Politiikka    |   Lauantaivieras

Ministeri Tytti Tuppurainen vihjaa valtion­yhtiöiden hallitus­palkkioiden nostamisesta

Finnairin ja Nesteen johtajienpalkkioita ei ole korotettu vuoden 2008 jälkeen. ”Tämä on tosiasia, joka on otettava huomioon”, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoo olevansa vanhan koulukunnan poliitikko, joka ei usko politiikassa pikavoittoihin vaan pitkäjänteisyyteen.

Joulukuussa hänet nimitettiin eurooppaministerin pestin lisäksi myös valtionyhtiöiden omistamisesta vastaavaksi ministeriksi.

Pikavoittoja tällä sektorilla ei todellakaan ole tarjolla. Sen sijaan pikatappiot ovat jopa todennäköisiä.

Tuppurainen edeltäjä oli Sirpa Paatero (sd), joka joutui eroamaan Postin omistajaohjaussotkun takia. Pian Paateron eron jälkeen Posti-kriisin pitkittyminen kaatoi Antti Rinteen (sd) hallituksen.

Monella muullakin omistajaohjausministerillä on ollut vaikeuksia.

Tuppuraisen tehtävä on ohjata 66 yhtiötä, joista valtio omistaa vähintään osan. Ministerin pitää tasapainotella äänestäjien ja yhtiön intressin välillä. Poliitikon on jokseenkin mahdotonta onnistua tehtävässä niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

”Tässä pitää olla hoksottimet koko ajan valppaina. Omistajaohjaus vaatii jatkuvaa seurantaa. Ei tule olemaan yhtään suvantovaihetta, että voisin keskittyä vaikkapa pelkästään Eurooppa-asioihin.”


Tuppurainen sanoo korostavansa omistajaohjauksessa valtioneuvoston voimassa olevaa hyvän hallintotavan ohjeistusta.

”Koetan nostaa tässä asiassa kunnianhimon tasoa.”

Tuppuraisella on selvä kuva siitä, mikä on hänen päätehtävänsä.

”Minun tehtäväni on huolehtia siitä, että valtionyhtiöiden omistaja-arvo säilyy ja tulovirta pysyy vakaana ja mielellään kasvusuunnassa, sillä valtionyhtiöiden tuotoilla kustannetaan yhteiskunnan heikoimmassa osassa olevien palveluja ja tulonsiirtoja.”

Hän sanoo, että valtion vuosituloista 1,5–2 miljardia euroa on tullut valtionyhtiöistä.

”On vaikea ajatella, että se tulovirta korvattaisiin millään muulla, kuten veronkorotuksilla tai lisävelanotolla.”

Tuppurainen ei paljasta, miten omistajaohjaus tulee muuttumaan, sillä hallituksen omistajaohjauspoliittinen periaatepäätös ei ole vielä valmis. Se valmistuu näillä näkymin helmikuussa.

Sen jälkeen hän perustaa omistajaohjaukseen neuvottelukunnan, jossa omistajaohjauksen linjauksista keskustellaan kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.

Periaatepäätöksessä määritellään hallitusohjelman mukaisesti muun muassa valtionyhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuut.

Päätöksessä tullaan ottamaan kantaa myös tunteita herättävään valtionyhtiöiden hallintojen ja johdon palkitsemiseen.

”Asia pitää hoitaa maltilla, vakaasti ja tosiasiat tunnistaen, mutta en lähde käymään huutokauppaa puoleen enkä toiseen.”

Tuppurainen sanoo, että vastaus kumpuaa hänen esikuvansa, Sdp:n entisen puheenjohtajan, pääministerin ja osuuskauppamiehen Väinö Tannerin tavasta tehdä päätöksiä.

”En lähde spekuloimaan, mutta sen olen faktana saanut, ettei esimerkiksi Nesteen ja Finnairin hallitusjäsenten palkkioita ole muutettu sitten vuoden 2008. Tämä on tosiasia, joka on otettava huomioon, ja tosiasioiden huomioiminen on kaiken viisauden alku.”

Lauseella hän haluaa ilmiselvästi valmistella kansalaisia siihen, että joidenkin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenten palkkiot saattavat nousta, vaikka palkkioiden nosto herättää aina raivoa.


Tuppurainen sanoo, ettei omistajapolitiikan tehtävä ole määritellä työntekijöiden työehtoja tai palkkoja, vaan ne neuvotellaan työmarkkinaosapuolten välillä.

”Omistajalla voi tietysti olla erilaisia tahtotiloja yritysten yhteiskuntavastuusta, mutta palkkaneuvotteluissa on syytä pitää työnjako kirkkaana.”

Valtionyhtiöille on tulossa vaatimus laatia suunnitelma, millä tavalla ilmastovastuu otetaan huomioon liiketoiminnassa.

”Pitää olla maltillinen ja hakea tasapainoa kunnianhimon ja käytännöllisyyden välillä niin, että omistaja-arvo säilyy. En usko, että ne ovat ristiriidassa. Jos valtionyhtiöt ovat aktiivisia ympäristö- ja ilmastoasioissa, se mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan ensimmäisten joukossa”, Tuppurainen sanoo.

”Lainsäädäntö luo ne pelisäännöt, jotka ovat kaikille yrityksille yhtäläiset ja yhdenvertaiset. Omistajalla voi olla näkemyksiä yritys- tai yhteiskuntavastuusta, mutta emme voi siirtyä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa omistajat ja yritysjohtajat sanelevat, mikä on vastuullista toimintaa. Kansanvaltaisesti valittu lainsäätäjä viime kädessä määrittelee, mitä vastuullinen yritystoiminta on ja millä ehdoin yritykset toimivat.”

Tuppurainen sanoo, että lainsäädäntöä tarvittaessa tiukennetaan, jos nykyiset omistajaohjaus-, vastuullisuus- ja ympäristölait eivät riitä.

”Olisi edullista, jos valtionyhtiöt voisivat olla edelläkävijöitä, mutta hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 koskee yhteiskunnan kaikki eri sektoreita.”

Yrityksillä voi olla myös ajatuksia, jotka olisivat ilmaston kannalta hyviä, mutta muuten valtiolle vaikeita. Esimerkiksi Posti ilmoitti toukokuussa, että se voisi vähentää päästöjä kolmanneksella siirtymällä kolmeen jakelupäivään.

”En ota tähän mitään kantaa.”

Tuppurainen nimitti kuluneella viikolla valtiosihteeri Olli Kosken johtaman työryhmän, jonka pitää huhtikuuhun mennessä pohtia, miten turvataan yleispalveluvelvoite ja Postin jakelutoiminta kaikkialla Suomessa.

Myös valtion kehitysyhtiön Vaken kohtalosta päätetään myöhemmin keväällä. Vaken vaihtoehtoja ovat muun muassa yhdistäminen Teollisuussijoitukseen tai olla itsenäinen digi- ja ilmastoinvestointien kiihdyttäjä.


Tuppuraisen ensimmäiset puoli vuotta ministerinä kuluivat pitkälti Euroopassa, sillä hän oli päävastuussa, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa heinä–joulukuussa.

Tuppurainen sanoo, että Suomelle voi olla EU:sta paljon rahallista apua, kun hallitus toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa.

”Suomen tavoite oli saada aikaiseksi pitkän aikavälin ilmastostrategia. Joulukuussa EU-maiden päämiehet sopivatkin, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen toinen tahtotila oli, että ilmastomuutos pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.”

Tätä varten Suomi ajoi ilmastopolitiikkaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Suomi vaati, ettei rahasto olisi pelkkä kivihiilen käytön vähentämisrahasto, vaan sitä voisi käyttää EU:n kaikilla alueilla.

”Tätä rahastoa voitaisiin ajatella tueksi, kun turpeen käyttöä vähennetään.”

Tuppuraisen mukaan päätös rahoituskehyksestä voi syntyä jo helmikuussa.

Alkuviikosta EU päätti, että reilun siirtymän mekanismiin kanavoidaan sata miljardia euroa EU:n ensi budjettikaudella 2021–2027.

Tuppurainen sanoo, että ilmastotoimiin tullaan pohjaesityksen mukaan käyttämään neljännes EU:n 1987 miljardin euron budjetista.

”Kysymys kuuluu, mitä lopulta ovat ilmastotoimet? Sen takia tilasin EU:n tilintarkastustuomioistuimen selvityksen siitä, mitä voi katsoa ilmastorahoitukseksi, jottei mitä tahansa investointia pidetä sopivaksi ilmastorahoitukseksi. Me haluamme, että EU-rahoilla oikeasti tuetaan ilmastomuutoksen vastaista toimintaa.”

Viisi kysymystä Tytti Tuppuraiselle

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Olin kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tilaisuudessa puhumassa. He lobbasivat EU:n suurten kaupunkien rakennerahastotuista.”

2. Ketä opposition kansanedustajaa arvostat ja miksi?

”Kokoomuksen Mari-Leena Talvitietä. Hän edustaa sitä yhteistyöhakuista ja maltillista poliitikkotyyppiä, jota itsekin haluaisin kuvitella edustavani.”

3. Mikä saa sinut raivostumaan?

”Ei oikein mikään, olen aika rauhallinen. Rasismiin perustuvaa ihmisvihaa en voi hyväksyä, sillä se aiheuttaa väkivaltaa ja sotia.”

4. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Olen todellinen kirjafiili. Viimeisimmät ovat tutkijatohtori Ville Jalovaaran Myrskyä ja mystiikkaa: Suomen tasavallan presidentit ja kirkko sekä Thomas Philipponin The Great Reversal: How America Gave Up on Free Markets.

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Lähden Ouluun. Tarkoitus on ulkoilla belgianpaimenkoiran Rosan kanssa, saunoa miehen kanssa sekä käydä kuntosalitreffeillä ystävän kanssa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Tytti Tuppurainen


 Syntynyt Oulussa 18. helmikuuta 1976.

 Filosofian maisteri Oulun yliopistosta pääaineenaan germaaninen filologia.

 Eurooppaministeri kesäkuusta 2019 lähtien ja Eurooppa- ja omistajaohjausministeri joulukuusta 2019 lähtien.

 Kansanedustaja vuodesta 2011 lähtien.

 Työskennellyt Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityskoordinaattorina 2005–2011.

 Oulun kaupunginvaltuustossa vuodesta 2000 lähtien.

 Kaksi lasta. Naimisissa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      Marraskuu tuntuu jatkuneen jo 113 päivää – neljän kuukauden asfalttikaamos on riski suomalaisten kansan­terveydelle, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Suositun brittijuontajan kuolemaa pidetään jo nyt mediahistorian käännekohtana: Missä kulkee raja, johon asti julkisuuden henkilöä voi kritisoida?

    4. 4

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    5. 5

      Maria Ohisalon ulosmarssi Kesärannasta, vihreiden yöhön venynyt kriisikokous ja kiista hoitajamitoituksesta – HS selvitti hallituksen sisäiset jännitteet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    3. 3

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    4. 4

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    5. 5

      Maria Ohisalon ulosmarssi Kesärannasta, vihreiden yöhön venynyt kriisikokous ja kiista hoitajamitoituksesta – HS selvitti hallituksen sisäiset jännitteet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää