Politiikka

HS-analyysi: Hallituksen taloustavoite karkaa, koska julkisen talouden tilinpidossa on kansallinen erikoisuus

Hallituksen tavoitteena on tasapainottaa Suomen julkinen talous, mutta ennusteissa tapahtuneet muutokset ovat jo hilanneet tavoitetta kauemmaksi. Suuri syy löytyy yllättäen eläkerahastoista, kirjoittaa HS:n politiikan ja talouden toimittaja Teemu Muhonen.

Oppositiopuolue kokoomus julkisti keskiviikkona hätkähdyttävän luvun. Puolue teetti puolueettomalla eduskunnan tietopalvelulla laskelman, jonka mukaan hallitus tarvitsee julkisen talouden tavoitteeseensa peräti 120 000 uutta työllistä.

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on tasapainottaa Suomen julkisen talouden tulot ja menot vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelman mukaan se pyrkii tekemään sen kohentamalla työllisyyttä 60 000 henkilöllä.

Kokoomuksen teettämän laskelman mukaan hallituksen kesäkuussa asettama työllisyystavoite ei siis enää riittäisi alkuunkaan, vaan julkisen talouden tasapainottaminen vaatisi nyt työllisyystavoitteen tuplaamista.

Mistä valtaisa ero luvuissa johtuu? Kyse ei ole siitä, että viime vuonna aloittanut hallituspohja olisi jo ehtinyt pistämään Suomen talouden mullin mallin.

Sen sijaan syy tasapainotavoitteen karkaamiseen on osin varsin tekninen.

Hallituksen tasapainotavoite perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen julkisten tulojen ja menojen kehityksestä. Tavoite on karannut, koska ennuste on synkentynyt hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen.

Vielä viime vuoden keväällä valtiovarainministeriö ennusti, että ilman uusia toimia tulot uupuisivat menoista vuonna 2023 noin 1,5 miljardia euroa. Syksyn ennusteessa arvio oli kasvanut yli 3,5 miljardiin euroon.

Kokoomuksen teettämän laskelman perusteella kaksinkertaistuneen kuilun kurominen vaatisi myös työllisyystavoitteen tuplaamista tai työn tuottavuuden ripeää kasvua.

Oleellinen kysymys on, miksi julkisen talouden näkymät heikkenivät viime vuoden aikana niin paljon. Vastaus voi yllättää: suurin yksittäinen syy löytyy suomalaisten eläkeyhtiöiden korkotuotoista.

Julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista.

Kun näiden kolmen sektorin yli- tai alijäämät lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi koko julkisen talouden tilanne. Hallituksen tavoite on, että vuonna 2023 yhteenlaskun lopputulos olisi vähintään nolla.

Tällä hetkellä valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä ja sosiaaliturvarahastot eli ennen kaikkea eläkeyhtiöt selvästi ylijäämäisiä.

Viime vuoden aikana valtiovarainministeriön arvio valtion alijäämästä vuodelle 2023 pysyi suurin piirtein ennallaan. Sen sijaan arvio kuntien tulevasta alijäämästä kasvoi, ja arvio sosiaaliturvarahastojen tulevasta ylijäämästä pieneni.

Siksi hallituksen tasapainotavoite karkasi kauemmaksi. Se johtuu pieniltä osin hallituksen päättämistä menolisäyksistä, mutta suurimmat selittävät tekijät löytyvät muualta.



Kuntien taloustilanne oli vuonna 2019 poikkeuksellisen vaikea. Siksi valtiovarainministeriö heikensi kuntatalouden ennustetta myös tuleville vuosille, kertoo finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä.

Myöskään sosiaaliturvarahastojen ennustetun ylijäämän pienenemiseen hallitus ei voinut vaikuttaa oikein mitenkään. Se johtuu Paavosen mukaan yleisen korkotason laskusta.

Eläkeyhtiöiden sisällyttäminen julkisen talouden tilinpitoon on suomalainen erikoisuus. Niiden ylijäämä johtuu siitä, että eläkesijoituksille tulevat korko- ja vuokratuotot sekä osingot eivät vielä kokonaisuudessaan mene eläkkeiden maksamiseen.

Viime vuonna valtiovarainministeriö pienensi matalan korkotason vuoksi arviotaan työeläkelaitosten ylijäämistä, Paavonen kertoo. Tämä selittää suuren osan siitä, miksi hallituksen tavoitteet ovat kokoomuksen teettämässä laskelmassa karanneet.

Eläkejärjestelmä toimii Suomessa erillään muusta julkisesta taloudesta, eikä sillä ole suoraa yhteyttä esimerkiksi julkisen velan määrään.

Julkisen talouden tilinpito ei myöskään kerro läheskään kaikkea eläkejärjestelmän tilanteesta. Se ei huomioi esimerkiksi sijoitusten arvonnousua, joka oli viime vuosikymmenellä vauhdikasta.

Sosiaaliturvarahastojen laskemista julkiseen talouteen voi pitää pitkälti teknisenä yksityiskohtana, mutta hallitukselle sillä on suuri merkitys.

Hallitus on sitoutunut ”tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen”.

Jos hallitus pitäytyy julkisen talouden tasapainotavoitteessaan tiukasti, eläkeyhtiöiden korkotuottojen heikkeneminen voi pakottaa sen joko kiristämään työllisyystavoitettaan tai tekemään satojen miljoonien eurojen edestä leikkauksia ja veronkorotuksia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää