Politiikka

Pirkka-Pekka Petelius pyytää nyt anteeksi romaneilta

HS-gallupin mukaan enemmistö suomalaisista katsoo, että kansanedustaja ei toiminut oikein pyydettyään aiemmin anteeksi saamelaisilta. Petelius kertoo saaneensa anteeksipyynnöstä ”pöyristyttävää syyttelyä, uhkailua ja vihapuhetta”.

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esittää Suomen romaneille julkisen anteeksipyynnön, joka koskee Peteliuksen takavuosina tekemiä tv-sketsejä.

Sketseissä kuvattiin romanihahmoja liioitellun stereotyyppisellä tavalla ja esitettiin heidät muun muassa työtä vieroksuvina.

Petelius esitti vastaavantyyppisen julkisen anteeksipyynnön marraskuun lopussa saamelaisille, jotka niin ikään joutuivat pilkan kohteeksi Peteliuksen ja Aake Kallialan 1980- ja 1990-luvuilla tekemissä television sketsiohjelmissa.

Heti anteeksipyynnön jälkeen romaniyhteisöstä huomautettiin, että Peteliuksen olisi syytä toimia samoin myös romanisketsiensä suhteen.

Petelius tapasi tällä viikolla romaniasiain neuvottelukunnan ja kävi keskustelun.

”Halusin esittää heille pahoitteluni ja anteeksipyynnön sketsien romaneille haitallisesta vaikutuksesta.”

Sketsit ovat Peteliuksen mukaan elävää historiaa, jota ei hänen mukaansa tarvitse kirjoittaa uudelleen.

”Mutta minä en puolla niiden aktiivista ja tietoista esittämistä enää missään.”

 

”On minun asiani kutsua saamelaiset koolle ja pyytää heiltä anteeksi niitä vaikutuksia, joita sketseillä on ollut.”

Petelius on saanut paljon palautetta jo aiemmasta anteeksipyynnöstään – myös niiltä, joita asia ei edes koske.

”Olen kokenut aivan pöyristyttävää syyttelyä, uhkailua ja vihapuhetta siitä, että menin pyytämään anteeksi alkuperäiskansalta. Käsittämätöntä. On minun asiani kutsua saamelaiset koolle ja pyytää heiltä anteeksi niitä vaikutuksia, joita sketseillä on ollut.”

Saamelaiset olivat Peteliuksen mukaan erittäin otettuja anteeksipyynnöstä. ”Se merkitsi heille enemmän kuin olin voinut kuvitellakaan.”

Petelius sanoo, että on valmis keskustelemaan kaikkien kulttuuristen vähemmistöjen kanssa, joita hänen sketsinsä ovat loukanneet.

Sarita Friman romaniasiain neuvottelukunnasta oli mukana tapaamassa Peteliusta.

Friman sanoo muistavansa alkuperäiset sketsit hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä Friman on isänsä puolelta romani.

”Meillä katsottiin Pulttibois aina. Ei minulle jäänyt niistä pahaa mieltä. Romanit ovat osanneet aina nauraa itselleen. Toki ihmiset kokevat asiat eri tavoin”, Friman sanoo.

Hänen mukaansa romaniasiain neuvottelukunta arvosti Peteliuksen kutsua keskustelemaan ja pitää anteeksipyyntöä tärkeänä. Siihen ei kuitenkaan haluta juuttua vaan katsoa eteenpäin.

”Se oli eleenä ja molemminpuolisena arvostuksen osoituksena tärkeä.”


 

Aika, Petelius ja Suomi ovat muuttuneet.

Peteliusta harmittaa siis eniten se, että ohjelmista irrotetut sketsit elävät omaa elämäänsä internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

”Tarkoitus oli siinä ajassa tiivistää valtaenemmistön stereotypioita ja liioitella niitä. Eli nauraa niille stereotypioille.”

Aika, Petelius ja Suomi ovat kuitenkin muuttuneet.

”Tämä päivä on myös sillä tavalla toinen, että sosiaalisessa mediassa näitä vanhoja sketsejä levitellään. Niitä silputaan, muokkaillaan, tekstitetään ja kohdennetaan täysin eri tarkoituksessa kuin ne on alun perin tehty. Haluan sanoutua niistä ehdottomasti irti”, Petelius sanoo.

Levittäjien pilkan kohteena eivät siis ole valtaenemmistön stereotypiat vaan romanit, mikä ei Peteliuksen mukaan ollut alkuperäinen tarkoitus.

”Vihanlietsonta ja vihapuhe eivät mene levittäjien piikkiin vaan niiden piikkiin, joiden kasvot ovat sketseissä, eli minun. Haluan tehdä selväksi, että minulla ei ole tämän levittelyn kanssa mitään tekemistä.”

Peteliuksen mukaan huumori ei saa olla kiusaamista eikä pilkkaa.

”Huumorissa pitää pystyä käsittelemään kaikkea, myös vähemmistöjä, mutta kysymys on siitä, millaisella tulokulmalla ja miten.”

Petelius sanoo, että anteeksipyynnön lisäksi hän ojentaa kätensä romaniyhteisölle ja haluaa kansanedustajana tietää, mitä romaneille kuuluu tämän päivän Suomessa.

”Haluan jatkaa keskustelua ja pitää heihin yhteyttä.”

Eduskunnassa on ollut romaniasioiden verkosto, mutta se ei ole tällä hetkellä aktiivinen. Peteliuksen mukaan eduskuntaan onkin syytä perustaa parlamentaarinen yhteisö, joka voisi kuulla eri aloilla toimivia romaneja.

Petelius on eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen. Sivistysvaliokunta käsittelee koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät hallituksen lakiesitykset, ja Petelius kaavailee ehdottavansa sielläkin romaneja kuultavaksi.

Sarita Friman romaniasiain neuvottelukunnasta sanoo, että Suomen 10 000 hengen romaniväestöllä menee paremmin kuin ennen. Koulutustaso on noussut ja työllisyys parantunut, mutta arkipäivän tilanteissa syrjintä on yhä yleistä. Esimerkiksi työnantajien ennakkoluulot haittaavat yhä työllistymistä.

Romaniasiain neuvottelukunta yrittää vaalia myös Suomen romanikieltä. Suomen murteen puhujien määrä on vähentynyt.

Frimanin mukaan Peteliuksen kanssa käyty keskustelu voi hyvin olla uudenlainen avaus romanien ja eduskunnan välillä.

”Tarkoitus on saada jotain aikaan, ettei se jää vain tähän”, Petelius sanoo.

HS-gallup: Enemmistö suomalaisista sitä mieltä, että Peteliuksen ei olisi pitänyt pyytää anteeksi

Helsingin Sanomat kysyi suomalaisten mielipiteitä Peteliuksen aiemmasta, saamelaisiin kohdistuneesta anteeksipyynnöstä. Tutkimukseen liittyi myös muita kysymyksiä ajankohtaisista aiheista.

Kysymys esitettiin seuraavasti:

Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi taannoin anteeksi edellisinä vuosikymmeninä esitettyä sketsiä, jossa hän esiintyi saamelaisena. Toimiko kansanedustaja anteeksipyynnön esittäessään oikein?

Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että Petelius ei toiminut oikein. Vastaajista 29 prosenttia arvioi hänen toimineen oikein, ja 14 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.

Haastattelujen kokonaismäärä oli 1 107 ja tutkimuksen virhemarginaali kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osallistuneiden joukko edusti 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä Manner-Suomessa.

Varsinkin keski-ikäiset suhtautuvat kriittisesti Peteliuksen anteeksipyyntöön. 50–69-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta ajattelee, ettei hän toiminut oikein. Tämä käsitys on selvästi useammalla miehellä kuin naisella.

Alle 30-vuotiaat, opiskelijat ja akateemisesti koulutetut suomalaiset pitivät Peteliuksen anteeksipyyntöä perusteltuna laajemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

Peteliuksen anteeksipyyntöä pitivät hyvänä erityisesti vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Vähiten tätä mieltä olevia löytyi perussuomalaisten kannattajista.

Tutkimusaineisto koottiin internetpaneelissa 1.–6. joulukuuta. Kantar TNS on toteuttanut tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Turkkilainen viranomainen Reutersille: Syyrialaisten tuloa Eurooppaan ei enää estetä

    2. 2

      Lyhyeksi myynnissä pyritään hyötymään osakkeen halpenemisesta – Helsingin pörssissä on yksi yhtiö ylitse muiden sijoittajien vedonlyönnissä

    3. 3

      Selkänojan kallistaminen voi kärjistää lentokoneen tunnelman – Näin Finnair ohjeistaa matkustajia käyttäytymään

      Tilaajille
    4. 4

      Syrjäisellä parkkipaikalla on pieni sininen mökki, jonne kulinaristit ajavat Savosta saakka ahtamaan jauhelihatankoja

    5. 5

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää