Tiedätkö, mitkä puolueet ovat Suomen hallituksessa? HS-gallupissa vain neljä kymmenestä suomalaisesta vastasi oikein

Tämä juttu alkaa poikkeuksellisesti tietovisalla. Merkitse alta ne puolueet, jotka mielestäsi ovat Suomen hallituksessa:



Montako tiesit? Jos sait kaikki oikein, kuulut vähemmistöön. HS:n teettämän kyselyn mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista osaa nimetä kaikki puolueet, jotka ovat tällä hetkellä hallituksessa.

HS testasi suomalaisten poliittista tietämystä TNS Gallupin toteuttamalla puhelinkyselyllä. Sama kysely toteutettiin viimeksi loppuvuodesta 2012, jolloin tuolloin hallitusvastuussa olleet kuusi puoluetta osasi nimetä hieman nykyistä harvempi eli 34 prosenttia vastaajista.

Nyt tehdyn kyselyn perusteella erityisesti nykyisen hallituskoalition pienemmät puolueet ovat monelle hankalia nimetä. Hallitus aloitti kesäkuussa, ja vaikka pääministeri vaihtui Antti Rinteestä https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteesta(sd) Sanna Mariniin https://www.hs.fi/haku/?query=sanna+mariniin (sd) joulukuussa, hallituspuolueet pysyivät samoina.

HS:n kyselyn mukaan Sdp:n ja keskustan tietää hallituspuolueiksi yli 80 prosenttia suomalaisista mutta huomattavasti pienemmän Rkp:n selvästi harvempi.

Toisaalta osa vastaajista luuli nykyisten oppositiopuolueiden olevan hallitusvastuussa. Sekä kokoomusta, perussuomalaisia että kristillisdemokraatteja luuli hallituspuolueiksi noin joka viides vastaaja.

Myös oman suosikkipuolueen asema on osalle epäselvä. Perussuomalaisten kannattajista 23 prosenttia luuli oman puolueensa olevan hallituksessa. Vastaavasti kokoomuksen kannattajista vain 13 prosenttia uskoi kokoomuksen olevan hallituksessa.

Näin tulokset jakautuivat (juttu jatkuu grafiikan jälkeen):

Mitä tuloksista sitten pitäisi ajatella? Kertovatko tulokset puutteista suomalaisten yleissivistyksessä?

Vaalitutkimuksia pitkään tehnyt Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+gronlundei pidä päätulosta erityisen huonona.

”Suomalaisilla on selvästi tietämystä siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa. Esimerkiksi päähallituspuolueet ovat melkein kaikilla selvillä”, Grönlund sanoo.

Päätuloksen sijasta Grönlundin huomio kiinnittyy eroihin eri vastaajaryhmien välillä. Suurin erottava tekijä on ikä. HS:n kyselyssä 18–24-vuotiaista kaikki hallituspuolueet osasi nimetä vain 18 prosenttia. Yli 65-vuotiailla sama osuus oli 59 prosenttia.

”Sukupolvien välinen ero on aika huikea”, Grönlund sanoo.

Sama ilmiö on huomattu tutkimuksissa aiemminkin, mutta syyt eivät Grönlundin mukaan ole täysin selvillä. Vaalitutkimuksista kuitenkin tiedetään, että tapa, jolla nuoret saavat tietoa politiikasta, muuttuu vanhempia ikäryhmiä nopeammin.

”Nimenomaan nuorten äänestäjien kohdalla sosiaalinen media on melko tärkeäkin ja perinteisten medioiden seuraaminen on vähentynyt. Ehkä juuri puolueet ja niiden olemus ovat asioita, jotka eivät oikein somen kautta välity”, Grönlund sanoo.

”Perinteisen edustuksellisen demokratian seuraamisen lisäksi on muutakin, seurataan Greta Thunbergiä https://www.hs.fi/haku/?query=greta+thunbergiaja muuta vastaavaa. Hallituksen muodostaminen voidaan ehkä kokea etäisemmäksi, vaikka se tietysti järjestelmän kannalta on oleellista.”

Iän lisäksi eroja on myös sukupuolten välillä. Miehistä kyselyssä kaikki hallituspuolueet osasi nimetä 45 prosenttia vastaajista, kun naisilla sama osuus jäi 35 prosenttiin.

Vastaavia eroja on huomattu myös aiemmin. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen tehdyssä vaalitutkimuksessa http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75240/OMSO_28_2016_Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf?sequence=1&isAllowed=ynoin 70 prosenttia osasi nimetä tuolloisia vaaleja edeltäneen valtiovarainministerin (Sdp:n Antti Rinne). Miehistä vastauksen tiesi 75,9 prosenttia, naisista 66,2 prosenttia.

Ero on osin mysteeri, sillä naiset äänestävät miehiä vilkkaammin. Grönlundin mukaan aiemmasta tutkimuksesta myös tiedetään, että äänestyspäätökset perustuvat tietoon.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorin Hanna Wassinhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+wassin mukaan kansainvälisissä vertailuissa eroa on selitetty esimerkiksi sillä, että miehet vastaavat kyselyihin naisia useammin arvaamalla. Naiset siis sanovat miehiä rehellisemmin, että eivät tiedä vastausta.

Kansainvälisiä vertailuja tekemässä olleen Wassin mukaan suomalaisten poliittinen tietämys on näissä tutkimuksissa ylipäänsä hyvää.

”Enemmänkin ongelma on ollut, että on vaikea löytää kysymyksiä, jotka olisivat suomalaisille tarpeeksi vaikeita”, Wass sanoo.

Politiikan tutkimuksessa on Wassin mukaan viime aikoina ylipäänsä vähennetty poliittisen tietotason mittaamista, koska sen muodostumista on vaikea erottaa muista tekijöistä. Esimerkiksi vanhempien ikäryhmien paremmalta näyttävä tietämys saattaa johtua siitä, että eläkeläisillä on muita enemmän aikaa seurata uutisia.

”Yleisesti ottaen meillä ihmiset ovat tietäväisiä ja kartalla politiikasta. Se mikä jää tämän alle on kuitenkin eri väestöryhmien erot”, Wass sanoo.

HS:nkin kyselyssä tulotaso näytti korreloivan sen kanssa, miten hyvin vastaaja hallituspuolueet tunsi. Wass ottaa tähän yhdeksi selitykseksi ”informaatiomiljöön”, joka vaihtelee esimerkiksi ammattiaseman mukaan.

”Monessa toimistotyössä on mahdollista pitää erilaiset uutisvahdit päällä koko päivän ja seurata töidenkin lomassa vaikkapa uutisia. Toisissa töissä tähän taas ei ole mahdollisuutta, eikä politiikkakaan ole välttämättä niin läsnä vaikkapa lounaspöydässä ja muissa keskusteluissa.”

Wassin mielestä sosiaalinen media ja esimerkiksi kansalaisaloitteet ovat toisaalta tasoittaneet tällaisia sosioekonomisia eroja. Niiden kautta entistä useampi pääsee mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikka se ei suoraan omassa elinpiirissä olisikaan arkipäiväistä.

Toisaalta some myös mahdollistaa isojen maailmanlaajuisten kysymysten seuraamisen siellä, missä niihin todella vaikutetaan, Wass sanoo. Jos ajattelee näin, Suomen puolueet eivät välttämättä ole kiinnostuksen ykköskohde.

”Meidän hallituksemme ei välttämättä ole globaalien kysymysten osalta se keskeisin toimija”, Wass sanoo.