Politiikka

Kommentti: Biopolttoaineen tankkaaminen ei vähennä liikenteen päästöjä – entä sitten?

Dieselin erillistankkaaja voi tuntea itsensä huijatuksi, mutta eikö lopulta ole vain hyvä asia, jos päästövähennys on hoidettu lainsäädännöllä eikä jätetty yksittäisten autoilijoiden valintojen varaan, kirjoittaa HS:n ilmastotoimittaja Piia Elonen kommentissaan.

Autoilijan erikseen tankkaama uusiutuva diesel ei vähennä Suomen tieliikenteen ilmastopäästöjä, sillä täysi tankki uusiutuvaa dieseliä vapauttaa jonkun muun tankkaamaan vastaavan määrän fossiilista polttoainetta.

Tämä johtuu biopolttoaineiden jakelupakosta, jonka määräämää 20 prosentin sekoitusvelvoitetta polttoainekauppiaat eivät ylitä, vaikka osa autoilijoista tankkaisi sataprosenttisesti uusiutuvaa polttoainetta. HS kertoi asiasta tänään tiistaina.


Osa dieselautoilijoista tunsi tiedon myötä itsensä huijatuksi.

Siltä voi tosiaan tuntua, jos on tankannut erikseen sataprosenttista uusiutuvaa dieseliä sillä ajatuksella, että haluaa omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Etenkin kun Nesteen uusiutuvasta dieselistä joutuu maksamaan 21 senttiä enemmän kuin tavallisesta dieselistä. Juuri muita vaihtoehtoja kuin Neste My tavallisella autoilijalla ei Suomessa olekaan, jos haluaa tankata sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista tehtyä dieseliä.

Mutta onko lopulta ollenkaan kielteistä, jos yksittäiseltä autoilijalta katoavat kannusteet uusiutuvan dieselin erillistankkaukseen?

Tässä tapauksessa mahdollisuudet vaikuttaa Suomen tieliikenteen päästöihin murenevat siihen, että asia on hoidettu jo lainsäädännöllä. Laki pakottaa polttoainekauppiaat jakelemaan viidenneksen biopolttoaineita. Kymmenessä vuodessa jakeluvelvoite kasvaa 30 prosenttiin.

Eikö juuri tällainen ole toivottua ilmastopolitiikkaa? Maan hallitus hoitaa asian velvoittavalla lainsäädännöllä eikä jätä päästöjen vähentämistä yksittäisten autoilijoiden hyvän tahdon varaan. Tämäntapaista lähestymistä on toivottu myös ruuan ilmastopäästöihin, jottei yksittäisten kuluttajien tarvitsisi tuntea syyllisyyttä lihapullaa haukatessaan.

Asian voi siten nähdä myös niin päin, että autoilija voi polttoainevalinnan suhteen rentoutua, sillä lainsäätäjä on tältä osin hoitanut jo homman kotiin. Tai tietysti myös näin päin: ylimitoitetulle polttomoottoriautolla huristelulleen ei voi ostaa hyvää omaatuntoa polttoainepumpulla.

Ruotsissa tosin on verotuksen avulla onnistuttu yhdistämään molemmat: pakollinen sekoitevelvoite, jonka lisäksi on verotuksellisia kannusteita myydä biopolttoaineita yli lain asettaman minimin.

Pakottavan lainsäädännön ja autoilijan vapaaehtoisen valinnan asettaminen vastakkain on vain yksi näkökulma asiaan. Toinen tapa tarkastella asiaa on miettiä päästövaikutuksia yksilön, valtion tai maailman mittakaavassa.

Uusiutuvan dieselin erillistankkaus ei vähennä Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, mutta pienentää toki autoilijan omaa hiilijalanjälkeä. Eli autoilija tai vaikkapa yritys voi pienentää omalla valinnallaan omaa hiilijalanjälkeään. Siinä tarkoituksessa uusiutuva diesel toimii. Eikä Neste omassa markkinoinnissaan muuta väitäkään.

Samoin vaikutus päästöihin muuttuu, jos unohtaa Suomen valtion rajat ja katsoo asiaa maailman mitassa.

Se uusiutuva diesel, jota ei jaella Suomessa, myydään maailmanmarkkinoille. Ilmakehän kannalta ei ole merkitystä, jääkö fossiilinen polttoainelitra käyttämättä Suomessa, muualla Euroopassa vai vaikkapa Yhdysvalloissa. Uusiutuvan dieselin hyöty tulee sitä kautta, että sen avulla maailmassa jää uutta fossiilista hiiltä vapauttamatta ilmakehään ja kiertoon.

Biopolttoaineen erillistankkauksen vaikutukset kulkevat siis niin, että yksilön ja maailman päästöt voivat vähetä, mutta Suomen eivät. Suomen leiviskä puolestaan on hoidettu jo lainsäädännön pakolla. Varsinaisia häviäjiä ovat ne autoilijat, jotka ovat maksaneet lisähintaa erikoisdieselistä mielessään vaikutukset Suomen päästöihin.

Suomen asettamaa jakeluvelvoitetta voi toki kritisoida monesta syystä. Se esimerkiksi rajaa keinot uusiutuvaan dieseliin eikä huomioi sähkö- tai kaasuautoja.

Biopolttoaineen osuutta voi myös pitää aika suurena. Koska ilmakehä ei välitä siitä, mistä maasta päästöt tulevat, voi hyvin kysyä, kuinka järkevää rajallisia biopolttoaineita on käyttää juuri Suomessa. Suomessa tuotetutusta sähköstä jo pääosa on päästötöntä, joten ehkä biopolttoaineet pitäisi säästää erityisesti niihin maihin, joissa mahdollisuudet liikenteen sähköistämiseen eivät ole yhtä hyvät. Myös kaasuautoilussa riittäisi edistettävää.

Mitä suurempi on Suomen jakeluvelvoite, sitä suurempi siivu maailman biopolttoaineista kulutetaan täällä. Jo nyt tiukkojen sekoitevelvoitteiden Suomi, Ruotsi ja Norja haukkaavat kolmestaan noin 40 prosenttia maailmassa tuotetusta uusiutuvasta dieselistä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      HS selvitti hallituksen suuret jännitteet: Maria Ohisalo marssi helmikuun alussa ulos neuvotteluista Kesärannasta, vihreät päätti hallitusyhteistyön jatkosta kriisikokouksessa

      Tilaajille
    3. 3

      Kaupan ruukkuyrtit saa säilymään selvästi pitempään parilla helpolla konstilla – Tarkista yksi asia jo kaupassa, neuvoo asiantuntija

      Tilaajille
    4. 4

      Huono itsetunto on katala vieras, ja se periytyy helposti sukupolvelta toiselle – psykoterapeutti kertoo, miten kierteen voi katkaista

      Tilaajille
    5. 5

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää