Politiikka
Pääministeri Sanna Marin vierailee tänään Virossa – Vierailu voi laukaista Virossa sisäpoliittisia jännitteit
Pääministeri Sanna Marinhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+marin (sd) on tehnyt tällä viikolla ensimmäiset ulkomaanvierailunsa pääministerinä. Ensimmäisen matkan hän teki perinteiden mukaisesti Ruotsiinhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006366247.html, ja tänään perjantaina Marin vieraili Virossa.
Vierailunsa aikana Marin tapaa Viron pääministerin Jüri Ratasin https://www.hs.fi/haku/?query=juri+ratasinja presidentin Kersti Kaljulaidinhttps://www.hs.fi/haku/?query=kersti+kaljulaidin.
Marin ja Ratas pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden kello 15.30. HS näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä.
Marinin vierailu ajoittuu eriskummalliseen hetkeen Suomen ja Viron suhteissa. Viron sisäministeri Mart Helmehttps://www.hs.fi/haku/?query=mart+helme kutsui joulukuussa Marinia myyjätyttöseksi ja arveli sosiaalidemokraattien hautovan punaista kostoa sisällissodan hengessä.
Kansainvälisen kohun ja Virossa sisäpoliittisen myrskyn aiheuttaneet möläytykset eivät ole vielä täysin unohtuneet, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti Kristi Raikhttps://www.hs.fi/haku/?query=kristi+raik.
”Olihan se pöyristyttävää puhetta virolaisen ministerin suusta”, Raik sanoo. ”Ratas tekee varmasti kaikkensa ottaakseen etäisyyttä näihin Helmen kommentteihin.”
Pääministeri Marin päätyi osaksi Viron sisäpoliittista kamppailua, kun liberaalit ja konservatiivit tekivät selväksi jakolinjojaan skandaalin kautta. Monet asettuivat tukemaan Marinia esimerkiksi kertomalla omasta työtaustastaan tai pyytämällä anteeksi Suomelta.
”Saa nähdä, miten tämä Viron sisäpoliittinen jännite näkyy Marinin vierailun aikana”, Raik sanoo.
Helmen möläytykset tuskin vakavasti vahingoittivat Suomen ja Viron suhteita, mutta niitä seurannut skandaali paljasti maiden arvomaailmojen eroja, Raik sanoo.
Virossa vastakkain ovat liberaalit ja konservatiivit, mutta keskipiste yhteiskunnassa on huomattavasti enemmän konservatiivinen kuin Suomessa, mikä näkyy esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja muun suvaitsevaisuuden rajoissa. Koko puoluekenttä on myös enemmän oikeistolainen.
Marinin edustamalle vasemmistolaisuudelle ei Virossa oikeastaan ole kannatusta, Raik sanoo. Viron sosiaalidemokraattinen puolue ei nauti suurta suosiota, ja sekin on enemmän oikealla kuin Suomen sosiaalidemokraatit.
”Vaikka Mart Helme ei missään nimessä edusta kaikkia virolaisia, niin yleisesti ottaen Viron arvomaailma ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on konservatiivisempi, kovempi ja maskuliinisempi kuin Suomessa.”
Marin aloittaa perjantaina Viron-vierailunsa taidemuseo Kumusta, missä hän tutustuu virolaisten ja suomalaisten naistaiteilijoiden töihin. Näyttelyn teemanahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006366326.html on naisen emansipaatio eli yhteiskunnallisen aseman vapautuminen 1800- ja 1900-luvuilla.
Viimeaikaisten tapahtumien valossa vierailukohde tuntuu tarkasti valitulta.
”Hyvinkin kuulostaa siltä, että tässä annetaan epäsuoraa kommenttia Helmen lausuntoon ja hyvä näin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on asia, jossa Viro on konservatiivisempi ja moni nuoremman polven virolainen toivoo, että Viro liikkuisi pohjoismaiden suuntaan siinä asiassa”, Raik sanoo.
Marin tapaa vierailullaan myös Viron presidentin Kersti Kaljulaidinhttps://www.hs.fi/haku/?query=kersti+kaljulaidin. Presidentin ja Viron hallituksen välit ovat hyvin tulehtuneet. Kaljulaid on arvostellut avoimesti hallitusta.
Kaljulaidin kanssa Marin löytää varmasti hyvän yhteyden, Raik sanoo, mutta yhtäläisyyksiä ei tule liioitella.
”Marin on vasemmistodemari ja Kaljulaid on oikeistoliberaali, eli heidän poliittiset arvomaailmansa ovat myös melko kaukana toisistaan.”
Yleisesti Suomen ja Viron suhteet ovat hyvät, kuten naapureilla kuuluukin, Raik sanoo. Suomessa tiedetään, että yksittäiset kommentit liittyvät Viron monimutkaiseen poliittiseen tilanteeseenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006345180.html, jossa oikeistopopulistit yrittävät kerätä pisteitä kärjistetyillä kommenteilla.
Etenkin talouden ja kansalaisyhteiskunnan saralla yhteistyö on tiivistä, mutta enemmänkin voisi tehdä.
”Virallisella tasolla on ollut sellaista tunnetta kummallakin puolella, että voisi olla tiiviimpääkin yhteistyötä joissakin asioissa”, Raik sanoo.
Raikin mukaan turvallisuus on Suomen ja Viron tärkein yhteinen teema. Maat tekevät yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, mutta siihen liittyy myös jännitteitä.
”Ukrainan kriisin jälkeen erot Suomen ja Viron linjojen välillä korostuivat, alkaen siitä, että Viro kuuluu Natoon ja Suomi ei, ja tapa hoitaa suhteita Venäjään on erilainen”, Raik sanoo.
Toisaalta yhteistäkin on paljon. Uhkakuvat ja arviot alueellisesta turvallisuustilanteesta ovat samankaltaiset, ja näkemys Yhdysvaltain ja Naton roolista Itämeren alueella on samanlainen, Raik sanoo.
Aiemmin virolaiset esittivät hanakammin toiveita Suomen Nato-jäsenyydestä, mutta niitä ei ole viime aikoina kuultu. Sen sijaan toiveita puolustusyhteistyön kehittämisestä esitetään toistuvasti.
Pääministerit puhuvat alustavasti myös EU-aiheista, kuten ilmastopolitiikasta, brexitistä ja budjettineuvotteluista.
Suomen ja Viron suhteet ovat kehittyneet vuosien varrella. Viron uuden itsenäistymisen jälkeen maiden välillä vallitsi vahva isoveli-pikkuveli-asetelma, mikä jatkui ainakin Viron EU:hun ja Natoon liittymisiin asti vuonna 2004.
Nyt sisaruus on tasa-arvoisempaa, Raik arvioi. Viro on ollut jopa edelläkävijä esimerkiksi digitalisaatiossa ja kyberturvallisuudessa. Myös koulutussektori on saanut positiivista huomiota Pisa-tutkimusten myötä.
”Virolla on omia saavutuksia, ja se on löytänyt oman paikkansa EU:n ja Naton jäsenenä. Kyllä Viro on jo tasavertainen Suomen kanssa, vaikka toki elintasossa on vielä jonkin verran eroa, ja Viro on pienempi maa.”
Tällä hetkellä Suomen ja Viron välisten suhteiden dynamiikkaa muokkaa molempien maiden sisäpoliittinen kehitys. Maiden hallitukset ovat hyvin erilaiset, mikä voi vaikuttaa myös keskinäisiin suhteisiin.
Toisaalta poliittisen retoriikan ja toteutuneiden toimien välillä on Virossa vielä kuilua, Raik sanoo. Esimerkiksi Viron harjoittamassa kansainvälisessä politiikassa ja EU-politiikassa ei ole tapahtunut muutoksia.
”Sama koskee Suomen ja Viron suhteita. Pintakuohuja ja ryppyjä on, mutta niiden alla jatketaan toimintaa entiseen malliin”, Raik sanoo.
Oikaisu 10.1. klo 15.36: Uutisen aiemmassa versiossa käytettiin virheellisesti sanaa valtiovierailu. Sanna Marinin vierailu ei ole valtiovierailu, sillä niitä tekevät vain valtionpäämiehet.
Vierailunsa aikana Marin tapaa Viron pääministerin Jüri Ratasin https://www.hs.fi/haku/?query=juri+ratasinja presidentin Kersti Kaljulaidinhttps://www.hs.fi/haku/?query=kersti+kaljulaidin.
Marin ja Ratas pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden kello 15.30. HS näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä.
Marinin vierailu ajoittuu eriskummalliseen hetkeen Suomen ja Viron suhteissa. Viron sisäministeri Mart Helmehttps://www.hs.fi/haku/?query=mart+helme kutsui joulukuussa Marinia myyjätyttöseksi ja arveli sosiaalidemokraattien hautovan punaista kostoa sisällissodan hengessä.
Kansainvälisen kohun ja Virossa sisäpoliittisen myrskyn aiheuttaneet möläytykset eivät ole vielä täysin unohtuneet, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti Kristi Raikhttps://www.hs.fi/haku/?query=kristi+raik.
”Olihan se pöyristyttävää puhetta virolaisen ministerin suusta”, Raik sanoo. ”Ratas tekee varmasti kaikkensa ottaakseen etäisyyttä näihin Helmen kommentteihin.”
Pääministeri Marin päätyi osaksi Viron sisäpoliittista kamppailua, kun liberaalit ja konservatiivit tekivät selväksi jakolinjojaan skandaalin kautta. Monet asettuivat tukemaan Marinia esimerkiksi kertomalla omasta työtaustastaan tai pyytämällä anteeksi Suomelta.
”Saa nähdä, miten tämä Viron sisäpoliittinen jännite näkyy Marinin vierailun aikana”, Raik sanoo.
Helmen möläytykset tuskin vakavasti vahingoittivat Suomen ja Viron suhteita, mutta niitä seurannut skandaali paljasti maiden arvomaailmojen eroja, Raik sanoo.
Virossa vastakkain ovat liberaalit ja konservatiivit, mutta keskipiste yhteiskunnassa on huomattavasti enemmän konservatiivinen kuin Suomessa, mikä näkyy esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja muun suvaitsevaisuuden rajoissa. Koko puoluekenttä on myös enemmän oikeistolainen.
Marinin edustamalle vasemmistolaisuudelle ei Virossa oikeastaan ole kannatusta, Raik sanoo. Viron sosiaalidemokraattinen puolue ei nauti suurta suosiota, ja sekin on enemmän oikealla kuin Suomen sosiaalidemokraatit.
”Vaikka Mart Helme ei missään nimessä edusta kaikkia virolaisia, niin yleisesti ottaen Viron arvomaailma ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on konservatiivisempi, kovempi ja maskuliinisempi kuin Suomessa.”
Marin aloittaa perjantaina Viron-vierailunsa taidemuseo Kumusta, missä hän tutustuu virolaisten ja suomalaisten naistaiteilijoiden töihin. Näyttelyn teemanahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006366326.html on naisen emansipaatio eli yhteiskunnallisen aseman vapautuminen 1800- ja 1900-luvuilla.
Viimeaikaisten tapahtumien valossa vierailukohde tuntuu tarkasti valitulta.
”Hyvinkin kuulostaa siltä, että tässä annetaan epäsuoraa kommenttia Helmen lausuntoon ja hyvä näin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on asia, jossa Viro on konservatiivisempi ja moni nuoremman polven virolainen toivoo, että Viro liikkuisi pohjoismaiden suuntaan siinä asiassa”, Raik sanoo.
Marin tapaa vierailullaan myös Viron presidentin Kersti Kaljulaidinhttps://www.hs.fi/haku/?query=kersti+kaljulaidin. Presidentin ja Viron hallituksen välit ovat hyvin tulehtuneet. Kaljulaid on arvostellut avoimesti hallitusta.
Kaljulaidin kanssa Marin löytää varmasti hyvän yhteyden, Raik sanoo, mutta yhtäläisyyksiä ei tule liioitella.
”Marin on vasemmistodemari ja Kaljulaid on oikeistoliberaali, eli heidän poliittiset arvomaailmansa ovat myös melko kaukana toisistaan.”
Yleisesti Suomen ja Viron suhteet ovat hyvät, kuten naapureilla kuuluukin, Raik sanoo. Suomessa tiedetään, että yksittäiset kommentit liittyvät Viron monimutkaiseen poliittiseen tilanteeseenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006345180.html, jossa oikeistopopulistit yrittävät kerätä pisteitä kärjistetyillä kommenteilla.
Etenkin talouden ja kansalaisyhteiskunnan saralla yhteistyö on tiivistä, mutta enemmänkin voisi tehdä.
”Virallisella tasolla on ollut sellaista tunnetta kummallakin puolella, että voisi olla tiiviimpääkin yhteistyötä joissakin asioissa”, Raik sanoo.
Raikin mukaan turvallisuus on Suomen ja Viron tärkein yhteinen teema. Maat tekevät yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, mutta siihen liittyy myös jännitteitä.
”Ukrainan kriisin jälkeen erot Suomen ja Viron linjojen välillä korostuivat, alkaen siitä, että Viro kuuluu Natoon ja Suomi ei, ja tapa hoitaa suhteita Venäjään on erilainen”, Raik sanoo.
Toisaalta yhteistäkin on paljon. Uhkakuvat ja arviot alueellisesta turvallisuustilanteesta ovat samankaltaiset, ja näkemys Yhdysvaltain ja Naton roolista Itämeren alueella on samanlainen, Raik sanoo.
Aiemmin virolaiset esittivät hanakammin toiveita Suomen Nato-jäsenyydestä, mutta niitä ei ole viime aikoina kuultu. Sen sijaan toiveita puolustusyhteistyön kehittämisestä esitetään toistuvasti.
Pääministerit puhuvat alustavasti myös EU-aiheista, kuten ilmastopolitiikasta, brexitistä ja budjettineuvotteluista.
Suomen ja Viron suhteet ovat kehittyneet vuosien varrella. Viron uuden itsenäistymisen jälkeen maiden välillä vallitsi vahva isoveli-pikkuveli-asetelma, mikä jatkui ainakin Viron EU:hun ja Natoon liittymisiin asti vuonna 2004.
Nyt sisaruus on tasa-arvoisempaa, Raik arvioi. Viro on ollut jopa edelläkävijä esimerkiksi digitalisaatiossa ja kyberturvallisuudessa. Myös koulutussektori on saanut positiivista huomiota Pisa-tutkimusten myötä.
”Virolla on omia saavutuksia, ja se on löytänyt oman paikkansa EU:n ja Naton jäsenenä. Kyllä Viro on jo tasavertainen Suomen kanssa, vaikka toki elintasossa on vielä jonkin verran eroa, ja Viro on pienempi maa.”
Tällä hetkellä Suomen ja Viron välisten suhteiden dynamiikkaa muokkaa molempien maiden sisäpoliittinen kehitys. Maiden hallitukset ovat hyvin erilaiset, mikä voi vaikuttaa myös keskinäisiin suhteisiin.
Toisaalta poliittisen retoriikan ja toteutuneiden toimien välillä on Virossa vielä kuilua, Raik sanoo. Esimerkiksi Viron harjoittamassa kansainvälisessä politiikassa ja EU-politiikassa ei ole tapahtunut muutoksia.
”Sama koskee Suomen ja Viron suhteita. Pintakuohuja ja ryppyjä on, mutta niiden alla jatketaan toimintaa entiseen malliin”, Raik sanoo.
Oikaisu 10.1. klo 15.36: Uutisen aiemmassa versiossa käytettiin virheellisesti sanaa valtiovierailu. Sanna Marinin vierailu ei ole valtiovierailu, sillä niitä tekevät vain valtionpäämiehet.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sanna Marin Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Tallinna Seuraa
- Ulkomaat Seuraa
- Ulkopolitiikka Seuraa
- Viro Seuraa
- Alma Onali Seuraa
Kommentit