Politiikka

Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin

Hallitus kaipaa kipeästi lisää työllisiä Suomeen. HS kävi tutkijoiden avulla läpi, mistä eri ryhmistä ja millä keinoilla uusia työllisiä voi saada. Entä mitä poliittisia esteitä niiden tiellä on?

Hallituksella on nyt kova paine edistää keskeistä tavoitettaan suomalaisten työllistämiseksi. Hallituksen pitäisi oman ohjelmansa mukaan valmistella syksyyn mennessä toimenpiteet vähintään 30 000 uuden työllisen saamiseksi.

Työllisyystoimia on syksystä saakka valmisteltu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta laihoin tuloksin. Siksi hallituspuolueet joutuvat todennäköisesti jo lähiviikkoina sopimaan osasta keinoja keskenään.

Työllisyystoimille pitää pystyä saamaan valtiovarainministeriön arviot siitä, kuinka monta ihmistä kukin toimi vaalikauden loppuun mennessä työllistää.

Tämä hallituksen itse asettama vaatimus tarkoista vaikutusarvioista rajaa keinovalikoimaa. Esimerkiksi koulutukseen panostamisen vaikutukset eivät näy lyhyellä aikavälillä. Myös useiden ”pehmeiden” työllistämiskeinojen vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen.

”Vaikutus­arvioita voidaan tutkimus­kirjallisuuden pohjalta tehdä ennen kaikkea sosiaali­turvan leikkauksille. On kuitenkin poliittinen kysymys, pitäisikö esimerkiksi työttömien toimeentuloa heikentää työllisyysvaikutusten vuoksi”, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.

Mistä ryhmistä työllistettäviä suomalaisia voidaan etsiä, ja millaisia keinoja hallituksella on käytettävänään? HS käy läpi joitain poliitikkojen ja tutkijoiden esiin nostamia keskeisiä vaihtoehtoja sekä poliittisia esteitä niiden tiellä.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat, noin 100 000 ihmistä

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilla on keskimäärin muita työttömiä paremmat mahdollisuudet työllistyä. Syy on se, että heillä on väistämättä takanaan työhistoriaa.

Ansiosidonnaisen enimmäiskestoa lyhennettiin kaksi vuotta sitten sadalla päivällä 400 päivään. Tutkimusten mukaan työllistymisen todennäköisyys kasvaa etenkin ansiosidonnaisen loppuvaiheessa, jolloin työttömät ovat vaarassa pudota heikomman turvan piiriin.

Keino: ansiosidonnaisen porrastus

Hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat väläyttäneet keskeiseksi työllisyyskeinoksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Tuen suuruus voisi olla työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä korkeampi, mutta se leikkautuisi nykyistä pienemmäksi työttömyyden pitkittyessä.

Tällaiselle uudistukselle valtiovarainministeriö pystyisi todennäköisesti arvioimaan positiivisen työllisyysvaikutuksen.


Ongelmat: Hallituspuolueista Sdp ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet nihkeästi ansiosidonnaisen porrastukseen. Ne pelkäävät toimeentulon heikkenevän nimenomaan niiltä työttömäksi jääviltä, joilla on muita huonommat mahdollisuudet työllistyä nopeasti.

Myös suurin työntekijäjärjestö SAK vastustaa porrastusta. Sosiaalipolitiikan tutkija ja Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö arvioi vastustuksen liittyvän osin siihen, että työttömyyskassan jäsenyys on ammattiliitoille edelleen keskeinen keino jäsenhankintaan.

Työttömyyskassaan kuuluminen on edellytys ansiosidonnaisen saamiselle. Työttömyyskassat taas toimivat usein ammattiliittojen kyljessä, vaikka kassaan kuuluminen ei liiton jäsenyyttä edellytäkään.


Keskustelu porrastamisesta on Ylikännön mukaan vaikea, mutta tarpeellinen.

”Jos tuen taso porrastettaisiin, etuuden määrä ei kokonaisuudessaan välttämättä vähenisi, mutta kotitalouksien talouden hallinnan ja myös uhkavaikutuksista saatujen tutkimustulosten valossa se voisi olla toimiva keino työllisyyden lisäämiseksi”, Ylikännö sanoo.

Keino: työttömyysputken poisto

Toinen keskeinen esillä ollut muutos ansiosidonnaiseen olisi niin sanotun työttömyysputken poistaminen.

Eläkeikää lähestyvät työttömät voivat Suomessa päästä ansiosidonnaisen lisäpäiville. Kyse on käytännössä väylästä varhaiseen eläköitymiseen, sillä ansiosidonnaista voi saada työttömyysputkessa aina eläkeikään saakka.

Lisäpäivillä oli marraskuussa noin 7 000 eläkeikää lähestyvää työtöntä. Hallitus nosti vuodenvaihteessa lisäpäivien alaikärajaa vuodella 62 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneitä suomalaisia.

Vattin Kyyrän mukaan tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että työttömyysputkella on heikentävä vaikutus ikääntyvien työllisyyteen. Sen poistamisella olisi hänen mukaansa positiivinen työllisyysvaikutus. Vaikutusta tosin pienentää se, että putken alaikäraja on nostettu jo lähelle eläkeikää.

Ongelmat: Myös työttömyysputken poisto olisi heikennys ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Häviäjiä olisivat ne kuusikymppiset työttömät, jotka eivät työttömäksi jäätyään onnistuisi saamaan uutta työpaikkaa.

Onkin selvää, että Sdp, vasemmistoliitto ja työntekijäjärjestöt suhtautuvat varauksellisesti työttömyysputken lopulliseen hautaamiseen.

Kelan Ylikännön mukaan työttömyysputki voisi kuitenkin olla yksi mahdollinen leikkauskohde, jos jostain on leikattava. Ylikännön mukaan etuuden oikeudenmukaisuuden voi kyseenalaistaa, sillä se koskee vain yhtä ikäryhmää.


Perusturvalle pudonneet, noin 200 000 ihmistä

Hallituksen työllisyysurakkaa vaikeuttaa se, että lukuisilla suomalaisilla työttömyys on pitkittynyt. Toissa vuonna perusturvaa eli työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa maksettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Kaikki perusturvan saajat eivät ole pitkäaikaistyöttömiä. Silti iso osa pelkkää perusturvaa saavista on pudonnut heikommalle etuudelle sen jälkeen, kun ansiosidonnaisen enimmäiskesto on tullut täyteen.

Keino: palveluiden tarjonnan ja velvoitteiden lisääminen

Pelkät sosiaaliturvan leikkaukset eivät tutkimusten mukaan vaikuta pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen merkittävästi. Hallitus pyrkiikin auttamaan vaikeasti työllistyviä töihin uudistamalla työllisyyspalveluita.

Yksi keskeisistä hallituksen keinoista on pyrkiä uudistamaan työllistämisen helpottamiseksi tarkoitettua palkkatukea niin, että esimerkiksi yritykset hyödyntäisivät sitä hanakammin. Palkkatuki tarkoittaa sitä, että osa työllistettävän henkilön palkkakustannuksista maksetaan julkisista varoista.

Työttömille järjestetään lisäksi lukuisia muita palveluita, kuten erilaisia koulutuksia ja henkilökohtaista ohjausta. Kelan Ylikännön mukaan useissa kunnissa on hyviä kokemuksia siitä, että työttömien pitkäjänteinen henkilökohtainen ohjaus voi auttaa heitä avoimille työmarkkinoille.

Ylikännö korostaa myös kuntien ja yritysten yhteistyön merkitystä avointen työpaikkojen löytämiseksi.

Vattin Kyyrä puolestaan sanoo, että esimerkiksi Tanskassa työllisyyspalveluihin on liitetty vielä tiukempia velvoitteita kuin Suomessa. Tanskassa palveluihin ohjataan hanakasti, ja kieltäytyminen leikkaa tukia merkittävästi.

”Velvoittavuus synnyttää pelotevaikutusta, joka voi saada työttömiä hakeutumaan töihin ennen palvelumyllyyn joutumista.”

Ongelmat: Työllisyyspalveluiden työllisyysvaikutuksista on Kyyrän mukaan vain vähän selkeää tutkimusnäyttöä. Siksi uudistusten vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen.

Esimerkiksi eri kuntien lukuisia työllisyyskokeiluja on tutkijoiden harmiksi järjestetty niin, ettei niiden tuloksille ole ollut löydettävissä järkeviä vertailukohteita. Uusia kuntakokeiluja käynnistetään jälleen tänä vuonna.

Kelan Ylikännö huomauttaa, että laadukkaiden ja pitkäkestoisten työllisyyspalveluiden järjestäminen myös maksaa paljon. Se on ongelma hallitukselle, joka pyrkii nostamaan työllisyyttä nimenomaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.


Kotihoidon tukea saavat, noin 40 000 ihmistä

Työelämän ulkopuolella on myös muita ryhmiä kuin työttömiä. Poliittisessa keskustelussa on nostettu esiin ennen kaikkea äidit, jotka hoitavat pitkään lapsiaan kotona.

Ansiosidonnaisten perhevapaiden päätyttyä vanhempi on oikeutettu kooltaan pienempään kotihoidon tukeen. Sitä voi saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Marraskuussa kotihoidon tukea sai reilut 40 000 suomalaista, joista valtaosa oli naisia.

Keino: kotihoidon tuen lyhentäminen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kotihoidon tuki heikentää äitien työllisyyttä ja pidentää lasten kotihoitojaksoja.

Hallituspuolueista esimerkiksi vihreät esitti ennen vaaleja kotihoidon tuen lyhentämistä ja sen tason korottamista.

Ongelmat: Keskusta vastustaa kotihoidon tuen heikentämistä. Puolue vetoaa siihen, että perheiden valinnanmahdollisuuksia ei tule heikentää.

Keskustan kannan vuoksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena. Toisaalta hallitusohjelmassa lukee myös, että hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa pois.

Vattin Kyyrä sanoo, että kotihoidon tuen heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat osin epäselviä. Jos useammat äidit palaisivat nopeammin töihin, voisivat muille aukeavat määräaikaiset sijaisuudet lyhentyä ja vähentyä.


Koko työmarkkinat

Hallitus todennäköisesti etsii keinoja työllisyyden nostamiseksi muualtakin kuin sosiaalietuuksien muutoksista. Esimerkiksi seuraavat kolme työmarkkinoiden toimintaa muovaavaa keinoa voivat tulla kysymykseen:

Keino: verotuksen keventäminen

Työntekijöiden verotuksen keventäminen nostaisi työnteon taloudellisia kannustimia samaan tapaan kuin sosiaaliturvan leikkaukset.

Yritysten verotuksen keventäminen taas voisi helpottaa työllistämistä.

Ongelmat: Verotuksen keventäminen vähentää julkisen talouden tuloja. Toisaalta hallitus voi halutessaan hakea rahoitusta veronkevennyksiin esimerkiksi ympäristölle haitallisista verotuista.

Keino: paikallisen sopimisen laajentaminen

Etenkin etujärjestö Suomen Yrittäjät on ajanut työpaikoilla tapahtuvan paikallisen työehdoista sopimisen laajentamista. Järjestö haluaisi laista pois kiellot, jotka rajoittavat paikallista sopimista järjestäytymättömissä yrityksissä.

Kieltoja on työsopimus-, vuosiloma-, työaika- ja opintovapaalaeissa. Työnantajajärjestöihin kuulumattomissa yrityksissä ei kieltojen vuoksi pystytä käyttämään työehtosopimusten mahdollistamia joustoja.

Suomen Yrittäjät uskoo, että nykyistä laajempi työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yrittäjien halukkuutta palkata lisää työntekijöitä.

Ongelmat: Työntekijäpuoli on suhtautunut paikallisen sopimisen laajentamiseen nihkeästi. Se pelkää muutosten johtavan työehtojen polkemiseen pienissä yrityksissä.

Paikallisen sopimisen kieltojen poistamisen työllisyysvaikutuksia olisi todennäköisesti vaikea etukäteen arvioida.

Keino: työperäisen maahanmuuton helpottaminen

Työperäistä maahanmuuttoa voisi helpottaa esimerkiksi poistamalla laista EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että alueen te-toimisto selvittää, löytyisikö samaan tehtävään alueelta suomalainen työntekijä. Harkinta johtaa noin joka kymmenennessä tapauksessa siihen, että ulkomaisen työntekijän palkkaus evätään.

Ongelmat: Sdp ja SAK pelkäävät, että saatavuusharkinnasta luopuminen loisi Suomeen hallitsemattomat halpatyömarkkinat ja johtaisi suomalaisten työntekijöiden etujen polkemiseen.

Saatavuusharkinnan poistaminen ei välttämättä lisäisi työperäistä maahanmuuttoa merkittävästi, sillä saatavuusharkinnasta on jo luovuttu useilla aloilla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    2. 2

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    4. 4

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää