Politiikka    |   Lauantaivieras

Suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa, sanoo KKV:n Kirsi Leivo – näillä nopeilla keinoilla hän rajoittaisi apteekkien ylisuuria voittoja

Lääketaksaa laskemalla ja apteekkiveroa säätämällä lainsäätäjät saisivat nopeasti säästöjä kansantaloudelle, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.

Suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo. Hänen mukaansa lainsäätäjillä olisi myös nopea keino laskea lääkkeiden hintoja ja tuoda säästöjä julkiselle taloudelle: apteekkien kannattavuus määräytyy lääketaksan ja apteekkiveron yhdistelmästä, ja eduskunta voi halutessaan muuttaa molempia.

KKV on pitkään vaatinut apteekkialalle lisää kilpailua, mutta lainsäätäjät eivät ole olleet tähän valmiita. Lääketaksan ja apteekkiveron säätäminen kuitenkin voitaisiin tehdä nykyjärjestelmän puitteissa. Leivon mielestä apteekkien tuotot ovat ylisuuria ja lainsäätäjän olisi perusteltua puuttua niihin.

”Apteekkien liikevoitot ovat muihin yrityksiin verrattuna hyvin korkeita, varsinkin riskiin nähden. Kyseessä on suljettu lupajärjestelmä, jolloin liiketoimintariski on selvästi pienempi kuin tavallisessa yritystoiminnassa kilpailluilla markkinoilla”, hän sanoo.

Leivon mielestä hyötyjiä olisivat kuluttajat ja julkinen talous. Vuonna 2017 suomalaiset ostivat lääkkeitä runsaalla kolmella miljardilla eurolla. Kela-korvauksia lääkeostoihin maksettiin 1,4 miljardia euroa.

”Tässä on paikka, mistä on saavutettavissa nopeasti merkittäviä säästöjä Suomelle. Kun julkiset varat ovat niukat, meillä ei ole varaa maksaa liikaa lääkkeiden jakelusta.”


 

”Paras moottori innovaatioille on se, että yritykset joutuvat vähän tiukille ja kilpailevat keskenään.”

Hinta, jonka kuluttaja näkee apteekin hintalapussa, määräytyy lääkkeen tukkuhinnasta, lääketaksan määrittämästä apteekin katteesta sekä arvonlisäverosta.

Reseptilääkkeen hinta apteekissa määräytyy kaavalla, jossa tukkuhintaan lisätään 10–45 prosentin suhteellinen osuus sekä 0,92–36,65 euron kiinteä osuus. Lisäys on sitä pienempi, mitä kalliimmasta lääkkeestä on kyse.

Näin esimerkiksi tukkuhinnaltaan 11,98 euron kolesterolilääke maksaa kuluttajalle veroineen 18,80 euroa. Apteekin kate lääkkeestä on 5,11 euroa eli 30 prosenttia. Reseptilääkkeistä apteekki saa myös toimituseräkohtaisen 2,17 euron toimitusmaksun.

Verotus on toinen tekijä, joka vaikuttaa apteekkien kannattavuuteen.

Apteekit maksavat progressiivista apteekkiveroa, joka perustuu yrityksen liikevaihtoon. Veroasteikon alaraja on noin 871 000 euroa, eli tätä pienemmästä liikevaihdosta ei makseta lainkaan veroa. Tällaisia apteekkeja on nelisenkymmentä. Suurimmat apteekit maksavat KKV:n mukaan veroa 11 prosenttia.

Leivon mukaan lääketaksaa ja apteekkiveroa pitäisi tarkastella kokonaisuutena.

”Lääketaksaa pitäisi laskea. Apteekkiveroa pitäisi kalibroida niin, että syrjäseuduillakin on järkevää ja kannattavaa toimia, mutta että ylisuuriin tuottoihin pystyttäisiin puuttumaan”, Leivo sanoo.

”Tämä olisi toteutettavissa kohtuullisen nopeasti.”

Juuri kuluttajan ja kansantalouden etu on se, jota Leivo katsoo johtamansa viraston ajavan. Kun Suomessa kirjoitetaan uutta lainsäädäntöä, jokainen etujärjestö varmistaa, että sitä kuullaan valiokunnissa. KKV:n rooli on silloin toimia kuluttajien edusmiehenä. Jotta ääni tulisi paremmin kuulluksi, perusti KKV tänä vuonna vaikutusarviointiyksikön, jonka tehtävä on tuottaa poliitikoille tutkittua tietoa markkinoista ja kilpailun avaamisesta.

”On tärkeää kuulla etujärjestöjen kantoja. Toisaalta on tärkeää, että on myös yleisen edun ääni”, Leivo sanoo.

Leivo varoo kritisoimasta poliitikkoja tai etujärjestöjä, mutta sanoo, ettei kilpailu- ja kuluttajapolitiikka Suomessa ole ollut riittävän vahvaa. Hänen mukaansa tällä on laajat vaikutukset koko talouteen.

”Meidän kotimarkkinoiden kilpailullisuus ei yleisesti ottaen ole riittävän voimakasta. Meillä on paljon markkinoita, jotka ovat keskittyneet. Tällä on heikentävä vaikutus meidän kilpailukykyymme sekä siihen, missä määrin yritykset innovoivat. Paras moottori innovaatioille on se, että yritykset joutuvat vähän tiukille ja kilpailevat keskenään.”

Erityisen heikosti yritysten välinen kilpailu toimii julkisissa hankinnoissa, Leivo sanoo.

Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan julkisten hankintojen kilpailutus Suomessa ei toimi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat kävivät läpi vuosilta 2010–2017 yhteensä 18 000 tarjouspyyntöä ja havaitsivat, että yli puoleen kilpailutuksista tulee enintään kaksi tarjousta. Lähes kolmannekseen tarjouksia ei tule yhtäkään.

”Jotta kilpailu toimisi, optimimäärä tarjouksia olisi varmaan 4–6. Jos tarjouksia on vain yksi tai kaksi, se viittaa siihen, että veronmaksajat maksavat liikaa julkisista hankinnoista”, Leivo sanoo.

Kysymys on suurista rahoista: julkisten hankintojen vuotuinen arvo on noin 35 miljardia euroa.


 

”Kartelliepäilyjä tulee selvästi keskimääräistä enemmän liittyen julkisiin hankintoihin.”

Kilpailun vähyydelle on hyviä, luonnollisia syitä, mutta on myös viitteitä siitä, että yritykset tai viranomaiset voivat rajoittaa kilpailua epäasiallisin keinoin.

”Kartelliepäilyjä tulee selvästi keskimääräistä enemmän liittyen julkisiin hankintoihin. Sitten kun selvitämme epäilyjä, olemme törmänneet tilanteisiin, joissa ei tarvita kartellia, koska jostain muusta syystä sama yritys voittaa säännönmukaisesti kilpailutuksen”, Leivo kertoo.

KKV:n tutkinnoissa on tullut vastaan tapauksia, joissa tietyt yritykset esimerkiksi pääsevät vaikuttamaan kilpailutuksen ehtoihin.

Silti Leivo uskoo, että suurin syy kilpailun vähyyteen on se, että hankinnat ovat niin hajautuneet. Siksi hän vaatii päättäjiltä ”strategista kirkkautta” julkisten hankintojen suunnittelussa. Julkisissa hankinnoissa pitäisi keskittyä hankkimaan laatua hyvään hintaan.

Leivo varoittaa kytkemästä julkisiin hankintoihin liikaa erilaisia sivutavoitteita. Esimerkkinä hän ottaa hallituksen työllisyystavoitteen. Syksyn budjettiriihessä hallitus linjasi, että julkisiin hankintoihin kehitetään kriteerejä, joiden avulla työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevia.

”Kun tarjouksia tulee näin vähän, niin jos julkisilla hankinnoilla yritetään kovin montaa hyvää asiaa edistää, hintalappu veronmaksajille uhkaa käydä suureksi”, Leivo sanoo.

Hän kaipaa nopeita toimia – hankintojen keskittämistä, koulutusta ja yhteisen tietokannan perustamista – tehostamaan julkisia hankintoja.

”Veronmaksajien rahat ovat tiukassa. Täällä säästöpotentiaalia on.”

5 kysymystä

1. Ketä lobbasit viimeksi?

Komissaari Margarethe Vestagerin kabinetin jäsentä siitä, että EU ottaisi ilmastopolitiikan paremmin huomioon kilpailupolitiikassa.

2. Ketä poliitikkoa arvostat ja miksi?

Komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Hän on antanut toivoa ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle.

3. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Viihtyisä kotielämä. Jääkiekon pelaaminen kivassa porukassa. Töissä erityisesti se, kun näen, miten hyvin ihmiset tekevät yhteistyötä keskenään.

4. Minkä kirjan luit viimeksi?

Elizabeth Stroutin kirjan Nimeni on Lucy Barton. Tällä hetkellä kesken on saman kirjailijan novellikokoelma Kaikki on mahdollista.

5. Mitä teet viikonloppuna?

Urheilen ja ulkoilen perheen kanssa. Loppiaisena sukua kokoontuu meille aterialle äitini muistoksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Kirsi Leivo


 Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja syyskuusta 2018 alkaen.

 Syntynyt: 1968 Turussa.

 Koulutus: oikeustieteilijä Helsingin yliopistosta ja College of Europesta.

 Ura: Kilpailuvirastossa johtajana vuodesta 2001, sitä ennen töissä asianajotoimistossa ja Euroopan komissiossa.

 Harrastukset: Kirjallisuus ja jääkiekko.

 Perhe: Sateenkaariuusperhe, jossa kaksi lasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Puu kaatui linjalla olleen bussin päälle Espoossa, toinen puu kaatui Turun moottoritielle

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    3. 3

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    4. 4

      Koululaisten talviloma alkaa Etelä-Suomessa, jossa talvi on jättänyt tulematta: ”Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut”

    5. 5

      Talvimyrsky saapui Suomeen: tuulet voimistuvat yöksi, yli 10 000 ihmistä vailla sähköä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    4. 4

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Venäläismiljardööri lähetti kolme toimittajaa tutkimaan venäläisiä palkka­sotilaita – toimittajat tapettiin, ja nyt virallisen totuuden takaa aukeaa hyytävä tarina

      Tilaajille
    2. 2

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    3. 3

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää