Suomalaisilta yhä selvä ei Nato-jäsenyydelle

Enemmistö suomalaisista vastustaa yhä jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista.

56 prosenttia kyselyn vastaajista ei halua Suomen liittyvän Natoon. 20 prosenttia on jäsenyyden kannalla. 24 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa.

Naton vastustus on kyselyn mukaan suurempaa kuin Naton kannatus liki kaikissa väestöryhmissä: miesten ja naisten keskuudessa, eri ammatti- ja koulutusryhmissä, eri tulo- ja ikäluokissa sekä eri puolella Suomea.

Jonkinlaista Nato-henkeä löytyy ainoastaan poliittisia ryhmiä tarkasteltaessa.

Melkein kaikkien puolueiden kohdalla kannattajien enemmistö on Nato-jäsenyyttä vastaan. Kokoomus on kuitenkin tässä suhteessa poikkeus. Sen kannattajista 44 prosenttia kannattaa Natoa ja 27 vastustaa, loput eivät osaa sanoa.

Perussuomalaiset ovat toiseksi Nato-myönteisin puolue. Heistä 29 prosenttia toivoo Suomen liittymistä sotilasliittoon. Sdp:n kannattajista 20 prosenttia on Naton kannalla. Keskustalaisista 13 prosenttia, vihreistä 12 prosenttia ja vasemmistoliitosta viisi prosenttia on Nato-myönteisiä.

Entä mitä suomalaiset ajattelisivat Natosta, mikäli Ruotsi hakisi sen jäsenyyttä? Tätäkin kysyttiin HS-gallupissa.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet huomattavasti puolustusyhteistyötään, ja naapurimaana Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja on Suomelle merkittävä.

Kyselystä käy ilmi, että Nato-jäsenyyttä kannattavien osuus kasvaisi, jos myös Ruotsi hakeutuisi sotilasliittoon. Runsas kolmasosa vastaajista ajattelee, että Suomenkin olisi siinä tilanteessa pyrittävä Naton jäseneksi.

Naton vastustajien määrä on kuitenkin tässäkin tilanteessa suurempi kuin kannattajien. 46 prosenttia vastaajista vastustaa jäsenyyttä myös silloin, jos Ruotsi hakisi jäsenyyttä.

HS on kysynyt kansalaisten mielipidettä Nato-jäsenyydestä vuodesta 2002 alkaen. Edellinen Nato-jäsenyyttä käsittelevä HS-gallup tehtiin syksyllä 2017. Tuolloin sekä Naton kannattajien että Naton vastustajien osuudet olivat hiukan suurempia kuin nyt ja epätietoisten määrä oli pienempi. Natoa kannatti 22 prosenttia ja vastusti 59 prosenttia. 19 prosenttia vastaajista ei osannut kertoa kantaansa.

Naton kannattajien osuus on nyt tehdyssä kyselyssä lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joka on 21 prosenttia. Kannatus on koko mittaushistorian aikana vaihdellut ylipäätään verraten vähän, luvut ovat pysytelleet 12 prosenttiyksikön sisällä.

Nato-kysymyksiin perehtynyt sotataidon laitoksen apulaisprofessori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta toteaakin, että kyselyn tuloksissa on vain vähän yllättävää.

Merkillepantavaa on silti se, ettei Suomen tiivistynyt Nato-suhde tunnu heijastuvan juuri lainkaan kansalaisten ajatuksiin Natosta.

Suomen yhteistyö Naton kanssa tiivistyi huomattavasti vuonna 2014, kun Suomesta tuli niin sanottu Naton edistynyt kumppanimaa. Nykyisin harjoitustoiminta Nato-maiden kanssa on verraten arkipäiväistä ja Suomen valtionjohto ja ministerit osallistuvat Naton tapaamisiin säännöllisin väliajoin.

Suomi osallistuu myös Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa sekä Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) toimintaan.

”Yhteistyön arkipäiväinen tiivistyminen kulkee omaa polkuaan ja kannatusluvut ja kansalaisten mielipiteet omaa polkuaan”, Koivula tiivistää.

Miksi näin on, on hänestä vaikeampaa sanoa.

Koivula arvioi, että vaikka Suomi on viime vuosina asemoitunut yhä tiiviimmin osaksi läntistä turvallisuusyhteisöä, elää kylmän sodan aikainen puolueettomuusajattelu yhä voimakkaana kansalaisten mielissä. Samoin elää tietynlainen ”talvisodan myytti” yksin pärjäämisestä. Nato-kantojen muuttumattomuus heijastaa jossain määrin tätä ajattelua.

Kysymys Natoon liittymisestä ei myöskään ole enää samaan tapaan turvallisuuspoliittisen keskustelun ytimessä kuin aiemmin, eikä Nato-suhteeseen kaivata muutosta.

Suomi on alkanut rakentaa tuvallisuuttaan yhä voimakkaammin erilaisten puolustusyhteistyön muotojen varaan. Itsenäisen puolustuksen rinnalla yhteistyötä on syvennetty muun muassa Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa sekä EU:n puitteissa.

”Puolustusyhteistyötrendi on nykyään aika muodikas turvallisuuskeskustelussa, ja se on jossain määrin syrjäyttänyt suomalaista Nato-keskustelua. Entistä enemmän viime vuosina on puhuttu siitä, mitä hyvää erilaiset puolustusyhteistyön muodot voisivat tuoda meille”, Koivula sanoo.