Politiikka

Sähkön siirtohintojen korotuksiin tulossa entistä kovempia rajoituksia

Sähköverkkoyhtiöille tarjotaan lisää aikaa tehdä investoinnit, joilla varmistetaan, etteivät käyttäjät jää vikatilanteissa pitkäksi aikaa ilman sähköä.

Sähkön siirtohintojen korotuksia ollaan suitsimassa uudella lailla, joka kiristäisi verkkoyhtiöiden valvontaa ja rajoittaisi entisestään vuotuisia hinnankorotuksia. Lakiluonnos myös helpottaisi verkkoyhtiöiden tilannetta antamalla niille lisäaikaa toteuttaa investoinnit, joita laki niiltä edellyttää.

Sähkön siirtohintojen korotukset ovat saaneet kuluttajilta paljon kritiikkiä. Aihe nousi otsikoihin, kun verkkoyhtiö Caruna vuonna 2016 kertoi nostavansa siirtohintoja 27 prosenttia.

Carunan ilmoituksen seurauksena lainsäätäjiä vaadittiin puuttumaan verkkoyhtiöiden hinnankorotuksiin. Juha Sipilän (kesk) hallitus asettikin seuraavana vuonna verkkoyhtiöille rajoituksen, jonka mukaan siirtohintoja saa vuodessa nostaa enintään 15 prosenttia.

Kritiikki verkkoyhtiöitä kohtaan on kuitenkin jatkunut, ja myös Sanna Marinin (sd) hallitus otti tavoitteekseen siirtohintojen nousun hillitsemisen. Asiaa koskeva lakiluonnon lähti torstaina työ- ja elinkeinoministeriöstä lausuntokierrokselle.



Luonnoksessa siirtohintojen korotuksiin puututaan monin tavoin.

Vuotuisille hinnankorotuksille asetettua kattoa lasketaan 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Samalla tarvetta nopeille hinnankorotuksille vähennetään sillä, että niin sanottua alituottojen tasoitusjaksoa pidennetään.

Sähköverkkoyhtiöt saavat periä vain siirtohintoja, jotka takaavat yhtiölle lain määräämään kohtuullisen tuoton. Jos yhtiön tuotot jäävät neljän vuoden kaudella tätä kohtuullista tuottoa pienemmiksi, yhtiöt saavat nykyisen lain mukaan periä alituoton takaisin asiakkailtaan seuraavalla nelivuotisella valvontakaudella. TEM:n ehdotuksessa tätä ajanjaksoa pidennettäisiin kahdeksaan vuoteen.

Alan etujärjestön Energiateollisuuden verkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen pitää tätä ehdotuksen parhaana osana.

”Se tasoittaa asiakkaan siirtohintojen nousua, ja yhtiöt pystyvät hoitamaan talouttaan pidemmällä ajanjaksolla”, Hänninen sanoo.

Verkkoyhtiöille tarjotaan myös lisäaikaa lain vaatimien investointien tekemiseen.

Yhtiöt ovat perustelleet siirtohintojen nostamista lain vaatimuksilla. Vuonna 2013 sähköverkkoyhtiöt määrättiin laittamaan verkkonsa sellaiseen kuntoon, että kuluttajat eivät vikatilanteessakaan joudu olemaan kohtuuttoman pitkään ilman sähköä. Taustalla olivat vuoden 2011 myrskyt, joissa yli puoli miljoonaa suomalaista kärsi sähkökatkoista, osa pitkiä aikoja.

Lakiin asetettiin vaatimus, että taajamissa sähkökatko saa kestää enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueella enintään 36 tuntia. Korjaukset verkkoihin piti tehdä vuoteen 2028 mennessä.

On arvioitu, että tarvittavat investoinnit maksavat yhtiöille yhteensä noin kolme miljardia euroa.

Aikaraja osoittautui kuitenkin tiukaksi. Jo aiemmin yhtiöille annettiin mahdollisuus hakea poikkeuslupaa livetä aikarajasta. Nyt TEM antaisi kahdeksan vuoden lisäajan automaattisesti kaikille verkkoyhtiöille, joilla on tällä vuosikymmenellä edessään merkittäviä investointeja. Takaraja asettuu näin vuoteen 2036.

Jatkoaika koskee 58 yhtiötä, joiden verkoissa on yli 60 prosenttia kaikista sähkön käyttäjistä. Käytännössä jatkoaika koskee kaikkia verkkoja kaupunkien ulkopuolella.

Jatkoajan on tarkoitus loiventaa hintojen nousuja, kun yhtiöt voivat tehdä investoinnit pidemmän ajan kuluessa. Lisäksi näin vältetään turhat investoinnit tyhjeneville syrjäseuduille.

Lisäksi TEM kiristäisi sähköverkkoyhtiöiden sääntelyä ja puuttuisi mahdollisiin yli-investointeihin.

Luonnoksen mukaan sähköverkkoyhtiön pitäisi jatkossa toimittaa Energiavirastolle suunnitelma siitä, millaisia investointeja se aikoo tehdä toimitusvarmuusvelvoitteen täyttämiseksi. Virasto voisi hylätä suunnitelman jos se katsoo, etteivät suunnitellut investoinnit ole kustannustehokkaita.

Tällä on tarkoitus puuttua huoliin siitä, että toimitusvarmuusvelvoitteen varjolla yhtiöt kaapeloivat myös sellaisia verkkoja, joissa toimitusvarmuus voitaisiin turvata halvemmilla keinoilla, esimerkiksi automaatiolla, kaatamalla metsää tai siirtämällä sähkölinjaa. Jatkossa verkkoyhtiöt joutuvat siis perustelemaan kaapelointipäätöksensä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Tästä on kyse


 Kuluttajan sähkölasku koostuu sähkön hinnasta, sähkön siirtohinnasta sekä veroista. Kunkin osuus lopullisesta laskusta on karkeasti yhtä suuri.

 Siirtomaksua perii sähköverkon omistaja, joka kattaa maksuilla verkon ylläpito- ja rakentamiskulut.

 Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua säännellään lailla, sillä kyseessä on alueellinen monopoli. Asiakas ei voi vaihtaa verkkoyhtiötä kuten sähkön toimittajaa.

 Sähkön siirtohinnat ovat nousseet pitkin 2010-lukua. Yhtiöiden mukaan syy korotuksiin on se, että laki velvoittaa yhtiöitä parantamaan verkkoja siten, etteivät asiakkaat edes vikatilanteissa jää pitkäksi aikaa ilman sähköä.

 Siirtohintojen korotuksiin puuttui jo Juha Sipilän hallitus, ja nykyinen hallitus haluaa edelleen suitsia nopeita kertakorotuksia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Turkkilainen viranomainen Reutersille: Syyrialaisten tuloa Eurooppaan ei enää estetä

    2. 2

      Mies kuoli pelattuaan venäläistä rulettia Ranskassa

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää