Politiikka

Leipärahat riittivät ja EU-kanta kääntyi – Maitotilallinen, virkamies ja entinen ministeri arvioivat 25 vuoden EU-taipaleen satoa

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tuli vuodenvaihteessa kuluneeksi 25 vuotta. HS kysyi kolmelta EU-keskusteluun 1990-luvulla osallistuneelta, miten unioniin liitetyt pelot ja toiveet toteutuivat. Entä miltä unionin tulevaisuus näyttää vuonna 2020?

Romahtaako maatalous EU-jäsenyyden seurauksena? Onko unioni taloudelle mahdollisuus vai uhka? Entä onko jäsenyys turvallisuuspoliittisesti oikea valinta?

Muun muassa näitä kysymyksiä ja monia muita pohdittiin ennen kuin Suomi liittyi tammikuussa 1995 osaksi Euroopan unionia.

HS julkaisi myös suuren EU-liitteen lokakuussa 1994. Voit lukea koko lehden klikkaamalla tätä linkkiä.

Nyt EU-aikaa on kulunut 25 vuotta.

HS kysyi kolmelta EU-keskusteluun 1990-luvulla osallistuneelta, miten unioniin liitetyt pelot ja toiveet heidän silmissään toteutuivat. Entä miltä EU:n tulevaisuus näyttää 2020-luvulla?

Maitotilallisten leipärahat riittivät sittenkin

”Näyttää siltä, ettei meille jää leipärahaakaan.”

Näin totesi maitotilallinen Sauli Virtala Etelä-Pohjanmaan Soinin kunnasta, kun Helsingin Sanomat haastatteli häntä suureen EU-liitteeseensä lokakuussa 1994.

Suomen EU-kansanäänestys järjestettiin pari viikkoa jutun julkaisun jälkeen lokakuun puolivälissä.

Jäsenyys pelotti Virtalaa kuten monia maanviljelijöitä ja maaseudun asukkaita Suomessa tuohon aikaan. Hän ja puoliso Salme Virtala vastustivat EU:ta ja esittelivät lehdessä laskelmiaan siitä, kuinka heidän käteen jäävät tulonsa pienentyisivät jäsenyyden vuoksi noin 13 prosenttia.

Nyt kun EU-taipaletta on takana 25 vuotta, on aika kysyä, miten Virtaloille kävi ja mitä he ajattelevat unionista.

”Kyllähän sitä leipärahaa on jäänyt, kun vieläkin ollaan hengissä”, naureskelee nykyisin eläkkeellä oleva Sauli Virtala puhelimitse Soinista.


Ensimmäisinä EU-jäsenyysvuosina oli silti tiukkaa, hän kertoo. Perheen piti laskea joulun alla, olisiko lapsille varaa ostaa uusia vaatteita tai suksia. Kummankin puolison käteen jäävä tulo oli Virtalan muistin mukaan vain joitain tuhansia markkoja koko vuonna, ja elää piti tilan antimilla.

Virtala painottaa, että EU ei kuitenkaan tuonut tilalle tuhoa.

”Nyt jos tulisi sellainen tilanne, että pitäisi äänestää uudelleen, kyllä minä antaisin tukeni Suomen EU-jäsenyyden säilymisen puolesta.”

Ennen EU:hun liittymistä yksi suuri pelko Suomessa liittyi juuri maatalouden selviämiseen. Jäsenyyden seurauksena markkinat vapautuivat ulkomaiselle kilpailulle ja karujen pohjoisten olojen Suomi joutui kilpailemaan etelän vilja-aittojen kanssa.

Iso asia suomalaisille maataloustuottajille oli tuottajahintojen laskeminen. Jäsenyyden toteuduttua vuonna 1995 hinnat painuivat liki yhdessä yössä keskimäärin 40 prosenttia, muistelee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi, joka on analysoinut Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksia.

Maatalouden pahimmat pelot eivät kuitenkaan toteutuneet, hän sanoo. Esimerkiksi tuotantomäärät ja viljelyalat ovat yhä suurin piirtein samaa tasoa kuin ennen EU-jäsenyyttä. Maatalouden kannattavuus on sen sijaan heikentynyt.

Yrittäjätulo keskivertotilalla on lähes puolittunut EU-jäsenyysaikana, vaikka tilojen keskimääräinen viljelyala on kaksin­kertais­tunut. Kannat­ta­vuuden heiken­ty­minen ei silti ole ollut romahdus­maista vaan vähittäistä, Niemi sanoo. Siirtymää ovat auttaneet sekä tuki­politiikka että tilojen rakenteellinen sopeutuminen. Ylipäätään jäsenyyden saldo on Niemen mielestä plussan puolella.

”EU on kuitenkin antanut maataloudelle hyvän selkänojan tukipolitiikan kautta. Lisäksi kansainvälisellä kaupparintamalla EU on kuitenkin paljon vahvempi toimija kuin Suomi olisi ollut yksinään.”

Virtalan tilalla Soinissa oli EU-jäsenyyden alkuaikoina kymmenisen lehmää ja 14,5 hehtaaria viljelymaata. EU:hun liittymisen jälkeen karjan määrä kasvoi ja viljelymaata vuokrattiin.

Nyt tilaa viljelee perheen poika Anssi Virtala puolisonsa Saara Virtalan kanssa. Vanhemmat asuvat Soinin keskustassa. Runsas vuosi sitten tilalle valmistui moderni, lypsyrobotein varustettu navetta. Tilalla on karjaa kaiken kaikkiaan 211 nautaa, joista 113 lypsylehmää. Omaa ja vuokrattua viljelymaata yhteensä noin 145 hehtaaria.

Tilakoko on EU-aikana kasvanut Suomessa huomattavasti samalla kun tilojen määrä on arviolta puolittunut.


Sauli Virtala kokee EU-jäsenyyden tuoneen helpotusta ennen muuta yleisenä taloudellisena vakautena. Myös korkojen heittely väheni ja korkotaso laski.

Kun Virtala itse investoi uuteen navettaan 1990-luvun alussa, lainan korot olivat pahimmillaan 16 prosenttia. Nyt uusi navettainvestointi on toteutettu paljon pienemmin koroin. Korkotason alhaisuus johtuu toki myös laajemmasta maailmantalouden kehityskulusta.

Anssi Virtala oli jäsenyyden alkaessa 11-vuotias. Hän on siis itse pyörittänyt tilaa vain EU-aikana.

Myös hänen mielestään EU on mahdollisuus, ainakin tukien kannalta. Samalla niiden muuttumiseen ja monien maiden erilaisiin poliittisiin intresseihin liittyy Virtalan mielestä uhkia. Siksi hän ei ole aivan varma, miten äänestäisi, jos kansa saisi taas päättää EU:sta.

Kanta riippuisi pitkälti tilanteesta ja siitä, miten maatalouden tuet ja tuotantohinnat näyttäisivät muotoutuvan unionin ulkopuolella.

”Ehkä äänestäisin puolesta”, Anssi Virtala sanoo pohdittuaan hetken.

Samaa mieltä on puoliso Saara Virtala.

”Emme selviäisi ilman EU-tukia, jos tuottajahinta on näin alhainen. Enkä usko, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa.”

Unelmat eivät toteutuneet, sanoo ex-ministeri


”Unelmat eivät todellakaan toteutuneet. Eihän EU ole ollut mikään paratiisi”, sanoo pitkäaikainen poliitikko ja ihmisoikeustaistelija Elisabeth Rehn.

”Mutta kyllä EU:n haitat ovat silti olleet huomattavasti pienemmät kuin sen hyödyt.”

Rkp:tä edustanut Rehn istui puolustusministerinä Esko Ahon (kesk) hallituksessa, joka vei Suomen EU:hun vuoden 1995 alussa. Rehn oli kampanjoinut liittymisen puolesta aktiivisesti ja kiersi puhumassa EU:n eduista Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Itävallassa.

”Enää en viitsisi puhua, eikä kukaan kyllä pyytäisikään”, 84-vuotias eläkeläinen Rehn sanoo nyt nauraen.

Hän kertoo katsovansa EU:ta tätä nykyä hivenen surullisena. Erityisesti häntä on mietityttänyt se, miten itsekkäästi EU-maat toimivat pakolaiskriisin merkittävimpänä vuonna 2015 ja sen jälkeen.

”Pettymys on suuri, että me olemme niin pirun itsekkäitä eri maissa. Olen pettynyt siihen, että poliittisen menestyksen voi rakentaa sen varaan, että ihmisiä kohdellaan huonosti ja halveksitaan.”

Kun Suomen EU-jäsenyydestä keskusteltiin 1990-luvun alussa, puolustusministeri Rehn nosti esiin ennen muuta jäsenyyden turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Neuvostoliitto oli vastikään hajonnut, ja yya-sopimuksen aika oli takana.

Rehn ajatteli, että EU:ssa Suomen olisi mahdollista asemoitua osaksi läntistä yhteisöä, johon kuuluminen lisäisi turvallisuutta. Lisäksi Suomi pääsisi päättäviin pöytiin, joissa linjattaisiin koko Euroopan turvallisuutta koskevista asioista.

Vastaava ajatus oli EU-myönteisessä leirissä verraten laajalle levinnyt. Näin ajatteli myös esimerkiksi presidentti Mauno Koivisto. Hän kirjoittaa muistelmateoksessaan Historian tekijät – Kaksi kautta II, että turvallisuuspoliittiset syyt puhuivat kaikkein voimakkaimmin Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Taloudelliset syyt olivat hänestä toisen luokan kysymyksiä.

”Mutta tätä ei mielestäni saanut mennä julkisuuteen sanomaan”, Koivisto kirjoittaa.

Rehn sanoo toivoneensa aikoinaan enemmän keskustelua EU:n turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Suhde itänaapuriin kuitenkin hillitsi kannanottoja, hän arvioi.


EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä ajan mittaan myös puolustukselle oli luotu pohja vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksessa. Julkisessa keskustelussa oli silti epäselvää, minkälaiseksi unionin puolustusulottuvuus ja sen suhde sotilasliitto Natoon kehittyisivät.

EU:n vastustajien riveissä jäsenyyttä ja sen mahdollisesti mukanaan tuomaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä pidettiin osin uhkana ja Suomen puolueettomuuden romuttajana. Pelkona oli, että Suomi joutuisi alttiiksi sotilaallisille kriiseille.

Rehn toivoi sotilasliitto Naton vankkana kannattajana, että EU:n jäsenenä Suomi liittyisi jossakin vaiheessa Natoon useimpien muiden jäsenmaiden tavoin.

Nato-jäsenyys ei ole toteutunut, ja myös EU:n oma puolustusulottuvuus on kehittynyt hitaasti. Aivan viime vuosina yhteistyö on tosin ottanut uusia askelia Naton kärsiessä sisäisistä ristiriidoista.

Rehn sanoo odottaneensa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöltä nopeampaa kehitystä ja sitä, että keskinäisen avunannon mahdollisuuksia edistettäisiin ripeämmin. Ylipäätään EU ei ole hänestä täyttänyt kaikkia tuon ajan odotuksia.

”Kyllähän EU on osittain ollut pettymys, mutta emme me myöskään ilman EU:ta eläisi hyvin. Kaikissa liitoissa pettyy joskus.”

 

”Pettymys on suuri, että me olemme niin pirun itsekkäitä eri maissa.”

Jäsenyys onkin Rehnistä kokonaisuutena selvästi plussan puolella. Hyöty näkyy konkreettisissa arjen asioissa, kuten nuorten opiskelumahdollisuuksissa tai terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa ulkomailla.

Heikkoutena Rehn viittaa toistuvasti maiden itsekkyyteen, joka osaltaan varjostaa EU:n tulevaisuutta. Suomen puheenjohtajakaudella ei saavutettu sopua maahanmuuton vastuunjaosta. EU ei pystynyt myöskään yhtenä rintamana sitoutumaan siihen, että manner on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

”Olen ihmetellyt ja ollut vähän surullinen siitä, kuinka huonoa tämä Euroopan yhteistyö lopulta on: kuinka helposti riitaannumme ja kuinka itsekkäästi me ajamme omia asioitamme”, Rehn sanoo.

”Emme halua luopua mistään, mutta mielellämme haluamme muiden tekevän asioita.”

EU-neuvottelijaa harmittaa, että maiden omat intressit jyräävät yhä


Kun EU-jäsenyyden ehdoista käytiin keväällä 1994 Brysselissä hikisiä viimeisten öiden neuvotteluja, silloinen ulkoministeriön virkamies Eikka Kosonen oli yksi keskeisistä suomalaisista neuvottelijoista.

Kosonen, 72, katselee tätä nykyä EU:n menoa eläkkeeltä. Hän jätti ulkoasiainhallinnon neljä vuotta sitten toimittuaan muun muassa Suomen EU-suurlähettiläänä Brysselissä.

”Jos tällaista järjestelmää ei olisi, se pitäisi kyllä kehittää”, Kosonen summaa, kun häneltä kysyy EU:sta sekä siihen liittyvien odotusten ja pelkojen toteutumisesta.

Kososesta on selvää, että EU on ollut Suomelle oikea ratkaisu. Tätä heijastaa esimerkiksi se, että EU:n suosio kansalaisten keskuudessa on nykyään suurempaa kuin EU-kansanäänestyksen aikaan.

Vuoden 2018 eurobarometrissa 65 prosenttia suomalaisista piti EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, mikä oli hivenen enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) viime syksyn kyselyssä EU:hun myönteisesti suhtautuvia oli puolestaan enemmän kuin kertaakaan aiemmin mittauksessa, joka on tehty vuodesta 1988 alkaen.

Kosonen uskoo, että taustalla ovat pitkälti arjessa nähdyt hyödyt, kuten sisämarkkinoiden edut yrityksille ja kuluttajille, matkustamisen helppous, opiskelijavaihdot ja yhteinen valuutta.

”On kansainvälistytty kunnolla. Luulen, että se johtuu siitä.”

Ennen jäsenyyttä EU:n vastustajien pelkona oli maatalouden taantumisen lisäksi muun muassa halpatyövoiman virtaaminen Suomeen, suomalaisten työttömyyden kasvu ja se, että ulkomaalaiset haalisivat rantatontit omistukseensa.

”Suurimmat pelot osoittautuivat turhiksi. Maataloudessa saatiin aikaan ratkaisu, jonka kanssa on voitu elää, eikä mitään ryntäystä tullut sen paremmin maaomaisuuden hankkimiseen kuin työvoiman liikkumiseenkaan.”

Ennen jäsenyyttä pelättiin myös sitä, että Suomen tiukat ympäristö-, turvallisuus- ja työterveyssäännökset vesittyisivät yhteisen politiikan vuoksi. Tämäkin pelko osoittautui pääosin turhaksi. Suomi sai neuvottelujen tuloksena ylläpitää monissa asioissa omaa tasoaan, kunnes EU-maat olivat yltäneet samaan, Kosonen listaa.

Myös talouden kehitykseen EU on tutkimusten valossa tuonut pääpiirteissään myönteisiä vaikutuksia. Oxford Economicsin Akavalle toteuttama viime syksynä julkaistu tutkimusraportti arvioi, että EU-jäsenyys toi Suomeen työpaikkoja ja kasvatti taloutta. Bruttokansantuotteen asukasta kohden arvioitiin kasvaneen EU:hun liittymisen jälkeen 1,2–1,7 prosenttia. Euroopan rahaliiton vaikutukset makrotalouteen arvioitiin neutraaleiksi.

 

”Kaikki se potentiaali, joka EU:lla on, ei läheskään ole käytössä.”

Kososesta EU:n hyödyt eivät silti tarkoita, että EU:n tulevaisuus olisi ruusuinen. Ongelmia riittää.

Britannian kaavailema EU-ero on ollut iso isku, ja unionin laajennuttua yksimielisyyden löytyminen monessa vaikeassa kysymyksessä on muuttunut yhä vaikeammaksi. Niitä ovat esimerkiksi yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja ilmastopolitiikan kunnianhimoisuus.

Kososta harmittaakin, että maat – Suomi muiden joukossa – tuntuvat yhä hakevan unionista lyhyen aikavälin kansallisia intressejä sen sijaan että osattaisiin katsoa pitkän ajan hyötyjä, jotka voidaan saavuttaa EU-yhteistyöllä.

”Kaikki se potentiaali, joka EU:lla on, ei läheskään ole käytössä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

EU-kysymys jakoi puolueita


 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995.

 Jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys 16. lokakuuta 1994. Suomalaista 56,9 prosenttia kannatti jäsenyyttä ja 43,1 prosenttia vastusti sitä.

 Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen marraskuussa 1994 selvällä enemmistöllä.

 Puolueista kokoomus, Rkp ja Sdp ottivat jäsenyyteen myönteisen kannan, samoin keskusta puoluejohtajansa ja maan pääministerin Esko Ahon uhattua erota. Puolueen kenttäväki vastusti jäsenyyttä. Vasemmistoliitto ja vihreät eivät ottaneet asiaan puolueina kantaa ja olivat jakaantuneita. Kristillinen liitto ja Smp olivat avoimen kielteisiä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mitä varten te olette siellä, kysyi Terttu Paavola pihalleen putkahtaneelta ihmisjoukolta – Mobiilipeli ajoi asukkaat raivon partaalle Vantaalla

    2. 2

      Trumpin kampanja haastoi The New York Timesin oikeuteen

    3. 3

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Terveys­ministeri Pekonen: Tartuntariski korona­virukseen Suomessa on pieni – HS seuraa hallituksen tiedotus­tilaisuutta hetki hetkeltä, suora lähetys juuri nyt

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää