Politiikka

Hallituksen työllisyyskeinot alkavat hahmottua: Pöydälle tulossa esimerkiksi ilmastopaketti, aktiivimallin korvaaja ja kotihoidon tuen leikkaaminen

Hallitus yrittää nyt löytää omin voimin keinoja parantaa työllisyyttä. HS kertoo, millaisia keinoja hallituksen piirissä pohditaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pohtii lähiviikkoina lukuisia keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Hallitus yrittää nyt löytää työllisyyskeinoja omin voimin, koska hyödyt viime syksynä perustetuista työmarkkinajärjestöjen työllisyysryhmistä ovat jääneet melko laihoiksi.

Alustavat työllisyystoimet tulevat koko hallituksen keskusteltavaksi 29. tammikuuta hallituksen järjestämässä iltakoulussa. Kokousta lykättiin viikolla, koska Marin matkustaa talousfoorumiin Sveitsin Davosiin.

HS:n tietojen mukaan hallituksen eri ryhmissä ja keskusteluissa ovat olleet esillä useat työllisyystoimet.

Kaikki kivet käännetään, sanovat useat lähteet.

Esillä olleita toimia ovat esimerkiksi kotihoidon tuen leikkaus, työttömyysturvan porrastamisen vapaaehtoinen kokeilu, opiskeluaikojen rajoittaminen ja kokeilu saatavuusharkinnan poistamisesta.

Hallituspuolueiden pöydälle tulee myös ilmastopaketti, eräänlainen ”ympäristökiky”, jossa työllisyystoimet yhdistetään ilmastotoimiin.

Keinoista on puhuttu hallituksen sisällä pienissä piireissä sekä erikseen ministeriöiden ja puolueiden sisällä. Nyt hallitus aikoo tiivistää erityisavustajien ja valtiosihteerien välistä työtä ja seurata työllisyystoimien löytymistä tiiviimmin.

Tässä HS:n jutussa esiteltävät työllisyyskeinot eivät ole tyhjentävä lista hallituksen pöydällä olevista tai pöydälle tulevista toimista, eikä niiden toteutuminen ole missään nimessä varmaa.

Osa keinoista on enemmän tavoitteita, joita yksittäiset puolueet ovat tuoneet neuvotteluihin. Toisista taas on käyty jo keskusteluja puolueiden välillä. Joillekin keinoille on myös vaikea laskea työllisyysarviota.

Paikoin keinot ovat joillekin puolueille niin vaikeita, että niiden tapauksessa punnitaan hallituksen kykyä jatkaa, kuvailee eräs lähde. Useiden lähteiden mukaan etenkin vasemmistoliitto on suhtautunut esille nousseisiin työllisyyskeinoihin torjuvasti.

Lopulta syntyvä kokonaisuus voi hyvin olla sellainen, jossa on joka puolueelle jotain vaikeaa.

Oman lisähaasteensa tilanteeseen tuo se, että vain pientä osaa hallituksen piirissä käsitellyistä ehdotuksista on käsitelty viime syksynä käynnistyneissä työryhmissä. Ryhmät ovat koostuneet virkamiehistä ja työmarkkinajärjestöjen edustajista.

Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd) piti HS:n tietojen mukaan selvänä, että työllisyystyöryhmien tulos jää laihaksi. Niin myös näyttää nyt käyneen.

Tästä huolimatta työmarkkinoiden keskusliitot valvovat tarkasti hallituksen kehittämiä työllisyystoimia. Hallituksen ei ole helppo saada päätöksiä aikaan edes keskenään, ja ilman työmarkkinajärjestöjen hyväksyntää se on vielä vaikeampaa.

Hallituksen pitää löytää syksyn budjettiriiheen mennessä keinot, joiden valtiovarainministeriö laskee lisäävän työllisyyttä 30 000 hengellä. Hallitusohjelman iso tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa työllisyyden kasvua ainakin 60 000:lla.

Keinoilla on kiire. Työllisyyspäätösten pitäisi olla ainakin alustavasti valmiina ennen huhtikuussa pidettävää kehysriihtä, jossa neuvotellaan valtion lähivuosien tuloista ja menoista.

Kahden lähteen mukaan työllisyyspäätökset voivat kuitenkin viivästyä jopa kesään saakka, jos puolueet haluavat viestiä kannattajilleen, miten vaikeita sovitut toimet ovat.

Työministeri Tuula Haataisen (sd) valtiosihteeri Ville Kopra korostikin Uuden Suomen blogissaan äskettäin, että hallituksella on puoli vuotta aikaa löytää työllisyyskeinot, ei siis vain tätä kevättä.

Tilanteeseen vaikuttavat hyvin vaikeat työehtosopimusneuvottelut, jotka luovat painetta etenkin Sdp:lle.

Hallitus käsittelee helmikuussa myös sitä, millä toimilla se pääsee kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiinsa. Hallituksen tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.

Käytännössä osa hallituksen piirissä käsitellyistä työllisyystoimista linkitetään HS:n tietojen mukaan ilmastotoimiin, joista linjataan helmikuussa.

Tarkoitus on hakea ratkaisua, joka sekä parantaa työllisyyttä että edistää hallituksen ilmastotavoitetta. Tällainen kokonaisuus, eräänlainen ”ympäristökiky”, tulee hallituksen pöydälle.

HS käy läpi työllisyystoimet, jotka ainakin tulevat hallituksen pöydälle.

”Ympäristökiky”

Vihreät on esittänyt ratkaisua, jossa työn tai yrittämisen verotusta kevennetään ja kevennys rahoitettaisiin kiristämällä ilmaston kannalta haitalliseen toimintaan kohdistuvaa verotusta.

Kokonaispaketin yksityiskohdat ovat yhä täysin auki, eikä niitä ole käsitelty hallituksen piirissä laajemmin.

Jos poliittista tahtoa löytyy, hallitus voi tehdä merkittäviä toimia. Kyse on nimittäin isoista rahoista. Energiasektori saa ympäristön kannalta haitallisia tukia yli miljardi euroa vuodessa. Liikenne saa vastaavia tukia lähes 1,5 miljardia euroa.

Kyse voisi olla esimerkiksi ratkaisusta, jossa ilmastoverotuksen kiristämisestä saatavat rahat käytetään yhteisöveron keventämiseen. Osa rahoista voisi myös mennä yhteisöveron ja osa työn verotuksen keventämiseen.

Keskustalle tärkeää on se, ettei yrittämisen tai yritysten verotus kiristy vaan pikemminkin laskee. Vihreille taas on tärkeää, että ilmaston kannalta haitallisen toiminnan verotus kiristyy.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on aiemmin väläyttänyt julkisuudessa ilmastorahastoa. Erään lähteen mukaan rahaston yhdistäminen ”ympäristökikyyn” voisi tuoda tuhansia uusia työpaikkoja. Optimistisimmat arviot ovat liikkuneet 10 000 hengen työllisyysvaikutuksissa. Tällöin paketin mittakaavan tulisi laajentua lähes miljardiin euroon.

Vaikeuksia tulee saastuttavan turpeen verohuojennuksen poistamisesta. Se on sekä keskustalle että vihreille tärkeä kysymys.

Hallituksessa on myös toiveita, että EU:n tulevasta ilmastonmuutoksen reilun muutoksen rahastosta löytyisi osaratkaisu turpeesta luopumiseen.

Erään lähteen mukaan on selvää, ettei keskusta tule hyväksymään sitä, että turvetuottajat kärsisivät. Mahdollinen kompromissi voisi toimia niin, että turpeen verohuojennus poistetaan asteittain määräajan puitteissa ja menetetyt tuet korvataan turvetuottajille täysin määräaikaisilla tuilla.

Tällaiset tuet olisivat kertaluonteisia menoja ja tulisivat hallitusohjelman niin sanotusta kakkoskorista. Kakkoskoriin on koottu hallituksen tulevaisuusinvestoinneiksi kutsumia toimia, joita rahoitetaan muun muassa myymällä valtion omaisuutta.

Aktiivimallin korvaava toimi

Hallituspuolueiden johtajat ovat alustavasti sopineet keskenään siitä, millainen malli periaatteessa korvaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaudella läpi viedyn aktiivimallin.

Uuden mallin on kerrottu sisältävän työnhakuvelvoitteen ja kohdennettuja palveluja. Yhtenä tavoitteena on työllistää erityisesti yli 55-vuotiaat työttömät yksityiselle sektorille. Ratkaisua kutsutaan ”yksilöllisen työnhaun malliksi”, jossa tehdään nopeasti yksilöllinen työllistymissuunnitelma.

Yksityiskohdat ovat yhä auki. Mitään varsinaista aktiivimallin kaltaista leikkuria työttömän etuuksiin ei ole ollut pöydällä, eikä sellainen menisi hallituksessa läpi.

Koska yksityiskohdat ovat auki, hallituksen piirissä ei vielä ole varsinaisia työllisyysarvioita. HS:n tietojen mukaan keskustalla on paine saada yksityiskohdista sellaisia, että työllisyysvaikutus olisi 5 000–12 000 henkeä.

Tämä on vastaava luku kuin aktiivimallille oli arvioitu lainsäädäntöä valmisteltaessa. Jälkikäteen aktiivimallin työllisyysvaikutuksia ei ole pystytty todentamaan.

Vasemmistopiireissä nähdään, ettei aktiivimallin korvaaville toimille tarvitse suoraan esittää korvaavaa työllisyysvaikutusta, kunhan tarvittava 30 000 lisätyöllistä tulee täyteen.

Suojaosan korottaminen

Osa hallituspuolueista esittää, että työttömyysturvan suojaosa korotettaisiin 600 euroon ja samalla työttömyyskorvauksen perusosaa vähennettäisiin 50 sentillä päivässä. Tämä esitys on ollut esimerkiksi Rkp:n työllisyystoimien listalla.

Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita työttömyysetuuden heikkenemättä. Työtön voisi siis tienata 300 euroa enemmän kuin nyt ilman, että se vähentäisi hänen työttömyysetuuksiaan. Samalla ansiopäivärahan perusosa tippuisi nykyisestä 33,66 eurosta per päivä 33,16 euroon.

Käytännössä tällainen malli kannustaisi työtöntä etsimään lisätöitä.

Yksi esille noussut tavoite on ollut sellainen, että suojaosaan saataisiin yli 55-vuotiaisiin työttömiin kohdistuva kokeilu.

Kotihoidon tuen leikkaaminen

Hallituksen piirissä käydyissä keskusteluissa on esiintynyt useita vaihtoehtoisia tapoja leikata kotihoidon tukea. Asia on arka, koska kotihoidon tuen leikkaus on punainen vaate etenkin keskustalle.

Keskustan vastustuksen vuoksi realistisimmaksi tavaksi voi osoittautua puuttuminen kotihoidon tuen lisiin. HS:n tietojen mukaan esimerkiksi vasemmistoliitosta löytyy ymmärrystä kotihoidon sisaruslisän leikkaamiseen.

Yhdessä mallissa kotihoidon tuki rajattaisiin 18 kuukauteen ja samalla pienennettäisiin varhaiskasvatusmaksuja. Nykyään kotihoidon tuella voi hoitaa lasta kolmevuotiaaksi asti. Tämän mallin työllisyysvaikutukseksi arvioidaan useampi tuhatta lisätyöllistä.

Hallituksen pöydälle tulee myös malli, jossa kokeiltaisiin kotihoidon tuen rajaamista 18 kuukauteen ja varhaiskasvatusmaksujen pienentämistä.

Keskusta pelkää, että kotihoidon tuesta varsin samoilla linjoilla olevat työmarkkinajärjestöt tekevät ehdotuksen tuen leikkauksesta tai muutoksesta.

Keskustan kannalta vaikein tilanne olisi se, että työmarkkinajärjestöt ja kaikki muut hallituspuolueet kannattaisivat muutosta, jota keskusta ei halua. Etenkin, jos työllisyyskokonaisuus olisi keskustalle muuten mieluinen.

Työttömyysturvan vapaaehtoisen porrastuksen kokeilu

Hallituspuolueista keskusta, vihreät ja Rkp ovat suhtautuneet myönteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen. Siinä ansiosidonnainen työttömyysturva olisi alussa nykyistä suurempi ja työttömyyden pitkittyessä se supistuisi nykyistä jyrkemmin.

Työttömyysturvan porrastusta on kokeiltu esimerkiksi Unkarissa, jossa tulokset ovat olleet myönteisiä. Porrastus on käytössä myös esimerkiksi Tanskassa.

Porrastus kuitenkin hiertää Sdp:tä ja vasemmistoliittoa. Ne sanovat, että se olisi leikkaus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukiin.

Sen varalta, että ansiosidonnaisen porrastaminen ei mene hallituksessa läpi sellaisenaan, hallituksen piirissä on keskusteltu työttömyysturvan vapaaehtoisen porrastuksen kokeilusta. Tällaista mallia on tuonut esiin vihreät.

Vapaaehtoisessa porrastuksessa työtön voisi itse valita, ottaako hän porrastetun vai tavallisen mallin. Molemmissa malleissa ansiosidonnaisen kokonaissumma olisi yhtä iso, se vain jaksottuisi eri tavalla. Kokeiluun valittaisiin ihmiset satunnaisotannalla.

Ansiosidonnaisen porrastaminen saattaisi lisätä työllisyyttä hallituksen keskusteluissa esiintyneiden laskelmien mukaan useilla tuhansilla sen mukaan, millainen toteutustapa valitaan.

Työttömyysputken poistaminen

Julkisuudessakin esillä ollut niin sanotun työttömyysputken poistaminen on myös ministerien avustajien pöydällä.

Kyse on siitä, että eläkeikää lähestyvät työttömät voivat päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiville. Se on käytännössä väylä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen.

Työmarkkinajärjestöjen päätöksen mukaisesti hallitus korotti vuodenvaihteessa lisäpäivien alaikärajaa vuodella 62 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneitä.

Työttömyysputki on vaikea asia Sdp:lle ja vasemmistoliitolle, ei muille hallituspuolueille. Oman vaikeutensa tuo se, että työttömyysputkesta päättävät käytännössä työmarkkinajärjestöt, jotka juuri nostivat alaikärajaa vuodella.

Putken poistamisen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 10 000 lisätyöllistä. Tosin luku voi olla hieman pienempi, koska alaikärajaa on jo nostettu.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Tärkein työperäistä maahanmuuttoa edistävä toimi koskee saatavuusharkintaa.

Saatavuusharkinta koskee niin sanottuja duunarialoja ja rajoittaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen. Ennen kuin yritys voi tuoda työntekijän maahan, te-toimiston on arvioitava, olisiko työvoimaa saatavilla EU- tai Eta-maista.

Työllisyystavoite pakottaa hallituksen pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja saatavuusharkinnan poistamiseksi tai heikentämiseksi.

Kaikenlainen saatavuusharkinnan heikentäminen on vaikea asia vasemmistopuolueille, koska puolueissa pelätään, että se johtaisi työehtojen polkemiseen.

Yksi keskusteluissa esiintynyt malli on sellainen, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin kokonaan. Toisessa mallissa kokeiltaisiin saatavuusharkinnasta luopumista alueellisesti. Tätä ajaa erityisesti Rkp, jonka kannatusalueella Pohjanmaalla yritykset kärsivät työvoimapulasta.

Kolmannessa vaihtoehdossa koko Suomea koskisi vain yksi saatavuusharkinta.

Tällä hetkellä saatavuusharkinta-alueita on neljätoista kappaletta. Jos saatavuusharkinta-alueita olisi vain yksi, se voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että yksinään pääkaupunkiseudun työvoimapula voisi vapauttaa saatavuusharkinnan koko maasta tiettyjen ammattien osalta.

Työperäisen maahanmuuton suhteen hallituksessa pohditaan myös miten kansainvälisiä rekrytointeja Suomeen voisi lisätä ja työperäistä maahanmuuttoa edistäviä prosesseja tehostaa. Työperäinen maahanmuutto on jo siirretty sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, minkä toivotaan vauhdittavan asioita.

Työperäisestä maahanmuutosta tulevan työllisyyspotentiaali on periaatteessa rajaton, mutta hallituksen on mahdotonta vaikuttaa siihen vain omin toimin. Hallituksen piirissä arvioina tai pikemminkin toiveena on jopa 10 000 lisätyöllisen saaminen työperäisen maahanmuuton kautta.

Muut toimet

Keskusta toivoo, että opiskeluaikoja voisi lyhentää.

Tällainen uudistus oli keskusteluissa jo viime vuonna, kun hallituksen piirissä pohdittiin korvaavaa toimenpidettä aktiivimallille. Tuolloin puheissa esiintyi myös sellainen opiskeluaikojen lyhennys, joka olisi lisännyt työllisyyttä muutamalla tuhannella.

Lisäksi hallituksessa on pohdittu työllisyyden parantamiseen useita pehmeitä keinoja. Niitä on valmisteltu pääosin työmarkkinajärjestöjen alatyöryhmissä. Pöydällä ovat olleet esimerkiksi muunto- ja täydennyskoulutus sekä panostukset kotouttamiseen.

Hallitus jatkanee valtiovarainministeriön väistyvän valtiosihteerin Martti Hetemäen tekemän investointiselvityksen toimeenpanoa. Hetemäen listalla olivat esimerkiksi kaksinkertaiset poistot, joiden arvioidaan vauhdittavan yritysten investointeja sekä korkeakouluyhteistyötä ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevia kannusteita.

Näille toimille ei ole arvioitu työllisyysvaikutusta.

Sdp:n vaatimuksesta hallitus aikoo edistää palkkatuen käyttöä ja kuntakokeiluja eli mallia jossa kunnat saavat vapaammin päättää työllisyyden lisäämisestä. Myös työllisyystyöryhmissä on päästy yhteisymmärrykseen palkkatukea, kuntakokeiluja ja muita pienempiä muutoksia koskevista toimista. Toimien yksityiskohdat ovat auki.

Palkansaajien keskusjärjestö SAK kannattaa uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Toimelle on Sdp:n tuki.

Työmarkkinajärjestöjen alatyöryhmissä on puhuttu myös osatyökykyisten työllisyyden parantamisesta.

Työpaikoilla sopimisen työryhmässä tai ainakin epävirallisissa keskusteluissa on pohdittu Suomen Yrittäjien esittämää mallia, jossa esimerkiksi työsopimus- ja työaikalaista poistetaan kieltoja, jotka estävät työehtosopimusten osapuolten ulkopuolella olevia yrityksiä sopimasta työehdoista työpaikoilla.

Tällöin työpaikkasopimisen säännöt määräytyisivät työehtosopimuksissa, ja niitä voisivat soveltaa myös ne yritykset, jotka eivät ole suoraan työehtosopimuksen osapuolia.

Ay-liike pelkää, että sopiminen menisi holtittomaksi, mutta tätä varten perustettaisiin paikallisen sopimisen lautakunta tai jokin vastaava elin.

Suomen Yrittäjien mukaan koko paikallisen sopimisen uudistus voisi lisätä työllisyyttä 10 000–15 000 hengellä. Kielloista luopuminen saattaisi tuoda merkittävän osan tästä määrästä.

Oikaisu 16.11 kello 10.50: Artikkelin kuvatekstistä sai virheellisen käsityksen, että pääministeri Sanna Marin olisi Sdp:n puheenjohtaja. Puolueen puheenjohtaja on Antti Rinne.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on alustatyöläisten arki Suomessa

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisten pitäisi opetella enemmän tervettä itsekkyyttä, sillä se voi muuttaa elämän, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Kolme kysymystä paljastaa, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    5. 5

      Uusi koronavirusepäily Suomessa: Kiinan Wuhanista tullut potilas eristettiin Lapin keskussairaalassa

    6. 6

      Kun asunnossa tapahtuu väkivaltainen kuolema, siivoamaan kutsutaan kaiken nähnyt erikoisryhmä: ”Sitä miettii, kuoleeko oma emotionaalisuus tässä työssä”

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaiset harrastajat löysivät uuden revontuli-ilmiön

    8. 8

      Puolet suomalaisten keuhkosyövistä diagnosoidaan silloin, kun syöpä on jo parantumaton, kertoo lääkejätin tietokanta – Pitäisikö Suomessa aloittaa keuhkosyövän seulonnat?

    9. 9

      Vanhemmat teippasivat lapsensa kädet yhteen ja pakottivat syömään lattialla – Tapaus paljastui purjeveneellä, hovioikeudesta vankeustuomiot

    10. 10

      Koronavirukseen kuollut 32 ihmistä, tartuntojen määrä ylittää nyt sars-epidemian lukemat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    2. 2

      Näissä ammateissa tienataan yli 6000 euroa kuussa – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat yllättyivät: Koe-eläinten joukossa oli aivoton rotta, joka eli kuitenkin normaalisti

    4. 4

      Perheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut, sanoo tutkija – On olemassa malli, jolla tulot ja menot jaetaan puolisoiden kesken reilusti

      Tilaajille
    5. 5

      Postin sekasorto on Helsingissä niin ankara, että taloyhtiöissä jaetaan jo kirjeitä harrastuspohjalta

      Tilaajille
    6. 6

      Vanhemmat teippasivat lapsensa kädet yhteen ja pakottivat syömään lattialla – Tapaus paljastui purjeveneellä, hovioikeudesta vankeustuomiot

    7. 7

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    8. 8

      Töölössä lähes tyhjillään seisovan pysäköintihallin johtaja: ”Hintoja ei tulla muuttamaan”

    9. 9

      Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

    10. 10

      Kobe Bryantin raiskauskohusta muistuttanut toimittaja hyllytettiin tehtävistään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    8. 8

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    9. 9

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    10. 10

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää