Politiikka

Oikeusprosessit venyvät Suomessa todella pitkiksi, koska samat asiat käsitellään kahteen kertaan – eduskunnan oikeusasiamies esittää isoa muutosta oikeusjärjestelmään

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen rajoittaisi merkittävästi sitä, miten oikeuskiistoja käsitellään hovioikeuksissa. Suomessa oikeusprosessit venyvät usein vuosia ja tulevat erittäin kalliiksi, koska samat asiat käsitellään ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen esittää suurta muutosta suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Jääskeläinen toimii oikeuskanslerin ohella ylimpänä laillisuusvalvojana. Hän rajoittaisi merkittävästi oikeuskiistojen uudelleenkäsittelyä hovioikeuksissa.

Nykyisin oikeusprosessit venyvät usein vuosia ja tulevat hyvin kalliiksi, koska samat asiat käsitellään ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa. Koko näyttö, mukaan lukien henkilötodistelu, otetaan siis uusiksi. Suomen malli on perua Ruotsista.

”Tämä on tosi iso ongelma ja kaikkein isoin ongelma, jos ajattelemme oikeudenkäynnin kestoa ja sen myötä kustannuksia. Aina kun hovioikeus pitää uudelleen pääkäsittelyn, aikaa ja rahaa palaa”, Jääskeläinen sanoo.

Pääkäsittelyssä asia siis käsitellään kokonaan uudelleen. Samalla otetaan uudelleen vastaan asiaan liittyvä näyttö.

Jääskeläinen muuttaisi järjestelmää niin, että hovioikeudessa ei enää lainkaan käsiteltäisi uudelleen sitä näyttöä, joka käräjäoikeudessa on jo annettu. Siitä, mitä on tapahtunut, ei siis lähtökohtaisesti käytäisi toistamiseen keskustelua.

Jääskeläisen mielestä asian käsittely hovioikeudessa pitäisi ylipäänsä sallia vain kolmessa tapauksessa: oikeuskysymyksissä, tilanteissa, joissa käräjäoikeuskäsittelyssä on tapahtunut virhe, ja tilanteissa, joissa on tullut esiin uutta näyttöä.

Oikeuskysymykset tarkoittavat esimerkiksi rangaistuksen mittaamista ja sitä, täyttääkö kuvattu toiminta jonkin rikoksen tunnusmerkistön eli onko toiminta rikollista.

Suomen oikeusjärjestelmän todella pitkiksi venyvistä oikeusprosesseista on puhuttu jo vuosia. Ongelmat korostuvat etenkin vaikeissa ja laajoissa rikosjutuissa, kuten Jari Aarnion tapauksessa.

HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth kirjoitti toissa vuonna analyysissään, että on järjetöntä käsitellä samat asiat ensin käräjäoikeudessa ja sitten taas hovioikeudessa.

Asia nousi esille jälleen perjantaina, kun Asianajajaliitto julkaisi tiedotteen, jonka mukaan oikeudenhoidossa on ”niin vakavia ongelmia, että ne vaarantavat kansalaisen oikeusturvan”. Tiedotteessa sanotaan, että ”Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku”. Liiton mukaan ihmiset eivät uskalla hakea oikeutta asialleen, koska odotusaika on niin pitkä.

”Ei ole ihme, että monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista. Kuuluuko sellainen vastuulliseen oikeusvaltioon?” kysyy liiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola tiedotteessa.

”Katastrofitilanteesta ja kansalaisen oikeusturvan toteutumattomuudesta on tullut uusi normi, ja jostain syystä se hyväksytään.”

Ongelmaa on pyritty Suomessa korjaamaan niin, että hovioikeuteen pitää hakea jatkokäsittelylupaa eli jokaista tapausta ei automaattisesti käsitellä uudelleen hovioikeudessa. Hovioikeudet karsivat noin kolmanneksen niille tulevista tapauksista. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse, jos kyse on rikosasiasta, josta on annettu vähintään kahdeksan kuukautta vankeutta.

Oikeusministeriöllä on meneillään myös uudistus, jonka seurauksena käräjäoikeudessa annettu henkilötodistelu kuvattaisiin videolle ja uutta todistelua kuultaisiin hovioikeudessa vain jos on jotain uutta kysyttävää. Näin toimitaan Ruotsissa.

Jääskeläisen mielestä tämä on erittäin hyvä ensi askel.

Jos hovioikeudelle riittää videon katsominen, se poistaisi monia ongelmia. Ensinnäkin näyttö on luotettavampaa, koska ajan myötä ihmisten muistikuvat haalistuvat. Istuntoja ei tarvitsisi peruuttaa, jos joku ei pääse paikalle, eikä rikosten uhrien tarvitse oikeussalissa käydä uudelleen läpi traumaattisia tapahtumia.

Jääskeläinen menisi kuitenkin vielä pidemmälle rajoittamalla ylipäänsä näytön käsittelyä hovioikeudessa. Vaikka hovioikeus katsoisi näytön videolta, se arvioi silti näyttöasioita uudelleen, mihin kuluu paljon aikaa.

Jääskeläisen mielestä parempi malli olisi se, että lähtökohtaisesti todistelu otetaan vastaan vain ensimmäisessä oikeusasteessa. Tämä on käytäntö useimmissa länsimaissa.

Jääskeläisen mukaan nykyinen malli, jossa näyttö annetaan kahteen kertaan, on ajatuksena hyvin omituinen.

”Siihen liittyy ihan hirveästi ongelmia. Ajatuksena on se, että hovioikeudella pitäisi olla mahdollisimman hyvät mahdollisuudet näytön uudelleenarviointiin, ja sen vuoksi nämä ihmiset pitää tuoda sinne uudelleen. Mutta tämä on elämälle vieras ajatus”, hän sanoo.

”Ihmiset unohtavat, ja heidän kertomuksiinsa on voitu vaikuttaa. Joko ihan tietoisesti siksi, että muistikuvat haalistuvat, tai koska asia on ollut julkisuudessa esillä. Todistelu hovioikeudessa on käytännössä aina huonompaa, kun aikaa on kulunut.”

Jääskeläinen sanoo, että hänen ehdotukseensa voi liittyä joitain haasteita perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta, koska niissä on tiettyjä vaatimuksia ihmisten oikeudesta hakea muutosta oikeuden päätökseen.

Jääskeläinen uskoo silti, että muutos voitaisiin ja tulisi tehdä. Hänen käsityksensä mukaan hänen esittämäänsä muutosta kannatetaan Suomessa laajasti oikeudenhoidon ammattilaisten piirissä.

Nykyjärjestelmää voidaan Jääskeläisen mukaan puolustaa siten, että se maksimoi syytetyn oikeusturvaa ja sen voidaan ajatella varmistavan oikean lopputuloksen.

”Mutta jos ajatellaan, että johonkin pisteeseen asti meidän pitäisi tavoitella totuutta, niin käräjäoikeudessa on kuitenkin paremmat edellytykset tosiasioita vastaavan lopputuloksen löytämiseen. Oikeusturva pitäisi tietysti varmistaa sillä, että käräjäoikeuskäsittely on riittävän perusteellinen ja käräjäoikeus saisi riittävät voimavarat.”


Suomen oikeusvaltion ongelmia käsiteltiin perjantaina myös Asianajajaliiton järjestämässä paneelissa, jossa Jääskeläinenkin oli mukana.

Kaikki paneelin asiantuntijat olivat sitä mieltä, että pitkät käsittelyajat ja kalliit oikeudenkäynnit ovat ongelma, johon Suomessa pitäisi puuttua. Korkeimman oikeuden presidentin Tatu Leppäsen mukaan Suomen oikeusvaltio on ”erittäin hyvä” eikä sen ongelmia pidä liioitella. Samalla Leppänen toivoi, että poliitikot ottaisivat nämä ongelmat tosissaan.

”Suomessa on ollut hyvä oikeusvaltio. Se on otettu päätöksentekijöiden osalta vähän itsestäänselvyytenä, että kyllä se hoituu ja tuomioistuimet tekevät tehtävänsä. Oikeusvaltiokin vaatii satsauksia, ja voisi toivoa, että saisimme lisää resursseja.”

Asianajajaliitto väläytti perjantaina ajatusta, että asioiden enimmäiskäsittelyajoista säädettäisiin lailla.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä lakiin säädetty enimmäiskäsittelyaika olisi hankala mutta poliittisesti se on tavoiteltava asia. Myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi ja Jääskeläinen pitivät lakiin säädettyjä aikoja huonona ajatuksena.

Jääskeläinen muistutti, että lakiin ei tule lyödä määräaikoja, joita ei käytännössä voida noudattaa. Hän otti esimerkiksi hovioikeuksissa venyvät jutut ja Maahanmuuttoviraston (Migri) tilanteen.

”Migrissä on hirveät ruuhkat, ja sinne on asetettu uusia määräaikoja erilaisten asioiden käsittelyajoille. Siellä on myös satamäärin ellei tuhansia asioita, joissa tämä määräaika on jo ylitetty.”

Oikeuden saaminen kestää liian pitkään myös rikosasioissa, sanoi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Toiviaisen mukaan kyse ei ole vain tuomioistuinkäsittelystä vaan poliisista ja syyttäjästä. Kesto riippuu tietysti rikoksesta, mutta poliisilla ei usein ole mahdollisuutta alkaa tutkia ilmoitettua rikosta heti, Toiviainen sanoi.

”On täysin tavallista, että se asia odottaa siellä vuoroaan vuoden verran, ehkä jopa enemmänkin. Sen jälkeen se tulee syyttäjälle. Tässä kestää tavallisen kansalaisen osalta ihan liian pitkään.”

Myös Pöystin mielestä on olennaista, etteivät asiat seiso poliisilla ja syyttäjällä liian pitkään.

”Jos rikosasia on ollut poliisilla pitkään ja syyttäjällä vielä yhdeksän kuukautta, niin ei se kauheasti lämmitä, vaikka käräjäoikeus käsittelisi sen parissa kuukaudessa.”

Pitkien ja kalliiden oikeusprosessien korjaamiseksi asiantuntijat suosittivat lisäresursseja eri tahoille ja sitä, että oikeusprosessin eri osat ovat tietoisia toistensa tekemisistä ja yhteistyö pelaa. Rikosasioissa tämä tarkoittaa poliisia, syyttäjää ja tuomioistuinlaitosta.

Lisäksi tietotekniikkaa pitää käyttää tuomioistuimissa paremmin, sanoi Toiviainen. Hän mainitsi esimerkkinä rikosasian, jonka käsittely onnistui kätevästi videokonferenssin välityksellä. Se säästi paljon aikaa, koska käsittelyssä oli mukana ihmisiä ympäri Suomen.

”Joillain paikkakunnilla taas tuomioistuimet eivät ole suostuneet tällaiseen. Meidän pitää hyödyntää tietotekniikkaa niin paljon kuin mahdollista. Mutta sen pitää myös toimia. Muuten se on oikeusturvan kannalta ongelma”, Toiviainen kommentoi.

Pöysti ja monet muut nostivat esiin myös sen, että tuomarin pitää kyetä johtamaan oikeudenkäyntiä riittävän jämäkästi. Jos ote on löperö, oikeuskäsittely venyy. Näyttöä saatetaan tuoda pöytään valtava määrä, vaikka vain osa siitä on asian käsittelyn kannalta aidosti aiheellista.

Pöysti näpäytti löperyydestä tuomarien lisäksi asianajajia.

”Ehkä asianajokunta voisi myös miettiä yhteiskuntavastuutaan, tällaisia ansaintalogiikan asioita. Tietyissä siviilipuolen asioissa oikeusprosessien venyminen johtuu myös siitä, että on suivaantunut ihminen, joka keksii kaikenlaista, eikä asianajaja tue jutun jämäkkää muotoilua. Jos on vielä hiukan passiivinen tuomari ja siellä voi väittää mitä tahansa, asia kestää.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) puolusti tilaisuudessa hallituksen toimia oikeudenhoidon kannalta.

Henrikssonin mukaan oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat tänä vuonna 23 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisvuonna. Henriksson sanoi myös, että rikosasioiden käsittelyyn panostetaan tänä vuonna viisi miljoonaa euroa lisää.

”Meillä ei ole varaa säästää oikeusvaltion perustoiminnoista. Siksi nämä panostukset ovat äärimmäisen tärkeitä.”

Hallituksessa selvitetään Henrikssonin mukaan myös keinoja lyhentää rikosprosesseja ja tarkastellaan esimerkiksi keinoja pienentää oikeudenkäyntikuluja. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on luovuttanut äskettäin sisäministeriölle ja oikeusministeriölle selvityksen siitä, miten tehostaa ja nopeuttaa rikostutkintaa ja rikosasioiden käsittelyä.

Lisäksi tämän vuoden alussa käynnisti toimintansa Tuomioistuinvirasto, jonka on tarkoitus tehostaa tuomioistuinten työskentelyä.

Henriksson suhtautui kriittisesti Asianajajaliiton kannanottoon.

”Asia on tärkeä, mutta samalla Asianajajaliiton oikeudenhoidon tilaa koskevan kritiikin kärkevyys on ehkä jokseenkin yllättävää. Oikeudenhoitoa rakennetaan parhaiten yhteistyöllä ja jatkuvalla vuoropuhelulla. Myös kannanoton ajoitus on hieman yllättävä, kun pitkän tauon jälkeen tämän hallituksen toimesta oikeudenhoitoon panostetaan tässä maassa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää