Politiikka

Kommentti: Libyan tulitauko oli harvinainen onnistuminen eurooppalaiselle diplomatialle – Pian myös Suomelta vaaditaan päätöksiä

Libyasta ei haluta uutta Syyria, ja nyt on otettu ensimmäiset askeleet, ettei niin käy, kirjoittaa HS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja Anna-Liina Kauhanen. Jos nyt epäonnistutaan, Libyasta tulee yhtäältä jihadistien ja toisaalta Venäjän ja muiden alueellisten voimien sekasortoinen temmellyskenttä.

Eurooppalainen diplomatia ja myös Saksan liittokansleri Angela Merkel saivat sunnuntai-iltana Berliinissä merkittävän näytön siitä, että Euroopalla on vielä paikkansa maailmanpolitiikan isojen pelurien pöydässä. Berliinissä pitkälti Merkelin sitkeän diplomatian ansiosta koolla olleet maailman kriisipesäkkeiden keskeiset toimijat saatiin sitoutumaan Libyan sisällissodan uuteen tulitaukoon ja jo vuosia sitten YK:n piirissä sovittuun asevientikieltoon, joita aiotaan myös entistä uskottavammin valvoa.

Libya-kokouksessa tehtiin merkittävä päätös. Kriisiin halutaan poliittinen ratkaisu, ja ratkaisua haetaan yhdessä sovituin askelin. Vaikka kyse on ensimmäisistä askelista Libyan vakauttamiseksi, nyt tehdyt sitoumukset palauttavat uskoa kansainväliseen monenkeskiseen sopimiseen.

Libyan kriisissä on kymmeniä keskenään ja toisiaan vastaan kilpailevia osapuolia. Merkittävää oli jo se, että Saksan huolella ja pitkälti kulisseissa valmistelemaan tapaamiseen saatiin paikalle kaikki keskeiset toimijat, 14 valtionjohtajaa tai pääministeriä. Berliiniin tulivat myös Libyan sisällissodan molemmat osapuolet. Saksa onnistui siinä, missä Libyan sisällissodan eri osapuolia tukevat Venäjä ja Turkki viikkoa aiemmin epäonnistuivat Moskovassa.

Libyan itäosia ovat jo pitkään hallinneet sotamarsalkka Khalifa Haftarin joukot. Pääkaupunki Tripolia on pitänyt hallussaan Libyan YK:n tunnustaman hallituksen pääministeri Fayez al-Sarraj. Samaan neuvottelupöytään he eivät mahdu, mutta molemmat osapuolet tapasivat Berliinissä muut neuvotteluihin osallistuneet. Vielä merkittävämpää oli kuitenkin se, että Berliiniin tulivat muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sekä keskeiset Libyan naapurit.

Jos Berliinissä ei olisi saatu sitoumuksia poliittiseen ratkaisuun, EU ja Nato olisivat joutunut seuraamaan, miten Venäjän ja Turkin kaltaiset aggressiiviset voimavaltiot tai Saudi-Arabia, Egypti ja Yhdistyneet Arabiemiraatit kaappaavat ja jakavat maata omiksi poliittisiksi läänityksikseen. Jos Libyaa ei saada rauhoitettua, siitä voi tulla uusi Syyria, joka houkuttelee kansainvälisten jihadistitaistelijoiden lisäksi alueellisia voimia keskinäiseen valtataisteluun.

Venäjä ja Turkki ovat syvällä Libyan kriisissä, ja yksityisen venäläisen Wagner-yhtiön sotilaita taistelee Haftarin joukoissa. Haftarille tärkeää on myös Arabiemiraattien kruununprinssin tuki.

Se, mitä Libyassa tapahtuu, vaikuttaa monin tavoin suoraan Eurooppaan. Libyan tapahtumat ovat pitkälti myös seurausta siitä, mitä Eurooppa teki ja jätti tekemättä arabikevään kaaoksessa ja sen jälkeen kun Libyan diktaattori Muammar Gaddafi kaadettiin vuonna 2011.

Libya on Eurooppaan Välimeren yli suuntautuvan siirtolaisuuden keskeisin kauttakulkumaa. Se, joka kontrolloi Libyaa, kontrolloi myös muuttoliikettä. Olot sisällissodan runtelemassa Libyassa ovat olleet sellaiset, etteivät Euroopan maat ole voineet palauttaa mereltä pelastettuja siirtolaisia Libyaan. Olot ovat epäinhimilliset vankiloissa ja keskuksissa, joissa muualta Afrikasta tulleita siirtolaisia säilötään. Sisällissota on myös kurjistanut oloja Libyassa niin, että Välimeren yli tulee myös libyalaisia.

Libya on paitsi Eurooppaan suuntautuvan salakuljetusbisneksen keskus, myös terrorismin keskus. Isis ja muut islamistiset järjestöt keräävät voimiaan keskellä Pohjois-Afrikan ja Sahelin alueen sekasortoa. Euroopan terrorisminvastaisella politiikalla ei ole uskottavuutta, jollei Libyaa saada vakautettua.

Libyalla on maailman yhdeksänneksi suurimmat öljyvarat. Se on Euroopalle myös taloudellisesti erittäin tärkeä. Ranskan ja Italian suhde Libyaan on öljy-yhtiöomistusten kautta syvä, ja myös ristiriitainen. Italialainen energiakonserni Eni on suurin ulkomainen toimija Libyan öljy- ja kaasumarkkinoilla, ja Greenstream-kaasuputki tuo kaasua Libyasta Sisiliaan.

Enin suurin kilpailija Libyassa on ranskalainen Total-konserni, jolla on osuus Wahan öljykentästä. Jotta tilanne olisi mahdollisimman vaikea Euroopalle, Italia ja Ranska ovat tukeneet sisällissodassa eri osapuolia hieman eri syistä.

Kaiken kaikkiaan öljybisneksessä Libya on monelle Euroopan maalle yhtä tärkeä kumppani kuin Norja ja Venäjä.

Saksan ja muun Euroopan poliittinen vastuu Libyasta ei päättynyt Berliinin-kokoukseen. Edessä on vaikea prosessi, joka voi epäonnistua monilla tavoilla ja monissa eri vaiheissa. Silti nyt aikaan saatu sopimus siitä, miten Libyan kriisissä edetään, on merkittävä.

Prosessi vaatii edetäkseen aktiivista Eurooppaa, jolta on löydyttävä valmiutta lähettää Libyaan myös sotilaita. Uusi tulitaukosopimus ja asevientisopimus vaativat onnistuakseen tiukkaa valvontaa.

Edessä lienee uusia YK:n valtuuttamia Libya-operaatioita. Myös Suomen on tehtävä päätöksiä osallistumisestaan. Sinänsä alue on Suomelle tuttu, ja myös ymmärrys siitä, että EU:n on otettava entistä vahvempi rooli omasta turvallisuudestaan ja lähialueidensa vakauttamisesta. Suomalaissotilaita on ollut Libyan rannikon Sophia-operaatiossa. Suomalaisia on myös Malissa. Mali kytkeytyy Libyaan hyvin tiiviisti, sillä päämäärä on yhteinen, terrorismintorjunta.

Euroopalla ei ole varaa jättäytyä Libyan vakauttamisen sivustaseuraajaksi. Kun Yhdysvallat mitä ilmeisimmin vetää joukkojaan Lähi-idässä, Euroopan on oltava valmis täyttämään ainakin osin Lähi-itään ja Afrikkaan jäämää turvallisuustyhjiötä. Muuten sen täyttävät nopeasti sellaiset maat, jotka eivät Euroopan toiveita kuuntele.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    2. 2

      EU yrittää estää korona­viruksen leviämistä – ja pelkää samalla, että jäsen­maat alkavat sulkea rajoja viruksen vuoksi

    3. 3

      Peter Nygård päätti hiljaisuutensa raiskausväitteistä

    4. 4

      Perussuomalaisten Toni Jalonen julistautui fasistiksi, näin hän selittää: ”Oikein hyvä ideologia kannattaa, vaikka siihen on liitetty negatiivisia merkityksiä”

    5. 5

      Jasper Pääkkönen näytteli pääroolia 22 miljoonaa euroa maksaneessa tv-sarjan pilotissa, jota kukaan ei tule näkemään: ”Tuntuu raadolliselta ja rajulta”

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    2. 2

      Tällainen on dash-ruokavalio, joka edistää terveyttä monipuolisesti – Sitä voi suositella ”ihan kaikille”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    3. 3

      Jasper Pääkkönen näytteli pääroolia 22 miljoonaa euroa maksaneessa tv-sarjan pilotissa, jota kukaan ei tule näkemään: ”Tuntuu raadolliselta ja rajulta”

      Tilaajille
    4. 4

      Peter Nygård päätti hiljaisuutensa raiskausväitteistä

    5. 5

      Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää