Terrorismitutkinta kiristää viranomaisten välejä: valtakunnan­syyttäjän mukaan suojelu­poliisi ei anna tarpeeksi tietoa, Supo kiistää väitteen

Terrorismitapauksia tutkitaan Suomessa heikosti. Tapauksia jää tutkimatta, eikä niistä nosteta syytteitä.

HS:n haastattelemat viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa on ollut useita mahdollisia terrorismirikoksia, joita poliisin olisi ollut syytä tutkia. Näin ei kuitenkaan ole tehty.

Suojelupoliisin näkemyksen mukaan rikosvastuu terrorismirikoksissa ei toteudu, sanoo Supon viestintäasiantuntija Minna Passihttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+passi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mahdollisia terrorismirikoksia tekevät henkilöt eivät usein joudu rikostutkinnan kohteeksi tai oikeuteen.

Suojelupoliisi ja valtakunnansyyttäjä vierittävät tilanteesta vastuuta toisilleen.

Siviilitiedustelusta vastaava Supo kerää tiedustelutietoa terrorismiin liittyen. Valtakunnansyyttäjä taas vastaa terrorismirikoksia koskevien syytteiden nostamisesta.

Suomessa on terrorismirikoksista yksi lainvoimainen tuomio, kun muissa Pohjoismaissa niitä on yhteensä kymmeniä.

Pääministeri Sanna Marinhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+marin (sd) kertoi viime viikolla, että hallitus selvittää Suomen terrorismilainsäädännön kiristämistä. Taustalla on al-Holin leirillä olevien naisten mahdollinen kotiuttaminen. Naisilla on kytköksiä Isis-terroristijärjestöön, ja suojelupoliisi pitää heitä turvallisuusuhkana. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto on esittänyt terrorismilakien kiristämistä.

Terrorismirikoksista säännellään rikoslaissa, minkä lisäksi suojelupoliisi on toivonut kiristyksiä ulkomaalaislakiin. Suomessa on kriminalisoitu varsinaisten terrorismitekojen lisäksi useita tukitoimintoja.

Puutteita on kuitenkin jo nykyisten lakien soveltamisessa. Asiasta mainitsi äskettäin Ylen A-Studiossa terrorismitutkija Leena Malkkihttps://www.hs.fi/haku/?query=leena+malkki.

Myös Marin viittasi tähän viime viikon tiedotustilaisuudessaan: ”Olemme tunnistaneet tarpeen laajasti arvioida turvallisuusnäkökohtia liittyen meidän lainsäädäntöömme ja liittyen ylipäänsä siihen, miten lainsäädäntöä tällä hetkellä Suomessa sovelletaan”, hän sanoi.

Terrorismirikokset on katsottu niin haastaviksi ja erityisosaamista vaativiksi, että niitä koskevista syytteistä päättää valtakunnansyyttäjä. Jos rikoksen epäillään tapahtuneen ulkomailla, valtakunnansyyttäjä päättää myös keskusrikospoliisin tekemän esitutkinnan aloittamisesta.

Useampi HS:n haastattelema turvallisuusviranomainen kokee, että valtakunnansyyttäjän toimisto vaatii niin sanotusti varman tapauksen ennen kuin se päättää aloittaa esitutkinnan tai nostaa syytteet.

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi tähän arvellaan sitä, että terrorismirikosten tutkinta voi olla hyvin hankalaa ja kallista. Toiseksi syyksi mainitaan se, että syyttäjällä ei ole kenties riittävää kokemusta esitutkinnoista.

Lähteet puhuvat nimettöminä asian arkaluonteisuuden takia. Heidän mielestään terroristista toimintaa on jäänyt Suomessa tutkimatta, koska syyttäjä on vaatinut jo esitutkinnan aloittamista varten niin vahvaa näyttöä, että se riittäisi syytteen nostoon tai langettavaan tuomioon oikeudessa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=raija+toiviainen ei niele arvostelua siitä, että hänen toimistonsa olisi liian varovainen.

”Kiistän täysin sellaisen ajatuksen, että syyttäjälaitos ei haluaisi tutkia terrorismirikoksia eikä haluaisi aloittaa esitutkintoja. Emme harkitse terrorismirikosten tutkintakynnystä mitenkään eri tavalla kuin muissakaan rikoksissa, ja Suomessa esitutkintakynnys on tosi matala.”

Esitutkintakynnyksen ylittyminen vaatii sen, että poliisilla on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Syytteiden nostamisen kynnys on korkeammalla ja vaatii todennäköisiä syitä.

Toiviaisen mukaan on useita tapauksia, joissa keskusrikospoliisi ja syyttäjä eivät ole saaneet riittävästi tietoa suojelupoliisilta esitutkinnan aloittamiseksi. Toiviaisen mukaan tutkintaa ei tällöin voida lain mukaan aloittaa.

”On ollut monia tapauksia, joissa esitutkintaa on harkittu, mutta emme pystyneet edes ylittämään sitä pientä syytä epäillä -kynnystä. Emme voi aloittaa esitutkintaa, jos meillä ei ole riittävästi faktatietoa terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tai muusta teosta”, hän sanoo.

”Jos meillä on riittävästi tietoa, meillä ei ole mitään mahdollisuutta olla aloittamatta esitutkintaa. Eikä myöskään mitään halua olla välittämättä asiasta. Me tietysti haluamme tutkia terrorismirikoksia.”

Toiviaisen mukaan valtakunnansyyttäjän toimisto on puhunut asiasta paljon keskusrikospoliisin kanssa.

”Krp on saman pulman edessä kuin mekin. He tarvitsisivat lisätietoa.”

Asiaa on käyty säännöllisesti läpi myös suojelupoliisin kanssa, Toiviainen kertoo.

”Kun pyydämme lisätietoa, vastaus on, että se on salaista tiedustelutietoa, ja enempää ei voida antaa kuin on jo annettu.”

Toiviainen sanoo ymmärtävänsä, että tiedustelutiedon jakamista rajoittavat säännöt. Supo saa salaista tiedustelutietoa muiden maiden tiedustelupalveluilta, eikä sitä voida välttämättä välittää muille viranomaisille.

”En halua kritisoida Supoa. Se on tietysti pitkälti tiedusteluviranomainen ja tekee paljon hyvää työtä terrorismin torjumiseksi. Mutta haluan sanoa, että jos meillä ei ole riittävästi faktatietoa, niin me emme voi edetä.”

Toiviainen sanoo miettineensä, voisiko Supo tehdä tiedustelutietoa luovuttaville muiden maiden viranomaisille nykyistä enemmän selväksi, että tietoa tarvitaan myös rikostutkintaan.

”Luulen, että tietoa luovuttavat tahot voisivat sen salliakin. Kaikilla luulisi olevan intressi siihen, että nämä asiat saatetaan myös rikosoikeudelliseen prosessiin, jos siihen on riittävästi näyttöä. Mutta tätä pitää kysyä Supolta.”

Toiviaisen mukaan viranomaiset ovat Suomessa näyttäneet, että kun riittävästi tietoa on, vaikeitakin tapauksia tutkitaan.

”Meillä oli Ruandan tapaus ja Irakin kaksoset sekä Syyriaan liittynyt eräs terrorismirikos, joka ei menestynyt oikeudessa.”

Syyriaan liittynyt tapaus oli Toiviaisen mielestä hyvä esimerkki siitä, että esitutkinnassa on saatava paremmin selville, että teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa.

Syytteiden mukaan miehet valmistelivat osallistumista Syyrian konfliktiin terroristijärjestön vierastaistelijoina. Käräjäoikeuden mielestä näyttö ei kuitenkaan riittänyt tuomioon asti, sillä kolmikon suunnitelmat näyttävät olleen niin epämääräisiä ja tilanne Syyriassa sekava.

Suojelupoliisi on Toiviaisen kanssa eri mieltä siitä, minkä vuoksi terrorismirikoksia tutkitaan Suomessa heikosti.

Supon viestintäasiantuntija Passi sanoo, että Supo tekee säännöllistä tietojenvaihtoa terrorismirikoksia tutkivan keskusrikospoliisin kanssa.

Supo ei käsittele tapauksia suoraan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa.

”Suojelupoliisi on luovuttanut krp:lle runsaasti tietoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi joko näyttönä esitutkinnassa tai rikostiedustelun suuntaamiseen”, Passi kertoo.

”Poliisilla on toimivaltuudet hankkia lisää näyttöä suojelupoliisin luovuttaman tiedustelutiedon lisäksi. Jos aloitettaisiin enemmän esitutkintoja, löydettäisiin enemmän tietoa.”

Supon mielestä viranomaisten pitäisi siis aloittaa tutkintoja nykyistä herkemmin, koska silloin ne löytäisivät lisää tietoa mahdollisesta terrorismirikoksesta.

Supo luovuttaa kansainvälisiltä kumppaneilta saadun tiedon rikostutkintaan aina, kun se on mahdollista, Passi sanoo.

”Jaamme kaiken sen tiedon, jonka laillisesti saamme jakaa. Olemme jo pitkään ilmaisseet huolemme siitä, että terrorismirikoksia päätyy Suomessa niin vähän esitutkintaan ja tuomioistuimiin.”

Muissa Pohjoismaissa terrorismirikoksia on tutkittu merkittävästi enemmän kuin Suomessa.

Toiviaisen mukaan ero johtuu pitkälti lainsäädännöstä. Suomessa ei esimerkiksi ole kriminalisoitu terroristiseen järjestöön kuulumista. Tanskassa on kriminalisoitu jo valtion kieltämälle alueelle matkustaminen.

”Toisen valtion lainsäädäntö pitää tuntea aika hyvin, ennen kuin tehdään yleisellä tasolla pikaisia johtopäätöksiä”, Toiviainen kommentoi vertailua.

”Monissa maissa kriminalisointi on viety Suomea pidemmälle. Erot voivat johtua rikosten tunnusmerkistöistä. Myös esitutkinnan aloittamiskynnys voi vaihdella valtioittain.”

Suojelupoliisissa ”ymmärretään hyvin” rikoslainsäädännön puutteet ja soveltamisvaikeudet, Passi kertoo.

”Mutta lisäksi niin meidän kuin muidenkin viranomaisten on aika ajoin hyvä tarkastella omaa toimintaamme kriittisesti. Olemme löytäneet vuosien mittaan omasta toiminnastamme runsaasti kehittämiskohteita ja niihin on tartuttu. Varmasti jatkossakin on parannettavaa.”

Se, etteivät terrorismirikoksia tekevät joudu rikosvastuuseen teoistaan, vaikeuttaa Passin mukaan terrorismin torjuntaa.

”Suojelupoliisi on ilman muuta valmis keskustelemaan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa siitä, kuinka tilannetta saataisiin parannettua.”