Finnairin ja Nesteen johtajienpalkkioita ei ole korotettu vuoden 2008 jälkeen. ”Tämä on tosiasia, joka on otettava huomioon”, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.
Monella muullakin omistajaohjausministerillä on ollut vaikeuksia.
Tuppuraisen tehtävä on ohjata 66 yhtiötä, joista valtio omistaa vähintään osan. Ministerin pitää tasapainotella äänestäjien ja yhtiön intressin välillä. Poliitikon on jokseenkin mahdotonta onnistua tehtävässä niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.
”Tässä pitää olla hoksottimet koko ajan valppaina. Omistajaohjaus vaatii jatkuvaa seurantaa. Ei tule olemaan yhtään suvantovaihetta, että voisin keskittyä vaikkapa pelkästään Eurooppa-asioihin.”
Tuppuraisella on selvä kuva siitä, mikä on hänen päätehtävänsä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Minun tehtäväni on huolehtia siitä, että valtionyhtiöiden omistaja-arvo säilyy ja tulovirta pysyy vakaana ja mielellään kasvusuunnassa, sillä valtionyhtiöiden tuotoilla kustannetaan yhteiskunnan heikoimmassa osassa olevien palveluja ja tulonsiirtoja.”
Hän sanoo, että valtion vuosituloista 1,5–2 miljardia euroa on tullut valtionyhtiöistä.
”On vaikea ajatella, että se tulovirta korvattaisiin millään muulla, kuten veronkorotuksilla tai lisävelanotolla.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tuppurainen ei paljasta, miten omistajaohjaus tulee muuttumaan, sillä hallituksen omistajaohjauspoliittinen periaatepäätös ei ole vielä valmis. Se valmistuu näillä näkymin helmikuussa.
Sen jälkeen hän perustaa omistajaohjaukseen neuvottelukunnan, jossa omistajaohjauksen linjauksista keskustellaan kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.
Periaatepäätöksessä määritellään hallitusohjelman mukaisesti muun muassa valtionyhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuut.
Päätöksessä tullaan ottamaan kantaa myös tunteita herättävään valtionyhtiöiden hallintojen ja johdon palkitsemiseen.
”Asia pitää hoitaa maltilla, vakaasti ja tosiasiat tunnistaen, mutta en lähde käymään huutokauppaa puoleen enkä toiseen.”
”En lähde spekuloimaan, mutta sen olen faktana saanut, ettei esimerkiksi Nesteen ja Finnairin hallitusjäsenten palkkioita ole muutettu sitten vuoden 2008. Tämä on tosiasia, joka on otettava huomioon, ja tosiasioiden huomioiminen on kaiken viisauden alku.”
Lauseella hän haluaa ilmiselvästi valmistella kansalaisia siihen, että joidenkin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenten palkkiot saattavat nousta, vaikka palkkioiden nosto herättää aina raivoa.
Tuppurainen sanoo, ettei omistajapolitiikan tehtävä ole määritellä työntekijöiden työehtoja tai palkkoja, vaan ne neuvotellaan työmarkkinaosapuolten välillä.
”Omistajalla voi tietysti olla erilaisia tahtotiloja yritysten yhteiskuntavastuusta, mutta palkkaneuvotteluissa on syytä pitää työnjako kirkkaana.”
Valtionyhtiöille on tulossa vaatimus laatia suunnitelma, millä tavalla ilmastovastuu otetaan huomioon liiketoiminnassa.
”Pitää olla maltillinen ja hakea tasapainoa kunnianhimon ja käytännöllisyyden välillä niin, että omistaja-arvo säilyy. En usko, että ne ovat ristiriidassa. Jos valtionyhtiöt ovat aktiivisia ympäristö- ja ilmastoasioissa, se mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan ensimmäisten joukossa”, Tuppurainen sanoo.
”Lainsäädäntö luo ne pelisäännöt, jotka ovat kaikille yrityksille yhtäläiset ja yhdenvertaiset. Omistajalla voi olla näkemyksiä yritys- tai yhteiskuntavastuusta, mutta emme voi siirtyä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa omistajat ja yritysjohtajat sanelevat, mikä on vastuullista toimintaa. Kansanvaltaisesti valittu lainsäätäjä viime kädessä määrittelee, mitä vastuullinen yritystoiminta on ja millä ehdoin yritykset toimivat.”
Tuppurainen sanoo, että lainsäädäntöä tarvittaessa tiukennetaan, jos nykyiset omistajaohjaus-, vastuullisuus- ja ympäristölait eivät riitä.
”Olisi edullista, jos valtionyhtiöt voisivat olla edelläkävijöitä, mutta hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 koskee yhteiskunnan kaikki eri sektoreita.”
Yrityksillä voi olla myös ajatuksia, jotka olisivat ilmaston kannalta hyviä, mutta muuten valtiolle vaikeita. Esimerkiksi Posti ilmoitti toukokuussa, että se voisi vähentää päästöjä kolmanneksella siirtymällä kolmeen jakelupäivään.
”En ota tähän mitään kantaa.”
Tuppurainen nimitti kuluneella viikolla valtiosihteeri Olli Kosken https://www.hs.fi/haku/?query=olli+koskenjohtaman työryhmän, jonka pitää huhtikuuhun mennessä pohtia, miten turvataan yleispalveluvelvoite ja Postin jakelutoiminta kaikkialla Suomessa.
Tuppuraisen ensimmäiset puoli vuotta ministerinä kuluivat pitkälti Euroopassa, sillä hän oli päävastuussa, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa heinä–joulukuussa.
Tuppurainen sanoo, että Suomelle voi olla EU:sta paljon rahallista apua, kun hallitus toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa.
”Suomen tavoite oli saada aikaiseksi pitkän aikavälin ilmastostrategia. Joulukuussa EU-maiden päämiehet sopivatkin, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen toinen tahtotila oli, että ilmastomuutos pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.”
Tätä varten Suomi ajoi ilmastopolitiikkaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Suomi vaati, ettei rahasto olisi pelkkä kivihiilen käytön vähentämisrahasto, vaan sitä voisi käyttää EU:n kaikilla alueilla.
”Tätä rahastoa voitaisiin ajatella tueksi, kun turpeen käyttöä vähennetään.”
Tuppuraisen mukaan päätös rahoituskehyksestä voi syntyä jo helmikuussa.
Tuppurainen sanoo, että ilmastotoimiin tullaan pohjaesityksen mukaan käyttämään neljännes EU:n 1987 miljardin euron budjetista.
”Kysymys kuuluu, mitä lopulta ovat ilmastotoimet? Sen takia tilasin EU:n tilintarkastustuomioistuimen selvityksen siitä, mitä voi katsoa ilmastorahoitukseksi, jottei mitä tahansa investointia pidetä sopivaksi ilmastorahoitukseksi. Me haluamme, että EU-rahoilla oikeasti tuetaan ilmastomuutoksen vastaista toimintaa.”
Viisi kysymystä Tytti Tuppuraiselle
1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?
”Olin kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tilaisuudessa puhumassa. He lobbasivat EU:n suurten kaupunkien rakennerahastotuista.”
2. Ketä opposition kansanedustajaa arvostat ja miksi?
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Osallistu keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kommentit