Politiikka

Pääministeri Marinin syksyllä esiin tuoma visio kuuden tunnin työpäivästä tai neljän työpäivän viikosta nousi uutiseksi maailmalla – Mitä utopiasta seuraisi?

Sanna Marinin syksyllä esiin tuoma visio nousi uutisiin Britanniassa.

Muun muassa brittilehdet The Guardian, The Daily Mail ja The Sun sekä saksalainen Die Welt ovat nostaneet viime päivinä julkisuuteen pääministeri Sanna Marinin (sd) ehdotuksen lyhyemmästä työviikosta ja -päivästä.

Lehtien mukaan pääministeri Marin haluaa Suomeen neljän päivän työviikon ja kuuden tunnin työpäivän.

Tosiasiassa Marin toi asian esille jo elokuussa ollessaan vielä Antti Rinteen (sd) hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Asiasta kertoi tuolloin ensimmäisenä Demokraatti-lehti.

Toisin kuin esimerkiksi The Daily Mail kirjoittaa, Marin selvensi myöhemmin, että kyseessä oli ehdotus työajan lyhentämisestä joko neljään päivään viikossa tai kuuteen tuntiin päivässä. Hän ei siis ehdottanut kummankin ottamista käyttöön samanaikaisesti.

The Guardianin mukaan Suomi ”suunnittelee neljän päivän viikkoa”, vaikka työajan lyhentämistä ei ole kirjattu Marinin hallituksen tavoitteisiin. Marinin mukaan kyseessä olikin ainoastaan ”visio” tulevaisuudesta.

Sdp:n 120-vuotisjuhlan paneelikeskustelussa esitetty lausunto herätti syksyllä keskustelua ja arvostelua niin oppositiossa kuin liike-elämässä.

Mitä Marinin ehdottamasta utopiasta seuraisi? HS kysyi asiantuntijoilta aiheesta elokuussa ja näin he vastasivat:

Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta vastaava johtaja, ekonomisti Jaakko Kiander pitää avausta yleisellä tasolla mielenkiintoisena.

Kiinnostava se on ennen muuta historiallisesta näkökulmasta, hän arvioi: Jo 1930-luvulla taloustieteilijä John Maynard Keynes kirjoitti, että tuottavuus kasvaa tulevaisuudessa niin paljon, että työaikaa voidaan lyhentää huomattavasti. Näin tapahtuikin pitkään, mutta viime vuosikymmeninä kehitys on pysähtynyt.

”Työaika kyllä lyheni 1980-luvulle asti Euroopassa, mutta sen jälkeen se ei ole sitten lyhentynyt. Yhdysvalloissa työaika on jopa kasvanut. Tätä taustaa vasten tämä on ihan kiinnostava keskustelunavaus, ja on hyvä pohtia, millaisilla ehdoilla työajan lyhentäminen voisi olla mahdollista”, Kiander sanoo.

Hän painottaa samalla, ettei työajan lyhentäminen luultavasti ole realismia lähitulevaisuudessa. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on se, että työn tuottavuuden kasvu on hidastunut huomattavasti syystä, joita ei tarkalleen tunneta. Toinen on se, että väestö ikääntyy, mikä tarkoittaa, että entistä harvempien on elätettävä entistä suurempaa ikääntyvien joukkoa, kun koko väestön keskimääräinen työpanos alenee.

”Eläkeläiset eivät tee töitä, niin työikäisten työaika ei voi lyhentyä”, Kiander sanoo.

”Kun katsoo tällaisia haasteita, niin vaikuttaa, että meidän pitäisi pikemminkin päästä siihen, että ihmiset tekisivät nykyistä enemmän töitä.”

Suomessa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on tällä hetkellä noin 37 tuntia, eli noin 7,5 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Eurooppalaisessa vertailussa sekä koko- että osa-aikaisten työviikot ovat lyhyitä, käy ilmi esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportista.

Nykyisen hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu nostaa Suomen työllisyysaste nykyiseltä noin 72 prosentin tasolta 75 prosenttiin. Tätä pidetään tärkeänä muun muassa juuri väestön ikääntymisen ja heikkenevän huoltosuhteen vuoksi.

Työantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila tyrmääkin Marinin ehdotuksen vedoten kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeviin vaikutuksiin.

”[Rinteen] hallituksenkin ydinviesti on, että työllisyysastetta pitäisi nostaa. Silloin se ratkaisu ei lähde sitä kautta, että työaikaa lyhennetään, vaan ihan muualta”, Urrila sanoo.

”Olemme juuri kamppailleet kilpailukykyongelmien kanssa. Silloin ajatus siitä, että lähtisimme lyhentämään työaikaa niin, että se heikentää kilpailukykyämme, ei toimi lyhyellä eikä oikein keskipitkälläkään aikavälillä.”

Urrila arvioi, että työajan lyhentämisen työllisyysvaikutukset riippuisivat pitkälti siitä, mitä ansioille tapahtuisi työajan lyhentyessä. Hän viittaa esimerkiksi Ranskan kokemuksiin työajan lyhentämisestä. Työvoimakustannukset nousivat työajan lyhennyksen myötä, ja työllisyysvaikutukset olivat kielteisiä. Ranskan kokemuksia kerrataan esimerkiksi Etlan raportissa.

”Jos viikkotyöaika meillä tällä hetkellä on noin 37 tuntia viikossa, niin tällaisessa Marinin kaavailemassa mallissa viikkotyöaika olisi 24 tuntia, eli neljä kertaa kuusi tuntia. Se on noin kolmanneksen pudotus nykyiseen. Putoisiko siis ansiotasokin kolmanneksen? Todennäköisesti hän ei sitä tarkoita.”

Marin täsmensi myöhemmin Aamulehden mielipidekirjoituksessaan, että hän puhui nimenomaan neljän päivän viikoista tai kuuden tunnin päivistä, ei molempien toteutumisesta.

Myös Kiander toteaa työllisyysvaikutusten riippuvan pitkälti siitä, pienentäisikö työajan lyhennys samassa suhteessa palkkoja vai ei, eli nousisiko keskimääräisen työtunnin hinta. Työtunnin hinta vaikuttaa työnantajien haluun työllistää.

”Jos kuukausipalkka pysyisi ennallaan ja töitä tehtäisiin vähemmän, nousisi tuntipalkka voimakkaasti ja siis yksikkötyökustannukset kasvaisivat huomattavasti. Jos tämä tehtäisiin Suomessa yksipuolisesti, olisi se aikamoinen kilpailukyvyn heikennys. Se ei olisi taloudellisesti mahdollista”, Kiander sanoo.

Työllisyyden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä voi työaikaa lyhennettäessä ylipäätään olla useita. Tällaisia ovat muun muassa ylityökorvausten suuruus ja kiinteiden työvoimakustannusten taso, arvioi Etla raportissaan.

Mikäli kiinteän työajan virallinen lyhentäminen esimerkiksi johtaisi työn tekemiseen yhä enemmän ylitöinä, kasvaisivat työvoimakustannukset. Tämä ei tekisi uusien työntekijöiden palkkaamista houkuttelevaksi. Työllisyys voisi kuitenkin parantua, jos optimaalinen työaika olisi juuri säädetyn työajan mittainen.

Työntekijöitä edustavan STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà suhtautuu kollegoitaan myönteisemmin Marinin avaukseen. Hän korostaa ennen muuta lyhyemmän työajan vaikutuksia hyvinvointiin ja ympäristöön.

”Sen sijaan, että otettaisiin tuottavuuden kasvu täysimääräisenä palkankorotuksina ulos, se otettaisiinkin ainakin osittain työajan lyhentämisenä. Se tarkoittaisi, että meillä on enemmän vapaa-aikaa ja ostovoima ei välttämättä kasva niin paljoa. Se olisi ympäristön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta oikein positiivinen vaikutus.”

Työllisyysvaikutuksetkin voisivat Lainan arvion mukaan olla myönteisiä.

”Meilläkin on yhä yli kuuden prosentin työttömyys, niin varmasti se tarkoittaisi useammille töitä ainakin niillä aloilla, joilla on työttömyyttä”, hän sanoo.

Useat ekonomistit pitävät myyttinä ajatusta siitä, että lyhyempi työaika tarkoittaisi työn jakautumista tasaisemmin ja tätä kautta työllisyyden nousua. Tämä johtuu muun muassa työvoiman kohtaantoon liittyvistä ongelmista ja siitä, ettei työajan lyhentäminen välttämättä lisää palkkaamisen houkuttelevuutta, ellei tuntikohtainen palkkataso samalla laske.

Lainà myöntää, ettei työn tasaisemmasta jakautumisesta ole kovin selkeää näyttöä. Hän uskoo tästä huolimatta, että työllisyysvaikutukset voisivat olla positiivisia pitkällä aikavälillä, jos siirtymä tehtäisiin hitaasti ja yhteiskunta sopeutuisi muutokseen.

”Perustuu omaan arviooni, että niin tulisi olemaan.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perus­suomalaisten nuoriso­järjestö kaatoi emo­puolueen vaatiman sääntö­uudistuksen, puolue katkaisee siteensä PS-nuoriin ja perustaa uuden nuoriso­järjestön

    2. 2

      Trump: Koronavirus on demokraattien uusi huijaus

    3. 3

      Marita Salmikiven kirppari­löytö paljastui Helene Schjerfbeckin nuoruuden­työksi – muutaman kympin maksaneen teoksen hinta noussee liian korkeaksi suomalais­museoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun Lepakkomies astuu ovesta ja haluaa piikittää heroiinia, Jani Keto auttaa löytämään suonen – Tältä näyttää tanskalaisessa huumeiden­käyttö­huoneessa, jossa suomalainen Keto työskentelee

      Tilaajille
    5. 5

      Norjan hiihtotähti Therese Johaug pesi lattiat ja ikkunat Lahden huoneistohotellissa: ”Pyyhe ei ollut valkoinen sen jälkeen”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n laskuri kertoo, kuulutko asuin­alueesi pieni- vai suuri­tuloisiin

    2. 2

      ”Ex-poikaystäväni nykyinen tyttöystävä on Lady Gaga”, yhdysvaltalaisnainen kirjoitti New York Timesiin erikoisesta tilanteestaan

    3. 3

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirissä todettu toinen koronavirus­tartunta

    4. 4

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    5. 5

      Työnantajalle suuttunut mies jätti työnsä ja ajautui liki kolmen vuoden työttömyyteen – Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan jättikorvaukset

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    4. 4

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    5. 5

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    6. Näytä lisää