Pimiän nimitys on herättänyt etukäteen runsasta keskustelua, koska sitä on epäilty poliittiseksi virkanimitykseksi.
Valintaprosessissa sisäministeri Maria Ohisalohttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalo haastatteli kolme kärkinimeä. Sen jälkeen hän ilmoitti omana kantanaan esittävänsä tehtävään Pimiää.
Toiset kaksi kärkiehdokasta olivat Suojelupoliisin nykyinen päällikkö, kokoomustaustainen Antti Pelttarihttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+pelttari sekä Markku Hassinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+hassinen, jolla on pitkä kokemus Rajavartiolaitoksen eri tehtävistä ja ulkoministeriöstä.
Etenkin kokoomuslaisten mielestä ansioitunein hakija sisäministeriön ykkösvirkamieheksi oli Pelttari.
Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aalto https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+aaltokertoi HS:lle valinnan jälkeen, että Pimiä nousi ”tietyin painotuksin” kolmikon ykköseksi.
Valinnassa käytetyt painotukset käyvät ilmi sisäministeriön muistiosta, jonka ministeriö lähetti HS:lle torstaina. Sen mukaan ”kaikilla kärkihakijoilla on selkeät, mutta keskenään erilaiset vahvuudet kansliapäällikön tehtävään”.
Valinnan painotukset on kirjattu niin, että ne tukevat selkeästi yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimivan Pimiän valintaa. Muistiossa muun muassa painotetaan sitä, että hallituskaudella ministeriössä korostuvat ”perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset”.
Aallon mukaan painotus juontaa osin juurensa hallitusohjelmasta asti.
”Sen voi suoraan sanoa, että ministeri tätä perus- ja ihmisoikeustaustaa korostaa. Tämä oli tietoinen valinta alun alkaen. Muistiosta käy ilmi, että sillä oli selkeää vaikutusta myös siihen, keneen ministeri päätyi”, Aalto sanoi.
Näin muistiossa perusteltiin Pimiän valintaa:
Ohisalo kommentoi valintaa Twitterissä sanomalla, että Pimiällä on ”laaja-alainen kokemus muun muassa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä”.”Viran täyttäminen määräajaksi on tarkoitettu aidosti mahdollisuudeksi toimikausien päättyessä arvioida virkaan ilmoittautuneiden kyvykkyyttä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen huomioon ottaen muun muassa toimintaympäristön nähtävissä olevat muutokset ja toiminnan painopisteet. Tällöin tulee tarkasteltavaksi myös kansliapäällikön viran yleisten tehtävien lisäksi ne erityiset tehtävän sisällöt ja painotukset, jotka voivat liittyä esimerkiksi hallitusohjelman linjauksiin, ministeriön ja sen johtaman hallinnonalan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin kansliapäällikön tulevan toimikauden aikana. Tämä edellyttää ministeriön ylimpänä virkamiesjohtajana toimivalta kansliapäälliköltä kykyä määrätietoisesti johtaa hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita tuloshakuisesti huomioiden hallitusohjelman painotukset. Tällä hallituskaudella sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Hakijoilta tiedusteltiin haastatteluissa heidän näkemyksiään siitä, miten perus- ja ihmisoikeudet näkyisivät heidän toiminnassaan sisäministeriön kansliapäällikkönä.”
”Kokonaisuutena arvioiden vertailtaessa haastateltujen ansioita erityisesti viran kelpoisuusvaatimuksissa olevan tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen näkökulmasta kolmesta kärkihakijasta esille nousee Pimiä. Vaikka Pimiän kokemus johtamistehtävistä on muita kärkihakijoita ajallisesti lyhyempää, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen kokemus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä ja tätä kautta tuleva kyky johtaa näiden asioiden kehittämistä sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Lisäksi hänellä on kokemusta strategisesta johtamisesta valtioneuvostotasolta, muutosjohtamisesta sekä kansainvälisistä tehtävistä. Pimiän voidaan katsoa omaavan nimitysperusteiden kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset sisäministeriön kansliapäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen.”
Ohisalo korosti myöhemmin vielä Ylen haastattelussa https://yle.fi/uutiset/3-11173194Pimiän ”osaamista ja ymmärrystä monilta yhteiskunnan eri vaikuttamisen paikoilta” ja kiisti valinnan olleen poliittinen.
”Kenenkään puoluekirjoja näissä hauissa ei kysytä. Jos [Pimiällä] on 25 vuoden kokemus tehtävistä valtionhallinnossa, josta osa on joskus ollut jonkin poliittisen liikkeen piirissä, niin sen ei pitäisi sulkea pois kaikkea muuta kokemusta, Ohisalo kommentoi.
Valintaa voi lukea myös niin, että Ohisalo haluaa sisäministerinä painottaa perus- ja ihmisoikeusasioita, ja tällöin paras kansliapäällikkö tehtävässä on sellainen, joka haluaa olla näitä asioita kehittämässä.
Pimiä toimii tällä hetkellä yhdenvertaisuusvaltuutettuna. Hän on virkavapaalla eduskunnasta, jossa hänellä on ollut valiokuntaneuvoksen virka vuodesta 2003 alkaen. Vuosina 2007–2008 Pimiä työskenteli oikeusministeri Tuija Braxinhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuija+braxin (vihr) erityisavustajana.
Pelttari puolestaan on kerännyt kokemusta Suojelupoliisin johtotehtävien lisäksi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin https://www.hs.fi/haku/?query=anne+holmlundinpoliittisena valtiosihteerinä, sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana, valiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa sekä lainsäädäntöneuvoksena sisäasiainministeriössä.
Suomessa on pitkät perinteet poliittisista virkanimityksistä, joissa ministeriöiden kärkipaikoille nimetään ministerin kanssa samaa puoluetaustaa edustavia virkamiehiä.
Käytäntöä on myös arvosteltu. Yksi arvostelijoista on ollut juuri Ohisalo, joka Uuden Suomen haastattelussa vuonna 2016 sanoi pitävänsä poliittisia virkanimityksiä ongelmana.
Poliittisten virkanimitysten todentaminen on kuitenkin vaikeaa, koska hakuprosessin ulkopuolisilla ei ole tietoa siitä, miten hakijat ovat prosessissa pärjänneet. Pelkästään ansioluettelojen perusteella ei voi päätellä useasta tehtävään sopivasta henkilöstä sitä, kuka olisi siihen paras.
Sisäministeriön kansliapäällikkö vaihtuu, koska tehtävää hoitanut Ilkka Salmi https://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+salmipalaa takaisin EU-komissioon.
Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin apuna johtaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö muun muassa johtaa ministeriön strategista suunnittelua ja osallistuu ministerin tukena laajakantoisten asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kommentit