Politiikka    |   HS-analyysi

Ulkopolitiikka rysähti Sanna Marinin asialistalle, ja tänään pääministeri tekee ensimmäisen vierailunsa Ruotsiin

Marinin hallituksen alkumetreillä ulkopolitiikka hautautui sisäpolitiikan myrskyihin. Maailmalla kuitenkin kuohuu, eikä Suomi ole sivussa. Kun Marin vierailee keskiviikkona Ruotsissa, on hän yhtä kokematon ulkopolitiikassa kuin hänen edeltäjänsä oli aloittaessaan pääministerinä.

Jos sulkee oven ulkopolitiikalta, se tulee sisään saranapuolelta.

Se tuli taas kerran selväksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat tappoi Iranin sotilasoperaatioita Lähi-idässä johtaneen kenraalin Qassim Suleimanin ohjusiskulla presidentti Donald Trumpin määräyksestä.

Jo viime perjantain isku Bagdadin lentokentällä nosti jännitteet räjähdysherkässä Lähi-idässä aivan uudelle tasolle. EU:ssa asialista meni sekaisin, eikä Suomi ole sivustakatsoja.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Iran ampui ”toistakymmentä” ballistista ohjusta kahteen yhdysvaltalaisjoukkojen käyttämään tukikohtaan Irakissa.

Suomella kuten myös Ruotsilla on sotilaita terrorijärjestö Isisin vastaisessa kansainvälisessä operaatiossa Pohjois-Irakissa. Ulkoministeriö vahvisti varhain keskiviikkona HS:lle, että Irakissa olevia suomalaissotilaita ei haavoittunut iskussa.

Lue myös: Iran ampui toistakymmentä ballistista ohjusta kahteen yhdysvaltalais­joukkojen käyttämään tukikohtaan Irakissa

Lue myös: Suomalaissotilaat olivat iskun aikaan pommisuojassa – ”Erittäin vakavaa”, kuvaa operaatiopäällikkö

Viime päivien ajan Helsingissä on jouduttu miettimään, miten toimia ja mitä sanoa, kun EU:n voimakkaasti tukema sopimus Iranin ydinohjelman valvonnasta uhkaa iskun jälkeen romuttua lopullisesti ja kautta Lähi-idän varaudutaan uuteen väkivaltaan.

Tiedotuslinja on ollut niukka. Heti viime perjantain iskun jälkeen presidentti Sauli Niinistö varoitti lyhyessä tiedotteessa vaikeasti katkaistavasta väkivallan kierteestä ja sanoi olleensa yhteydessä sekä pääministeri Sanna Mariniin (sd) että Ruotsin pääministeriin Stefan Löfveniin.

Tiistaina presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksen tiedotteessa vedottiin osapuoliin välttämään tilanteen kärjistämistä ja painotettiin EU:n tarvetta toimia tilanteen liennyttämiseksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tuli rymistellen pääministeri Marinin asialistalle.

 

EU:n huipulla pääministeri edustaa Suomea yksin.

Kyseessä on loppu runsaan kuukauden kestäneelle vaiheelle, jonka aikana Suomen politiikassa keskityttiin kotimaisiin kiistoihin ja kansainvälisetkin kysymykset alistettiin sisäpoliittisen riitelyn välineiksi.

Joulukuun alussa työmarkkinakiista katkaisi Antti Rinteen (sd) uran pääministerinä. Samoihin aikoihin sisäpolitiikassa nousi myrsky al-Holin leirille Syyriaan suljettujen suomalaislasten ja heidän äitiensä kohtaloista.

Kiistoilla oli yksi sivuvaikutus: Rinteen tilalle pääministeriksi tulleelta Marinilta ei ole ehditty kysyä paljoakaan ulkopolitiikasta.

Toisin oli, kun Rinne aloitti tehtävässä 6. kesäkuuta. Hänen ulkopoliittinen kokemattomuutensa ja hapuilunsa nousivat kerran toisensa jälkeen otsikoihin.

Marinilla on suunnilleen saman verran ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokemusta lähtöruudussa kuin Rinteellä oli – eli ei oikeastaan lainkaan.

Marin on 34-vuotias vasemman laidan demari ja Tampereen kunnallispolitiikassa poliittisen uransa pohjustanut toisen kauden kansanedustaja. Rinteen hallituksessa hän oli liikenne- ja viestintäministeri.

Nyt hän on yksi Suomen ulkopolitiikan päähenkilöistä ja joutuu reagoimaan todelliseen maailmaan reaaliajassa. Pääministeri johtaa valtioneuvostoa. Ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU:n huipulla pääministeri edustaa Suomea yksin.

Mitä Sanna Marinilta voi ulkopolitiikan suhteen odottaa?

Hän ei itse vastannut tähän kirjoitukseen liittyviin kysymyksiin, avustajiensa mukaan tiukan aikataulun vuoksi.

Ilman minkäänlaista kristallipalloa voi edessä nähdä vaikeita ja Suomen kannalta kauaskantoisia ulkopolitiikan kriisejä ja valintoja sekä EU:n piirissä että sen ulkopuolella.

HS:n haastattelussa (24. joulukuuta) Marin kuvaili demareiden vasemman laidan vaikuttajaa Erkki Tuomiojaa esikuvaksi, mutta ei täsmentänyt, mitä se tarkoittaa ulkopolitiikassa. Ulkoministerinä Tuomioja oli luomassa Suomen nykylinjaa, mutta on sittemmin myös arvostellut muun muassa puolustusvoimien tiiviitä harjoituksia Nato-maiden kanssa.

Marin on sanonut eduskunnassa, ettei hän ole muuttamassa pilkkuakaan hallitusohjelmasta. Siinä ei ole merkittäviä muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Marinin edeltäjänä Antti Rinne poti eräänlaista sammakkotautia, jossa hänen suustaan pääsi asiallisen puheenvuoron ohessa ilman ennakkovaroitusta hämmentävä osuus, jonka selitteleminen vei kaiken huomion. Marin ei ole osoittanut merkkejä tällaisesta oireilusta.

Mikäli asia riippuisi kokonaan Marinista itsestään, saisi ulkopolitiikan aihepiiri ehkä odottaa edelleen. Lyhyessä uudenvuoden tervehdyksessään hän ei puhunut ulkopolitiikasta vaan hyvinvointiteemoista, joilla hän voi yrittää ohittaa hallituksen alkusekaannuksen vasemmalta.

Tilausta pääministerin kansainvälisille puheenvuoroille kuitenkin on Suomen mittapuulla ennennäkemätön määrä.

Pääministeriksi 34-vuotiaana nousseen naisen tarina on herättänyt huomiota sekä Suomessa että maailmalla, ja on sekin yksi syistä, joiden vuoksi Marin on tullut julkisuudessa vähemmän haastetuksi kuin Rinne tuli.

Kansainvälisessä politiikassa myönteinen huomio on arvokas lisä, jolla on kuitenkin lyhyt säilyvyys. Marinilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet esittää Suomen näkemyksiä maailmalla, mutta uskottava sisältö ratkaisee lopulta vaikutuksen Suomen asemaan.

Marin tekee pääministerinä ensimmäisen ulkomaanvierailunsa Ruotsiin tänään keskiviikkona. Perjantaina hän suuntaa Viroon.

Tätä ennen hän osallistui EU:n huippukokoukseen Brysselissä joulukuun puolivälissä.

EU-kokouksessa yksi huomion kohteista oli Suomen viime vuoden loppupuoliskon puheenjohtajamaana laatima ehdotus unionin budjetiksi vuosille 2021–2027. Se ei ole Suomen kanta vaan puheenjohtajan neuvottelunäkemys, mutta harva Suomen ulkopuolella uskoo, etteikö se olisi myös hieman kirjoittajansa näköinen.

Esityksessään Suomi leikkaa EU:n turvallisuuden ja puolustuksen kehittämiseen osoitettuja varoja komission ja EU-parlamentin esittämästä runsaasta 24 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon. Suurimmillaankin kyse on vain parista prosentista menokehyksen kokonaissummasta.

Periaatteellisella tasolla on kuitenkin kyse siitä, mistä maat ovat valmiita maksamaan suhteessa siihen, mistä ne haluavat puhua. Suomi painottaa toistuvasti Euroopan puolustuksen kehittämistä.

Vastaavat asetelmat ovat edessä myös ilmastopolitiikassa ja ihmisoikeuksissa, jotka ovat hallitusohjelmassa Suomen prioriteetteja. Ilmastopolitiikassa Suomi etenee EU:n pääjoukossa, mutta ihmisoikeudet ovat kansallisessa ulkopolitiikassa käytännössä monimutkaisempi asia. Kiinan ihmisoikeuksien arvosteleminen maksaa.

Äärimmäiseksi pahentunut vastakkainasettelu Yhdysvaltojen ja Iranin välillä muistuttaa, ettei Suomi voi hallitusohjelmalla valita ulkopolitiikkansa haasteita.

Kun Marinin hallitus nyt siirtyy vuodenvaihteen jälkeiseen arkeen, ovat sillä edessään kaikki kriisit, joiden luetteloon on jouduttu tottumaan. Itänaapurissa Vladimir Putin on valinnut uhittelun uudeksi pääkohteeksi Puolan ja puhuu taas uusista asejärjestelmistä. Trump ja Kiinan johtaja Xi Jinping ovat yhä törmäyskurssilla, kauppasodan osasovuista huolimatta. Brexit on yhä edessä.

Mariniin kohdistuvan tavanomaista suuremman huomion kääntöpuolella voivat olla tavallista suuremmat odotukset. Suomessa pääministeri joutuu myös asemoimaan itsensä ulkopolitiikassa suhteessa tasavallan presidenttiin.

Edellisen vaalikauden pääministeri Juha Sipilä (kesk) tapasi kaikki maailman johtajat, mutta piti ulkopolitiikassa matalaa profiilia Suomessa.

Rinteen puolen vuoden pääministerikaudella Suomen EU-puheenjohtajuus sujui kunnialla, eikä hänelle kertynyt näyttäviä virheitä ulkopolitiikassa. Etuna hänellä ja myös Marinilla on osaava avustajakunta pääministerin kansliassa. Kun Rinne piti hyvän puheen ulkopolitiikasta suurlähettiläspäivillä, kehui yleisö avustajaa.

Opettavaisinta on ehkä se, ettei Rinne lopulta kompastunut hänen heikkoutenaan pidettyyn ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, vaan työmarkkinapolitiikkaan, jonka piti olla hänen vahvuutensa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    2. 2

      Uusi tieteelle tuntematon virus löytyi Brasiliasta – Sen geenit eivät muistuta mitään aiemmin tunnettuja

    3. 3

      HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

    4. 4

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    5. 5

      Osa ihmisistä kävelee tietämättään ”istumakävelyä”, joka laiskistaa pakarat – Fysioterapeutti neuvoo, miten kävelystä saa ryhdikästä ja selvästi tehokkaampaa

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    4. 4

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää