristiriidat Natossa ja länsivaltojen välillä antavat alueellisille valloille lisää tilaa toimia. Tämä nähtiin muun muassa Turkin hiljattain hyökätessä Syyrian kurdialueille.

”Kun Yhdysvallat on vetäytynyt ja alueelliset suurvallat, eritoten Venäjä, mutta myös Turkin, Iranin ja Saudi-Arabian kaltaiset valtiot, ylittävät rajoja herkemmin kuin aikaisemmin, on se äärimmäisen huolestuttavaa Suomen kannalta” , Aaltola sanoo.

Euroopassa koetaan myös, ettei Yhdysvallat ole täysin sitoutunut Natoon tai Euroopan liittolaistensa puolustamiseen. Hiljattain Trumpin hallinto esimerkiksi kertoi joukosta Euroopan puolustukseen liittyviä hankkeita, joista se olisi luopumassa rahoittaakseen Trumpin kaavaileman muurin Meksikossa. Vastaavat signaalit ovat omiaan ruokkimaan epäluuloja Euroopassa.

Viimeksi yhteistyötä arvosteli Ranskan presidentti Emmanuel Macron laajaa huomiota herättäneessä The Economist-lehden haastattelussa, jossa hän kutsui sotilasliitto Natoa ”aivokuolleeksi” ja vetosi muun muassa olemattomaan koordinointiin Yhdysvaltojen ja Nato-kumppanien välillä Turkin hyökätessä Pohjois-Syyriaan.

Samalla on syytä muistaa, että Yhdysvallat on yhä voimakkaasti läsnä Euroopassa ja sen panostukset ovat pikemminkin kasvaneet Krimin valtauksen jälkeen. Vastikään Yhdysvallat kertoi joukkojen lisäyksistä Puolassa ja Liettuassa.


Mikä on Suomen suurin turvallisuusuhka?

Sotia ja turvallisuuspoliittisia kriisejä on onnistuttu kautta aikojen ennakoimaan varsin heikosti. 2000-luvulla sotilaallisen voiman käyttö Euroopassa nähtiin liki mahdottomana, sitten tuli Georgian sota ja Krimin valtaus.1990-luvulla sekä Jugoslavian hajoamissodat että Neuvostoliiton hajoaminen tulivat pitkälti yllätyksenä, listaa Maanpuolustuskorkeakoulun Jäntti.

”Voidaan mennä vaikka sata vuotta taaksepäin, ja aina ollaan ennakoitu pieleen. Siksi ajattelu pitääkin kääntää niin päin, ettei yritetä tunnistaa kaikkea, mihin pitää varautua vaan ajatellaan, että mitä pitää pystyä suojaamaan.”

Suomen maantieteellinen sijainti on silti nyt kuten ennekin yksi tekijä, josta käsin uhkia voi hahmotella. Sijaintinsa vuoksi Suomi voi ajautua ikävään välikäteen, vaikkei nimenomaisesti olisi kenenkään kohteena.

Suurvalloilla kuten Venäjällä ja Yhdysvalloilla on molemmilla intressejä niin Itämerellä kuin arktisellakin. Verraten pienestä konfliktitilanteesta voi eskaloitua suurempi kriisi, mitä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen pitää Suomen suurimpana uhkana. Näin voi käydä ennen muuta sen vuoksi, että keskinäinen luottamus on aiempaa heikompaa eikä entisenkaltaisia dialogin välineitä enää ole.

”Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjä osallistui aktiivisesti Venäjä-Nato-neuvostoon, ja myös Etyjin puitteissa oli paljon yhteistyötä. Lisäksi aserajoitusjärjestelmät olivat voimissaan. Nyt epäluottamukselle on tilaa, koska ei ole tällaista normaalia vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamisen mekanismeja.”

 

Kiihkeimmän kyllä vai ei Natolle -keskustelun aika saattaa olla ohi.

Perinteisten sotilaallisten uhkien ohella tietoisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja globaaleista siirtolaisvirroista turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä on voimistunut entisestään viime vuosina.

Kehitys heijastuu esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuotuisesta kyselystä. MTS on kysynyt vuodesta 2004 alkaen kansalaisilta heissä huolta aiheuttavista tekijöistä. Viime vuonna ilmastonmuutos nousi suurimmaksi huoleksi ohi esimerkiksi Venäjän kehityksen, terrorismin tai Itämeren turvallisuuden.

Ilmastonmuutos nostetaan joissakin arvioissa jo Suomen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Näin sanoo esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun Jäntti. Uhkaksi ilmastonmuutos muodostuu hänen mielestään erityisesti yhdistettynä resurssikamppailuun ja esimerkiksi muuttoliikkeeseen.

”Jollain tavalla resursseista on aina taisteltu. Mutta asetelma voi kärjistyä aika nopeastikin silloin, kun elämälle välttämättömästä resurssista kuten puhtaasta juomavedestä tai ruoasta on kysymys”, Jäntti sanoo.

Ilmastosta puhuu myös Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään suuri uhka Suomelle on itse ilmastokatastrofin ohella se, minkälaista sisäistä epävakautta ilmastonmuutoksen edellyttämä nopea energiamurros voi aiheuttaa öljy- ja kaasutuloista riippuvaisella Venäjällä.

”Venäjä on niin riippuvainen öljy- ja kaasutuloista, nopea maailmanlaajuinen muutos voisi johtaa vakavaan poliittiseen kriisiin. Tämä puolestaan loisi mahdollista levottomuutta aivan Suomen lähialueelle”, Pynnöniemi sanoo.

 

”Yksi maailmansykli meni meiltä ikään kuin ohitse.”

Niin Tiilikainen kuin Aaltolakin nostavat uhkakuvina esiin vielä teknologisen kehityksen ja uudet vaikuttamisen välineet suurvaltapolitiikassa. Kansainvälisessä politiikassa erilaiset linkit valtioiden välillä on tavattu nähdä vakauttavana voimana, mutta hybridiuhkien aikakaudella ne ovat alkaneet näyttäytyä yhä useammin uhkakuvana, summaa Aaltola.

”Haavoittuvuus on noussut isoksi teemaksi. Olipa kyse Tallinna-tunnelista tai Nord Stream -kaasuputkesta, niin niiden strategisesta merkityksestä Suomelle käydään aina melkoinen vääntö.”

Aaltolan mielestä suurin Suomeen kohdistuva uhka on kuitenkin toimijuuden menettäminen. Tällä hän tarkoittaa poliittista hajaannusta ja kyvyttömyyttä päätöksentekoon niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoillakin.

”Suomi on rakentanut vakautta toimimalla tiiviisti esimerkiksi kansainvälisissä instituutioissa. Nyt kun monenkeskinen yhteistyö on osaltaan kyseenalaistettu ja instituutiot rapautuvat, kaivaa se maata myös suomalaisen ratkaisun alta.”

Onko Suomen turvallisuusratkaisu tässä ajassa toimiva?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja perustuu vahvaan itsenäiseen puolustukseen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja samalla viime vuosina yhä tiiviimmän verkostopuolustuksen luomiseen.

Suomi on Naton niin sanottuna edistyneenä kumppanimaana hyvin lähellä sotilasliittoa olematta kuitenkaan jäsen. Yhteistyötä on haluttu lisäksi edistää EU:ssa ja kahdenvälisesti erityisesti Ruotsin kanssa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Tämän linjan säilyminen myös lähitulevaisuudessa lienee todennäköistä.


Ulkopoliittisen instituutin Aaltola katsoo, että kiihkeimmän kyllä vai ei Natolle -keskustelun aika saattaa olla ohi, ainakin joksikin aikaa.

”Yksi maailmansykli meni meiltä ikään kuin ohitse, ja nyt huomataan, että tässä ajassa meidän ratkaisumme ovat ihan toimivia ja herättävät kateutta monissa naapurivaltioissa.”

Suomi piti kiinni itsenäisestä puolustuksestaan ja laajasta asevelvollisuudesta myös silloin, kun sotilaallisen voimankäytön ajan Euroopassa kuviteltiin olevan liki ohi. Nykymaailmassa nuo ratkaisut näyttävät kaukaa viisailta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka kipuilee rajusti leikatun puolustuksensa uudelleen rakentamisen kanssa.

Suomi oli toisin sanoen hidas, ja nyt voisi kärjistäen sanoa, että maailma on yllättäen kääntynyt Suomen linjoille, kun omien rajojen puolustaminen koetaan taas ensisijaisena.

Suomi on ollut myös yhtenä innokkaana EU-maana ajamassa EU:n yhteisen puolustusulottuvuuden kehittämistä. EU-puolustus voi saada vauhtia Naton sisäisistä ristiriidoista, mutta kehitys lienee parhaimmillaankin hyvin hidasta. Siksi Suomen on vaalittava visusti kansallisia resurssejaan, korostaa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun Jäntti.

Teija Tiilikainen korostaa puolestaan mahdollisimman laajoihin verkostoihin nojautumista aikana, jona suurvallat pullistelevat muskeleitaan ja länsi ja EU:kin ovat epäyhtenäisiä.

”Ei koskaan voi tietää, mikä yhteistyö pettää, joten pitää olla monia vaihtoehtoja.”

Mikä voi aiheuttaa poliittista ristivetoa?

Työn alkuvaiheessa on vaikeaa sanoa, missä määrin selonteko aiheuttaa poliittista vääntöä.

Edellisen selonteon yhteydessä keskustelua käytiin esimerkiksi muotoilusta, jonka mukaan Suomi ei salli aluettaan käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin. Nyt samankaltainen muotoilu on hallitusohjelmassa. Sananvaihtoa voidaan silti yhä käydä siitä, mikä on Suomen kyky tai halu pysytellä mahdollisen lähialueiden konfliktin ulkopuolella ja siitä, miten asia tulisi muotoilla.

Muotoilut Venäjän toimintaan liittyen ovat niin ikään aina mahdollisia keskustelunaiheita.

Lisäksi selonteon yleislinja voi puhuttaa.

Antti Rinteen (sd) hallitus painotti ulkopolitiikassaan edeltävää Juha Sipilän (kesk) hallitusta enemmän teemoja kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoteemoja, globaaleja kysymyksiä ja turvallisuuden ei-sotilaallisia ulottuvuuksia. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on sanonut, että tällainen politiikan ”arvopohjaisuus” tulee heijastumaan myös selonteossa.

Tämä voi aiheuttaa keskustelua painotuksista opposition kanssa.

Hankausta voi toki tulla myös hallituksen sisällä. Suomi on viime vuosina tehnyt hyvin läheistä yhteistyötä Naton kanssa. Hallituspuolue vasemmistoliitto kuitenkin linjasi vastikään, että se haluaa eroon Naton isäntämaasopimuksesta. Esimerkiksi suhtautuminen yhteistyöhön ja Nato-liitännäiseen harjoitustoimintaan voi herättää keskustelua.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    2. 2

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    3. 3

      Kiinalaiset kalastajat ovat alkaneet saada verkkoihinsa saaliiksi mini­sukellus­veneitä, joista valtio maksaa mittavan löytö­palkkion

    4. 4

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    5. 5

      Moni suomalaismies etsii rakkautta Thaimaasta, ja nyt Thaimaan suositut naistubettajat kertovat, miten napataan hyvä länsimaalainen mies

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    7. 7

      Taikinan vaivaaminen onkin turhaa: ilmava ja rapeakuorinen pataleipä valmistuu odottamalla

    8. 8

      Valtakunnansovittelijalle poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä, työntekijä­liitoista väläytellään jo toiveita sovittelijan vaihtamisesta

    9. 9

      Vähintään kymmenet asiakkaat ovat ostaneet Elisan laaja­kaistaan lisä­nopeutta valheellisten myynti­puheluiden perusteella

    10. 10

      Presidentti Halonen epäilee Haaviston toimien tutkintaa presidenttipeliksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    2. 2

      Tutkijat: Etelämantereella havaitut hiukkaset uhmaavat fysiikan teorioita

    3. 3

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    4. 4

      Helsingin kaduille putkahti näkymä suoraan Kekkosen Suomesta: Joni Heikkilä tekee bisnestä taksilla, jollaista ei uskoisi enää näkevänsä

    5. 5

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläinen yritys ei ole saanut yhtään kirjettä postissa kuukauteen – ”Olemme jo epätoivoisia”

    7. 7

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    8. 8

      Idiootit ympärilläni -menestyskirja ei kestä tieteellistä tarkastelua, sanovat asiantuntijat – ”Vertautuu horoskooppeihin”, sanoo suomalaispsykologi

      Tilaajille
    9. 9

      Järeästi varustautuneet poliisit rynnivät turhaan omakotitaloon Vantaalla: Taustalla yleistyvä ilmiö, joka työllistää virkavaltaa

    10. 10

      Kokeile tätä: yllättävä perusaines tekee broilerin koipireisille ihmeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Hiekanharmaassa toimistobunkkerissa lymyää ”kirjastojen kirjasto”, kaksi miljoonaa kirjaa ja mäkihypyn entinen maailmanmestari

      Tilaajille
    3. 3

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    8. 8

      Tietynlainen treeni saa energiankulutuksen roihuamaan jopa päiviksi – Tästä on kyse jälkipoltoksi kutsutussa ilmiössä

      Tilaajille
    9. 9

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    10. 10

      Kansanedustaja Anna Kontula otettiin kiinni Israelissa, aikoi tunkeutua Gazaan laittomasti

    11. Näytä lisää