Politiikka

Nopeasti kasvanut Silakkaliike vastustaa rasismia ja haluaa koota yhteen ihmiset, joilla on humaanit arvot – Miten humaanius määritellään, kysyy tutkija

Silakkaliike aikoo järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun 1. päivänä Senaatintorilla. Mielenosoituksessa on määrä vastustaa rasismia ja vihapuhetta.

Joulupäivänä syntynyt uudenlainen poliittinen liike Silakkaliike on herättänyt laajaa huomiota sosiaalisessa mediassa. Se on kerännyt jo yli 10 000 seuraajaa sekä Twitterissä että Facebookissa.

Liike tiedotti maanantaina, että se aikoo järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun 1. päivänä Senaatintorilla. Tapahtumassa on määrä vastustaa rasismia ja vihapuhetta.

Mistä liikkeessä on oikein kyse?

Silakkaliike kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle sekä kannattavansa jakamattomia ihmisoikeuksia ja lasten oikeuksia.

Alkusysäyksen liike sai Johannes Kosken blogitekstistä jouluaattona. Hän kertoi tyrmistyneensä siitä, että joukko suomalaisia jahtasi kahta al-Holin leiriltä Suomeen turvaan tuotua alle seitsemänvuotiasta lasta ja julkaisi heidän saapumisestaan videoita Youtubessa.

”Aggressiivisen, vihaa ja rasismia nostattavan poliittisen viestinnän leviäminen ei johda hyvään. Meidän on yhdessä rivikansalaisina sanottava tälle selvä ’EI’”, Koski linjasi liikkeen tavoitteita.

Koski on helsinkiläisen konsoli- ja pc-peliyhtiön käyttökokemusjohtaja. Hän oli feministisen puolueen kansanedustajaehdokkaana viime kevään vaaleissa.

Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen arvioi, että liikkeen synnyn taustalla on pettymys perinteisiin puolueisiin.

”Ihmiset luottavat yhä vähemmän joihinkin poliittisiin instituutioihin, ja moni kokee, ettei puolueiden toiminta ole heitä varten.”

Löyhät kansalaisliikkeet voivat Palosen mukaan tästä syystä kasvattaa nopeasti suosiotaan: ihmisten on helpompi samaistua Silakkaliikkeen kaltaiseen kansalaistoimintaan kuin puoluetoimintaan.

”Se resonoi tässä ilmapiirissä, kun ympäri Eurooppaa on nähty vahva oikeistopopulistien nousu.”

Palonen näkee Silakkaliikkeen kaltaisen toiminnan demokratian kannalta tärkeänä.

”Vaikka se haastaa perinteisen parlamentaarisen demokratian tukipilareita eli puolueita, kansalaistoiminta on tarpeen, jotta puolueet uudistuvat ja saavat yhteyden kansalaisiin.”

Silakkaliike kertoo saaneensa innoituksensa Italian Sardiiniliikkeestä mutta olevansa täysin siitä ja muista kansainvälisistä tahoista irrallinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä rivikansalaisia.

Sardiiniliike syntyi Italiassa marraskuussa vastalauseena oikeistopopulismia ja entistä sisäministeriä, nykyistä oppositiojohtajaa Matteo Salvinia vastaan. Hänen yksinkertaistavat väitteensä maahanmuutosta ovat suututtaneet monia.

Italiassa muutaman aktiivin kokoontumiset johtivat valtaviin mielenilmauksiin, joissa rivikansalaiset näyttivät parvina joukkovoimansa.

Tutkija Palosen mukaan Italiasta on haettu viime aikoina muutenkin inspiraatiota poliittiseen toimintaan.

”Esimerkiksi [Harry] Harkimo on hakenut mallia Viiden tähden liikkeestä, ja toisaalta oikeistopopulistisilla liikkeillä on vahvat keskinäiset yhteydet Italiaan.”

Harkimon sittemmin puolueeksi rekisteröity nyt-liike perustettiin vuonna 2018.

Yksi liikkeen aktivisteista, tekoäly-yrittäjä Katriina Valli kertoo HS:lle, että Silakkaliikkeen takana on parinkymmenen aktivistin joukko. Heistä moni on tietotekniikan ja viestinnän ammattilaisia.

Tämän huomaa muun muassa siitä, että liikkeen tavoitejulistukset ja sivustojen graafinen ilme vaikuttavat perin ammattimaisilta.

”Osasimme kyllä odottaa, että kiinnostusta tulee aika laajalti, mutta se yllätti, että seuraajia tulee näin nopeasti”, Valli sanoo.

Hän kertoo, että parinkymmenen hengen ”hyvin motivoitunut” ydintiimi on tehnyt töitä jouluviikon ajan lähes nukkumatta. ”Jotta saadaan tämä noste hyödynnettyä.”

Vallin mukaan yksi liikkeen ajatuksista on suojata jäseniä aggressiivisilta hyökkäyksiltä. Kun uhkaavaa vihakäyttäytymistä vastaan voi yksin olla pelottavaakin asettua, ryhmässä yksilöitä voi paremmin suojata rauhanomaisesti ja hiljaisesti.

”Ei pidä hiljaa vierestä katsoa. Siksi rakennetaan parvea, jossa muut tukevat.”

Silakkaliike julistaa vastustavansa myös fasismia, etnonationalismia, ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden kiistämistä sekä vale-, viha- ja vastamedioiden disinformaatiota.

”Silakkaliikkeen tapa toimia on järjestää rauhanomaisia mielenilmauksia, tarjota sosiaalisen median kautta riippumatonta ja faktapohjaista tietoa ääriliikkeiden toiminnasta”, liikkeen tiedotteessa sanotaan.

Liike kertoo tiedotteessaan myös pyrkivänsä tuomaan yhteen ”humaanit arvot omaavia ihmisiä ympäri Suomen”.

Tutkija Emilia Palosen mukaan tämä on ongelma Silakkaliikkeen aktivistien viestinnässä.

”Tässä jaotellaan ihmisiä ryhmiin ja nostetaan humaanina pidetyt ihmiset epähumaaneina pidettyjen yläpuolelle. Epäselvää on myös se, miten humaanius määritellään.”

Liikkeen todelliset tavoitteet ovat löyhiä ja osin epäselviä. Tämä on Palosen mukaan tyypillistä kaikille populistisille liikkeille.

”Ja se on hyväkin, koska silloin mukaan saadaan erilaisia ihmisiä.”

Nopeasti suosiotaan kasvattavissa kansalaisliikkeissä, kuten Silakoissakin, on Palosen mukaan ”vahvat mahdollisuudet epäonnistumiseen”.

”Ihmiset innostuvat näistä liikkeistä mutta pettyvät helposti, jos yhdessä tekemistä ei ylläpidetä.”

Kun tavoitteet ja liikkeen organisointi ovat löyhiä, haasteita syntyy myös siitä, kuka edustaa ryhmää ja miten se rakentuu.

”Kun Facebook-ryhmään haluaa mukaan tuhansia uusia jäseniä, tulee ihan käytännön syistä ajankohtaiseksi se, kuka ryhmään saa kuulua ja pitääkö joku heittää pois ja ’me’ rajata.”

Esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ehti jo kummeksua sitä, että hänet erotettiin Silakkaliikkeen Facebook-ryhmästä kärjekkään sananvaihdon päätteeksi.

Katriina Vallin mukaan ryhmässä saa keskustella kuka tahansa jäsen, kunhan noudattaa siellä julkaistuja sääntöjä.

Romakkaniemi oli tyylillään kirvoittanut loukkaavia kommentteja ja vastannut niihin omalla ilkkumisellaan, minkä vuoksi hänet oli tuolloin poistettu, Valli selittää.

Keskusteluryhmän käyttäytymissäännöt eivät ole alkuvaiheessa riittäneet monille muillekaan. Monet ryhmässä ”hapansilakoiksi” ristityt kommentoijat ovat mollanneet ryhmän jäseniä, ja näitä kommentteja on poistettu kykyjen mukaan.

”On tullut todellakin paljon hyökkäyksiä. Moderoijia on suoraan sanoen aivan liian vähän. Töitä on tehty viiteen asti aamulla.”

Sosiaalisessa mediassa hankkeen vastustajat ovat jo ehtineet moittia liikettä lähinnä perussuomalaisten vastavoimaksi, joka polarisoi poliittista keskustelua entisestään.

”Totta kai se on mahdollista, mutta emme missään nimessä halua sitä”, Katriina Valli sanoo.

”Meillä ei ole minkäänlaista puoluepoliittista agendaa.”

Valli kertoo, että liikkeen aktivistit ovat ehtineet jo käydä myös perussuomalaisten kanssa ”hyvin rakentavia keskusteluja”. Ääri-ihmiset edustavat kaikissa puolueissa vain pientä vähemmistöä, hän muistuttaa.

Sosiaalisessa mediassa Silakkaliikkeen vastustajat ovat kutsuneet liikkeen seuraajalistaa muun muassa ”täydelliseksi rekisteriksi maamme haittavasemmistosta”.

Tämäkin käsitys on Vallin mukaan väärä. Hänen mukaansa Silakkaliikettä yhdistävät humaanit ja liberaalit arvot yli puoluerajojen.

”Olen itse äänestänyt kokoomusta vuodesta 1998”, Vallin kertoo esimerkkinä omasta puoluekannastaan.

”Tässä on taustalla myös hyvin vahva valistuksellinen ajatus. Painotamme sitä, että todettujen asioiden täytyy olla faktapohjaista. Ei lähdetä olemaan tunnepitoisesti mitään mieltä.”

Voiko Silakat muuttua puolueeksi?

”Ei missään nimessä.”


Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    4. 4

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    5. 5

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää