Tieteellistä tutkimusta rahoittava Suomen Akatemia on joutunut poikkeuksellisen kritiikin kohteeksi. Joukko perussuomalaisten kansanedustajia moittii akatemiaa siitä, että se on rahoittanut Helsingin yliopiston dosentin Oula Silvennoisen työtä. He moittivat rahoitusta tuhlaamiseksi ja pelleilyksi.
Perussuomalaisten kritiikki on saanut tutkijakentän takajaloilleen ja puolustamaan akatemiaa ja tieteen riippumattomuutta.
Sytykkeenä kiistalle toimi Silvennoisen saama rahoitus holokaustia eli juutalaisten kansanmurhaa koskevalle tutkimukselle. Rahoituspäätös on tehty jo toukokuussa 2017, mutta se nousi nyt esiin sosiaalisessa mediassa.
Silvennoinen sai Suomen Akatemialta runsaan 430 000 euron rahoituksen viisivuotisen tutkimushankkeeseen ”Suomi ja lopullinen ratkaisu”. Tutkimus pyrkii selvittämään, millä tavoin toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat Suomessa ja suomalais-saksalaisten joukkojen miehittämillä alueilla Neuvostoliiton luoteisosissa ja Pohjois-Norjassa kytkeytyvät natsi-Saksan toimeenpanemaan holokaustiin.
Silvennoinen on aiemmin tutkinut muun muassa Suomen ja natsi-Saksan suhteita, suomalaista äärioikeistoa ja heimosotia.
Silvennoinen on myös sosiaalisessa mediassa näkyvä keskustelija, joka on nostanut tikun nokkaan perussuomalaisten yhteyksiä äärioikeistoon. Hän oli viime keväänä vihreiden eduskuntavaaliehdokas.
Akatemian rahoituspäätöksen nosti esiin Twitterissä ainakin perussuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen. Hänen päivitystään Twitterissä jakoi perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso.
”Tää rahan tuhlaus on sairasta. Puoli miljoonaa johonkin lässytykseen ja perussuomalaisten haukkumiseen”, Laakso kirjoittaa.
Moitteisiin osallistui myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
”Kuulin ettei vihavasemmiston mielestä saa arvostella ’riippumaton tutkija’ Oulan saamaa puolen miljoonan rahoitusta kuunatsitutkimukseensa. No, kyseinen rahoitus on täydellistä pelleilyä ja kyseessä ei ole tutkija vaan aktivisti. Kelpaako?” Mäkelä kirjoittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kirjoitti tiistaina Twitterissä, että suomalaisiin yliopistoihin on pesiytynyt agitaattoreita ja valetutkijoita.
”Yliopistoihin on pesiintynyt agitaattoreita, jotka hyödyntävät järjestelmää vain omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä ja propagandan tuottamiseen. He yrittävät naamioida propagandansa tieteeksi ja pyrkivät yleiseksi auktoriteetiksi. Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua?” Tavio kirjoittaa.
HS:n tavoittama Tavio sanoo, ettei hän kirjoituksellaan ota kantaa Silvennoisen rahoituspäätökseen. Hän ei halua tarkemmin yksilöidä, keihin tutkijoihin tai mihin yliopistoihin hän viittaa.
Tavio kuitenkin katsoo, että Silvennoisen rahoituspäätöksen saama kritiikki voi olla perusteltua.
”En ole perehtynyt tähän kyseiseen tapaukseen, mutta voi olla ihan aiheellistakin kritiikkiä.”
Pidätkö sopivana, että politiikan kentältä kommentoidaan sitä, kuinka tiedeyhteisö tykönään rahaa jakaa?
”Kyllä kritisoida aina pitää voida.”
Myös yksittäisiä rahoituspäätöksiä?
”Kyllä.”
Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala kuvaa käytyä keskustelua poikkeukselliseksi.
”Tämän tyyppistä keskustelua yksittäisistä rahoituspäätöksistä tulee hyvin harvoin”, Maijala sanoo.
Hänen mukaansa Silvennoinen on saanut tutkimusrahoituksen samalla hakemusmenettelyllä kuin kaikki muutkin hakijat.
Kaikki hakemukset vertaisarvioidaan kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Niihin osallistuu eri alojen professoreja ja tutkijoita maailmalta. Paneeli arvioi hakemuksissa muun muassa sitä, kuinka hyvin tutkimus vertautuu alan kansainväliseen tutkimukseen.
Suomen Akatemian rahoitus on erittäin kilpailtua. Noin kymmenen prosenttia hakijoista saa rahoitusta.
Rahoitus ei mene suoraan tutkijalle, vaan tämän työnantajalle, Silvennoisen tutkimuksen tapauksessa Helsingin yliopistolle. Yliopisto maksaa määrärahan avulla palkkaa tutkijalle ja tämän mahdollisille tutkimusavustajille. Yliopisto myös itse pitää osan määrärahasta korvauksena esimerkiksi tutkijalle tarjotuista tiloista ja laitteista. Rahoituksen käytöstä raportoidaan vuosittain Suomen Akatemialle.
Silvennoinen sai tukea tutkijakentästä. Monet yliopistomaailman edustajat kritisoivat poliitikkojen puuttumista tutkimuksen rahoitukseen.
Terrorismitutkija Leena Malkki avasi Twitterissä mekanismia, jolla Suomen Akatemian rahoitusta jaetaan. Hänen mukaansa akatemiarahoitus on tiukimmin vertaisarvioitu suomalainen rahoitusmuoto.
”Arviointikriteerit ovat tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus sekä hakijan pätevyys. Tutkijan poliittinen kanta ja aktiivisuus eivät ole kriteeri”, Malkki kirjoittaa.
”Rahoituspäätöksiä/tutkimustuloksia saa arvostella – sitä tutkijatkin tekevät jatkuvasti. Tieteeseen kuuluu kuitenkin se, että kritiikki perustellaan tutkimuksen kannalta olennaisilla seikoilla.”
Oikaisu 13. tammikuuta kello 9.42: Toisin kuin otsikosta saattoi ymmärtää, perussuomalaiset ei puolueena moiti juutalaisten kansanmurhaa koskevan tutkimuksen rahoittamista. Moitteita on esittänyt joukko perussuomalaisten kansanedustajia.
