HS-analyysi: Eivätkö kiky-tunnit poistukaan kaikilta? Työnantajapuolen yllättävä uusi tulkinta paljastaa sen hädän

Poistuvatko kilpailukykysopimuksen 24 palkatonta työtuntia tänä vuonna kaikilta suomalaisilta?

Niin olisi voinut päätellä lauantaina, kun vientialoille solmittiin ensimmäinen uusi työehtosopimushttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006363172.html. Siinä kiky-tunnit jäävät historiaan ja palkat nousevat kahdessa vuodessa keskimäärin 3,3 prosenttia.

Sopimuksen solmineet työnantajapuolen Teknologiateollisuus ja työntekijänpuolen Teollisuusliitto toimivat suunnannäyttäjinä muille aloille. Siksi työntekijäpuoli odottaa nyt, että kiky-tunnit poistuvat muiltakin aloilta – tai jos eivät poistu, niin muiden alojen työntekijät saavat korvaukseksi suuremmat palkankorotukset kuin vientialojen työntekijät.

Jo lauantai-iltana kävi kuitenkin ilmi, että työnantajat ovat aivan eri mieltä asiasta.

Lue lisää: Teollisuusliitto sai kiky-tunnit helposti pois, koska sillä oli valttikortti, joka muilta puuttuuhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006363415.html

Lue myös: Teollisuuden tuore työehtosopimus poisti kikyt: Tilalle mahdollisuus työajan pidentämiseen 170 tunnilla vuodessa ilman ylityölisiähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006363755.html

Muun muassa keskusjärjestö EK:n johtaja Ilkka Oksalahttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+oksala sanoi, ettei kiky-tuntien poistuminen vientialoilla vaikuta muiden alojen neuvotteluihin. Oksalan mukaan vientialojen suursopimus on poikkeus, koska kiky-tunnit oli kirjattu siinä työehtosopimuksen erilliseen lisäpöytäkirjaan.
Työnantajapuoli katsoo, että muilla aloilla kiky-tuntien tulee jatkua – tai jos ne poistetaan, palkankorotusten tulee jäädä alhaisemmiksi kuin vientialojen työntekijöillä.

Työnantajapuolen näkemystä voi pitää aiempiin ulostuloihin nähden yllättävänä. Se osoittaa työnantajapuolen pelon siitä, ettei palkkaneuvottelujen uusi ”Suomen malli” välttämättä toimi työnantajien toivomalla tavalla.

Muiden alojen työntekijöistä saattaa kuulostaa oudolta, että heidän pitäisi jatkaa vientialoilta poistuvien palkattomien työtuntien tekemistä.

EK:n Oksala vetoaa siihen, että muilla aloilla kiky-tunnit kirjoitettiin sisään työehtosopimuksiin. Vientialoilla ne taas olivat lisäpöytäkirjassa, jonka työntekijöitä edustava Teollisuusliitto irtisanoi jo hyvissä ajoin ennen syksyn palkkaneuvotteluja.

Työnantajapuolen tulkinta vientialojen työntekijöiden muita paremmasta asemasta on uusi. Vielä elokuussa HS:n haastattelema Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Hellehttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+helle piti vientialojen kiky-kirjauksen eroa muihin aloihin ”lähinnä henkisenä”.

Teknologiateollisuus painotti läpi syksyn, että kiky-tuntien poistuminen pienentäisi vientialojen työntekijöille tulevia palkankorotuksia. Tulkinta päätyi sellaisenaan myös valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalanhttps://www.hs.fi/haku/?query=vuokko+piekkalan sovintoehdotukseenhttps://valtakunnansovittelija.fi/artikkeli/-/asset_publisher/teknologiateollisuuden-ja-teollisuusliiton-valiseen-tyoriitaan-ei-loytynyt-sopua-sovintoehdotukselle-ei-kaikkien-osapuolten-hyvaksyntaa-2-12-2019, jossa kiky-tuntien poistumiselle laskettiin 1,4 prosentin palkankorotuksia vastaava kustannusvaikutus.

Nyt työnantajapuolella kuitenkin katsotaan, ettei jo aiemmin irtisanottujen kiky-tuntien poistuminen vaikuttanutkaan vientialojen palkankorotustasoon alentavasti.

Tähän viittasi muun muassa Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aartohttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+aarto. Hän sanoi Twitterissä, että vientialojen kiky-kirjaus oli päättynyt vuodenvaihteessa eikä ollut enää mukana heti vuodenvaihteen jälkeen sovitun sopimuksen ”pohjissa”.
Työnantajien uuden tulkinnan tarkoituksena on luonnollisesti perustella sitä, miksi muilla aloilla joko kiky-tuntien tulisi jatkua tai palkankorotusten jäädä alle vientialojen määrittämän 3,3 prosentin.

Työnantajat ovat 2010-luvulla halunneet korvata keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut liittojen välisellä sopimisella. Työnantajien lähtökohta uudessa Suomen mallissa on, että vientialat määrittävät palkankorotusten katon myös muille aloille.

Edellisissä palkkaneuvotteluissa katosta tuli kuitenkin myös lattia: muut alat näyttävät hyvin pitkälti seuraavan vientialojen asettamaa linjaa. Näin saattaa työnantajien vastustelusta huolimatta käydä myös tällä kertaa.

Sunnuntaina työntekijäjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murtohttps://www.hs.fi/haku/?query=katarina+murto sanoi, että lähtökohtana muille aloille tulee varmastikin olemaan vientialojen 3,3 prosentin palkankorotustaso.

Jos kiky-tunnit joillekin aloille jäävät, ne nostavat Murron mukaan palkankorotuksia työnantajien itse määrittämän 1,4 prosentin verran. Näin palkat nousisivat kahdessa vuodessa 4,7 prosenttia.
Esimerkiksi Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+jalonen sanoi lauantainahttps://yle.fi/uutiset/3-11144985, että pelkät 3,3 prosentin palkankorotukset kävisivät talousvaikeuksissa painiville kunnille kalliiksi. Tämän lisäksi työntekijäpuoli haluaa kiky-tunnit pois, ja hoitajaliitot vaativat vientialoja suurempia palkankorotuksia.

Joitain työnantajapuolen johtajia hikoiluttaa siis tällä hetkellä ymmärrettävistä syistä. On silti vaikea uskoa, että minkäänlaiset selitykset lisäpöytäkirjoista saisivat muiden alojen liittoja hyväksymään vientialoja heikompia sopimuksia.