Presidentti Niinistöltä selvä kanta al-Holin tilanteeseen: ”Lapsia tulee auttaa, sama velvoite ei ulotu äiteihin”

Presidentti Sauli Niinistö otti sunnuntai-iltana tiukasti kantaa suomalaislasten kotiuttamiseen Syyrian al-Holin leiriltä.

Tasavallan presidentin verkkosivuillahttps://www.presidentti.fi/uutinen/presidentin-kynasta-al-hol-viela-kerran/ julkaistussa kirjoituksessa Niinistö kirjoittaa kokonaiskuvan olevan ”tällä hetkellä aika selvä”.

”Lapsia Suomen tulee auttaa. Oikeudellisesta velvoitteesta on näköjään esitetty eriäviä näkemyksiä, mutta yhtä kaikki; moraalinen velvollisuus on ilmiselvä. Sama velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin”, kirjoituksessa todetaan.

Hänen mukaansa ongelma tulee siitä, jos lapsen auttaminen estyy sen vuoksi, että ehdoksi tulee äidin sisällyttäminen samaan apuun.

Al-Holin pakolaisleirillä on terroristijärjestö Isisin hallitsemilla alueilla asuneita ihmisiä. Leirillä on yhteensä noin 40 suomalaista, joista kymmenkunta on naisia ja loput lapsia.

 

”Sama velvoite ei ulotu äiteihin.”

Lue myös: HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään väkisinhttps://dynamic.hs.fi/a/2019/alhol/

Hallitus aikoo kertoa oman kantansa tiistaina. Niinistön mukaan hänen mielipiteensä on hallituksen tiedossa, mutta hän ei ”lähde sillä vaikuttamaan parlamentin työhön”. Hän myös sanoo, että moni on toivonut linjalleen tukea välikysymyskeskusteluun.

”Sitä en tee, ja syy on yksinkertaisen selvä: välikysymys on niin keskeinen sisäpolitiikan väline, ettei presidentti voi eikä hänen pidä yrittää vaikuttaa sen käsittelyyn.”

Niinistö kommentoi myös sitä, että Pohjoismaat ovat hänen mukaansa tehneet Suomea enemmän asian eteen esimerkiksi hakemalla orpoja pois leiriltä. Samalla hän kuitenkin totesi, että maista on kuultu tiukkaa vastustusta muiden leirillä olevien auttamisesta.

”Hyvin tiukkoja ovat myös monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät, jo säädetyt lait. Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa”, Niinistö kirjoitti.

Niinistö myös jatkoi keskustelua myöhemmin sunnuntai-iltana Twitterissähttps://twitter.com/niinisto/status/1206306218333130753 kommentoimalla, että mikäli tuomisen suhteen oltaisiin ”muita sallivampia”, lainsäädännön ei tulisi olla lisäksi löysempää. Esimerkiksi terroristijärjestöön kuulumisen tulisi hänen mukaansa olla rangaistavaa.

Myös oikeustieteen tohtorit Suvianna Hakalehto ja Virve Toivonen kirjoittivat sunnuntaina Perustuslakiblogissahttps://perustuslakiblogi.wordpress.com/2019/12/15/suvianna-hakalehto-virve-toivonen-al-holin-leirilla-olevien-lasten-oikeudet/amp/?__twitter_impression=true lasten oikeuksien merkityksestä.

”Lapset ovat juridisesti erityinen ryhmä, joka nauttii eräistä sellaisistakin ihmisoikeuksista, joita täysi-ikäisille ei ole lainsäädännössä turvattu”, Hakalehto ja Toivonen kirjoittavat.

Al-Holin leirillä olevilla lapsilla on heidän mukaansa myös muita lapsia suurempi riski joutua oikeudenloukkausten kohteeksi.

”Myös al-Holin leirin lapsia koskevassa päätöksenteossa on arvioitava mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiselle”, he huomauttavat.

Keskustan kannanotot herättävät hallituskumppaneissa närää

HS:n tietojen mukaan hallitus on valmistellut linjaansa Syyrian al-Hol-leirin suomalaisten kotiuttamisesta viikonlopun aikana avustajien voimin. Viimeisiin epäselviin kohtiin viisikko hakee vastauksia vielä maanantaina.

Oppositio on tehnyt hallituksen toimista välikysymyksen, jota eduskunta käsittelee tiistaina. HS haastatteli sunnuntaina hallituspuolueiden eri edustajia siitä, kuinka vastauksen valmistelu opposition välikysymykseen on edennyt. HS ei tavoittanut sunnuntaina vasemmistoliiton edustajia.

Haastatellut eivät halunneet kommentoida asiaa nimillään tai suoraan, koska kysymys on poliittisesti herkkä.

Välikysymyksessään perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike ovat vaatineet hallitusta selvittämään, millaista valmistelua al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta on jo tehty ja mikä on hallituksen poliittinen kanta asiasta.

Julkisuudessa eri viranomaisten tekemistä suunnitelmista on ollut ristiriitaisia tietoja.

Hallitus on HS:n tietojen mukaan suunnitellut vastaavansa, että viranomaisten varautuminen erilaisiin skenaarioihin on tavanomaista, eikä varautuminen merkitse suunnitelmien toimeenpanoa. Lisäksi vastauksessa on tarkoitus painottaa Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

Linjauksista on HS:n lähteiden mukaan tarkoitus kertoa tiistaina, jolloin eduskunta käsittelee opposition välikysymystä.



Hämmennystä hallituksen riveissä ovat aiheuttaneet keskustan julkisuudessa esittämät painokkaat kannanotot aiheesta.

Toiseksi suurin hallituspuolue on linjannut muun muassa puheenjohtajansa Katri Kulmunin suulla, että ainoastaan al-Holin leirin suomalaislapset voitaisiin kotiuttaa.

”Sen sijaan äitejä, jotka ovat menneet sinne itse osallistuakseen terroristiseen toimintaan, ei minun mielestäni pidä auttaa”, Kulmuni sanoi Ylen A-studiossa keskiviikkona.

Kulmunin mukaan pitäisi myös etsiä oikeudellinen perusta sille, että leirin äidit ja lapset voitaisiin tarvittaessa erottaa toisistaan.

Hallituspuolue Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz taas kirjoitti blogissaan http://andersadlercreutz.fi/blog/blog/al-holin-ei-pitaisi-olla-oikeusvaltiolle-vaikea-kysymys-eika-silla-tulisi-tehda-puoluepolitiikkaa/viikonloppuna katsovansa lähtökohdaksi sen, että lapsella on oikeus vanhempiinsa.

”Minun on vaikea nähdä tässä asiassa mitään muuta ratkaisua kuin sen, että pelastamme lapset. Ja jos äidit siinä tapauksessa haluavat mukaan, niin myös heidät”, Adlercreutz kirjoittaa.

”Emme mitenkään ole innostuneita siitä, että julkisuudessa ennen tietojen saamista lyödään kantoja lukkoon”, eräs demarilähde sanoo HS:lle. Vahva asemoituminen tekee hankalammaksi mielipiteiden peräytymisen neuvottelupöydissä.

Vihreissä ihmetystä on herättänyt se, mitä keskusta ajaa takaa ulostuloillaan.

Esimerkiksi lasten oikeuksiin erikoistunut oikeustieteen tohtori Virve Toivonen on todennut uutistoimisto STT:lle, että sekä Suomen laki että kansainväliset sopimukset kyllä mahdollistavat lapsen erottamisen vanhemmastaan, kun lapsen etu vaatii sitä.

Käytännössä erottaminen on hyvin vaikeaa paikan päällä. Al-Holin leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät ole suostuneet siihen, että lapset erotettaisiin äideistään ilman näiden suostumusta. HS on aiemmin kertonut, että naiset eivät ole valmiita luovuttamaanhttps://dynamic.hs.fi/a/2019/alhol/ lapsiaan vapaaehtoisesti.

Keskustassa kuitenkin katsotaan, että kurdiviranomaisten kannat tai niiden muodostamat mahdolliset esteet ovat epävarmoja.

”En ole kuullut heiltä [keskustalta] mitään ratkaisua”, vihreistä sanotaan.

”Sellaista ratkaisua on kuukausikaupalla selvitelty.”

Sdp:stä muotoillaan, että puolue on keskustan kanssa samalla linjalla siitä, että lastensuojelulliset toimenpiteet ja lapsen etu ovat toimintalinjan keskiössä.

Myös hallituskumppaneilla on silti edelleen yksimielisyys siitä, että juuri al-Holin leirin lapsia tulisi auttaa.

Hallituskumppanit myös pitävät selvänä, ettei al-Holin leirin kysymys ole vastaava rivejä repivä kriisi kuin taannoinen Posti-jupakka, joka johti pääministeri Antti Rinteen (sd) eroon.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että mahdollisia poliittisia linjauksia on voisi olla kolme: kaikkien suomalaisten kotiuttaminen, ei kenenkään kotiuttaminen ja harkintaan perustuva kotiuttaminen.

Yksilöllinen harkinta nousee esiin useamman haastateltavan puheissa.

”Eiköhän tästä löydetä ratkaisu.”