Politiikka

Valintauudistus laajenee: Lääkäriopintoihinkin voi tänä keväänä päästä pelkän todistuksen perusteella

Ylioppilastodistuksen ja ammattikoulun arvosanat ovat nyt pääväylä jatko-opintoihin. Silti pääsykokeitakin pidetään lähes entiseen tapaan, mutta yhteispistevalinta poistuu.

Opiskelijoiden valinta korkeakouluihin pelkästään todistusten perusteella laajenee tänä keväänä. Ensimmäistä kertaa myös esimerkiksi lääkärin, farmaseutin ja metsänhoitajan oppiin voi päästä ilman pääsykoetta.

Aiemmin todistusten perusteella valittiin lähinnä tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoita, mutta nyt paljon kiistelyä ja huoltakin aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tulee voimaan täydellä teholla.

Uudistus ei kuitenkaan tyystin poista pääsykokeita, vaikka sellainen käsitys pääsi syntymään uudistusta suunniteltaessa ja sitä markkinoitaessa. Olihan sen yksi tavoite päästä eroon valmennuskursseista, joihin kaikilla ei ole varaa.

Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö tähdentää, että pääsykokeilla valittavien osuus säilyy ennallaan eli noin kolmanneksessa uusista opiskelijoista. Esimerkiksi lääketieteessä pelkällä kokeella valittavien määrä jopa kasvaa, kun todistusten ja kokeiden yhteispistevalinta poistuu.

Kokeita taas on jo vuodesta 2018 yritetty keventää niin, etteivät ne edellytä pitkää valmentautumista. Myös yhteisvalintoja on lisätty eri aloilla yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut ottivat jo syksyllä 2019 käyttöön useimpien alojen yhteisen digitaalisen valintakokeen, joka nyt pidetään kesäkuun alussa.

Selkein uudistuksen osa on se, että todistusarvosanojen ja valintakokeiden yhteispistevalinnasta luovutaan nyt kokonaan, eli niin sanotut lähtöpisteet jäävät historiaan. Aiemmin se oli yleisin valintatapa.

Toisin sanoen opiskelupaikka avautuu joko tarpeeksi hyvillä ylioppilastodistuksen arvosanojen pisteillä tai pääsykoepisteillä, mutta ei enää niiden yhdistelmällä.

Ja kun aloituspaikkojen määrä ei juuri lisäänny, säilyy kilpailu kireänä vastakin, mikäli tähtäimessä on niin sanottu hakupaineala, kuten yliopistoissa lääketiede ja oikeustiede. Näille aloille pyrkivät ovat hyödyntäneet myös eniten valmennuskursseja, ja tekevät niin vastakin, jollei lukio ole sujunut ihan nappiin.

Toisaalta on epäilty sitäkin, että uudistuksen myötä lukiosta on tulossa kolme vuotta kestävä valmennuskurssi. Ylioppilaskokeitakin voi jo uusia liki rajattomasti, joten yksi uudistuksen tavoite eli jatko-opintoihin pääsyn nopeutuminen, ei välttämättä toteudu.

Nyt vuosittain ilman opiskelupaikkaa jää 80 000 ensimmäistä paikkaansa hakenutta, kun toisen tai kolmannen opiskelupaikan saa yli 10  000 hakijaa.

Yksi uudistuksen ongelma on se, etteivät suosituilla aloilla hyvätkään opiskelijat voi olla ihan varmoja, että todistus avaa ovet. Ylioppilastutkinnon tulosten saamisen ja pääsykokeiden väliin jää vain päiviä etenkin silloin, jos koe on jo toukokuussa.

Ylioppilstutkintoalutakunta on luvannut, että tulokset ovat käytössä 12. toukokuuta.

”On totta, että siihen väliin jää lyhyt aika. Onkin jatkuvan pohdinnan aihe, että mitä sille voisi tehdä”, sanoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hyvönen kuitenkin korostaa, että uudessa mallissa on helpompi kuin ennen hakea yhtä aikaa usealle alalle.

Enemmistö uusista korkeakouluopiskelijoista on määrä tänä keväänä valita lukion tai ammattikoulun todistusten perusteella. Lukiossa se tarkoittaa nimenomaan ylioppilastodistusta, ei päättötodistusta.

Lukiodiplomit voidaan silti vastakin valinnoissa huomioida. Avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnotkin ovat yksi, laajentuva väylä varsinaiseen tutkinto-opiskeluun. Tosin niistä joutuu maksamaan.

Etenkin avoimet verkkokurssit eli niin sanotut moocit (massive open online courses) ovat yleistymässä. Opiskelupaikan voi – tosin melko harvoille – tuoda myös menestys esimerkiksi talous- tai oikeustiedon ”guru-kilpailussa”.

Todistusvalinnassa yliopistot ottavat käytännössä huomioon ylioppilastodistuksen koepisteet ja ammattikorkeakoulut vaihtoehtoisesti myös ammatillisen perustutkinnon arvosanat, mikäli tutkinto on suoritettu 1.8.2015 jälkeen.

Vaikka todistusvalinta on keväästä 2020 lähtien pääväylä korkeakouluopintoihin, tarkoittaa se eri aloilla varsin vaihtelevia osuuksia uusista opiskelijoista.

Sinänsä uudistus kyllä koskee kaikkia muita paitsi taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta. Myöskään arkkitehtiopiskelijoita ei pelkin todistuksin valita.

Vuodesta 2016 lähtien korkeakouluissa on jo ollut käytössä niin sanotut ensikertalaiskiintiöt, jotka ovat noin 60–80 prosentin suuruisia. Todistusvalintaakin on määrä soveltaa lähinnä niihin, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa.

HS keräsi esimerkkejä eri yliopistoaloilta todistusvalinnan osuudesta, joka yleisimmin on ”yli puolet” eli 51–60 prosenttia, mutta poikkeuksiakin on.

Alimmillaan osuus on Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksessa eli 25 prosenttia. Oikeustieteen todistusvalinnassakin jäädään alle puoleen eli 40 prosenttiin.

Ylimmillään osuus on sata, kuten esimerkiksi Oulun yliopiston matemaattisten aineiden opettajilla. Tosin opettajille yleensä pidetään lisäksi myös soveltuvuuskokeita.

Helsingin yliopiston fysikaalisissa ja matemaattisissa tieteissä sekä kemiassa osuus on 97 prosenttia.

Korkeita todistusvalintojen osuudet ovat jo aiemminkin olleet luonnontieteissä ja tekniikan aloilla. Diplomi-insinööreistä 60–80 prosenttia valitaan tänä keväänä todistusten perusteella.

Esimerkeissä kerrotaan myös tarkemmin, kuinka paljon pisteitä voi saada ylioppilastutkinnon kokeiden laudaturista. Tosin pitää muistaa, että arvokkaita pisteitä saa muistakin arvosanoista.

Erityisiä kynnysehtojakin on esimerkiksi kaupan alalla. Se tarkoittaa, että pitää olla ehdottomasti jonkin aineen koe suoritettuna ja jopa tietyllä arvosanalla.

Suoravalinta taas tarkoittaa, että valituksi voi tulla vain yhden aineen perustella, jos siitä on vähintään vaikka eximia eli toiseksi paras arvosana.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eri alojen pisteytystaulukot löytyvät Opintopolku-sivustolta. Yliopistoissa ylioppilastutkinnon pisteytysmalleja on kymmeniä, mutta ammattikorkeakouluissa vain yksi.

Yleisimmin pisteytetään 5–6 koetta, joiden mukana ammattikorkeakouluissa on aina äidinkieli ja matematiikka, kun taas yliopistoissa matematiikka on pakollinen vain osassa koulutuksista.

Oikeustiede

Oikeustieteessä todistuksella valittavien osuus on tänä keväänä alle puolet eli 40 prosenttia Helsingin, Itä-Suomen, Turun ja Lapin yliopistoissa. Viime vuonna osuus oli 20 prosenttia.

Ylioppilastodistuksesta otetaan huomioon enintään viiden aineen eli äidinkielen kokeen ja neljän muun parhaiten menneen kokeen pisteet.

Oikeustieteellinen ala käyttää perustaulukkoa, joka ei erityisellä tavalla painota matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Perustaulukolla haluttiin varmistaa tulokkaiden vaihteleva tausta.

Silti perustaulukossakin eniten pisteitä eli 36,1 tuo pitkän matematiikan laudatur. Äidinkielen L tuo 33,0 pistettä ja lyhyen matematiikan sekä pitkän kielen ällät 28,3 pistettä. Yhteiskuntaopin laudaturista saa 20 pistettä.

Yliopistot laativat aikoinaan pistetaulukoita lähinnä sen mukaan, paljonko kyseisen aineen kursseja on lukiossa tarjolla. On myös perus- ja painotettuja taulukoita.

Lääketiede

Lääkäriksi, hammaslääkäriksi tai eläinlääkäriksi opiskelemaan valittavista enintään 51 prosenttia poimitaan nyt todistusten perusteella. Osuus on sama Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Turun ja Tampereen yliopistoissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun pelkillä todistuksilla voi päästä lääkärin opintoihin.

Lääketieteissä otetaan huomioon ylioppilastodistuksen kuusi ainetta, joista neljä ovat kaikilla äidinkieli, kemia, biologia ja matematiikka. Kaksi muuta voi valita parhaiten menneistä fysiikan, yhden muun ainereaalin tai yhden kielen kokeista.

Lääketieteissä pitkän matematiikan laudaturista saa jopa 39,7 pistettä, kemian 34,0, äidinkielen 33,0, biologian 32,3 ja fysiikan laudaturista 31,7 pistettä.

Kauppatiede

Kauppatieteitä opiskelevia otetaan todistusten perusteella nyt sisään 60 prosenttia, eli osuus on sama kuin oli jo viime vuonna.

Ylioppilastodistuksesta hakijalle tuo pisteitä viisi ainetta eli äidinkieli ja matematiikka sekä lisäksi parhaiten mennyt kieli ja kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa muuta ainetta.

Kynnysehtona on hyväksytysti suoritettu lyhyt tai pitkä matematiikka. Mutta vaikka matematiikan koe vaaditaan, pitkästäkin saa enintään ”vain” 36,1 pistettä.

Kaikkiaan todistuspisteiden maksimimäärä on 154, ja todistusvalinnassa on saatava vähintään 77 pistettä.

Yhteiskuntatieteet

Yhteiskuntatieteiden uusista opiskelijoista otetaan tänä keväänä 51–60 prosenttia todistusten perusteella.

Pisteitä voi saada viidestä ylioppilaskokeesta. Ensinnäkin äidinkielestä ja parhaiten onnistuneesta kokeesta tästä joukosta: filosofia, historia, psykologia tai yhteiskuntaoppi.

Äidinkielen laudatur tuo 33 ja filosofian, historian, psykologian ja yhteiskuntaopin L 34 pistettä.

Lisäksi pisteitä voi saada yhdestä ainereaalista, yhdestä kielestä ja matematiikasta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Kolme yhteishakua vuonna 2020


 Keväällä on kaksi yhteishakua korkeakouluihin ja syksyllä yksi. Tammikuussa haettiin jo vieraskielisiin koulutuksiin ja Taideyliopistoon.

 Toinen, useimpien alojen yhteishaku on 18.3.–1.4.

 Hakea voi hakea enintään kuuteen kohteeseen, jotka pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen.

 Hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa, ja hän voi ottaa vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

 Syksyn hakuaika on 2.9.–16.9. Silloin on tarjolla vain vähän aloituspaikkoja enimmäkseen ammattikorkeakouluissa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää