Politiikka

Sisäministeriön uuden kansliapäällikön valintaa perusteltiin hallitusohjelmalla – Onko perustelu ongelmallinen?

Sisäministeriön uuden kansliapäällikön Kirsi Pimiän edeltäjien eli Ilkka Salmen ja Päivi Nergin nimitysmuistioissa ei viitattu hallitusohjelmaan tai sen toteuttamiseen.

Sisäministeriön uuden kansliapäällikön nimitys on jälleen herättänyt keskustelua poliittisista virkanimityksistä. Tosin valituksi tullut, vihreätaustainen yhdenvertaisuus­valtuutettu, varatuomari Kirsi Pimiä on virkaan yhtä pätevä kuin kaksi muuta kärkihakijaa.

Nimitysmuistiossa uutta ja huomiota herättävää on kuitenkin se, että Pimiän valintaa perustellaan suoraan hallitusohjelman kirjauksilla etenkin perus- ja ihmisoikeuksista sisäisessä turvallisuudessa ja maahanmuutossa.

HS kävi läpi sisäministeriön edellisten kansliapäälliköiden nimitysmuistiot, eikä niissä viitattu hallitusohjelmaan eikä siihen, että kansliapäällikön tehtävä on niitä toteuttaa.

Pimiän edeltäjiä ovat Ilkka Salmi ja Päivi Nerg. Nergiä oltiin nimittämässä syksyllä 2012 ja Salmea keväällä 2018.

Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies, jonka tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Kelpoisuusvaatimuksia virkaan ovat ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Viran yhteensä 16 hakijasta valtaosa täytti nämä perusvaatimukset, joskin johtamistaito jo rajasi joukkoa. Pimiän kohdalla melko vähäistä johtamiskokemusta taas korvasivat kokonaisharkinnassa muut, kuten juuri perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät painotukset.

Kansliapäällikkö valitaan viiden vuoden määräajaksi.

”En minä sitä tavattomana pidä, että hallitusohjelmakin on yksi valintakriteeri, koska kansliapäällikön yksi tehtävä on panna se toimeen. Ja nythän on hyvä ajankohta, kun hallituskautta on vielä nelisen vuotta jäljellä. Tilanne olisi toinen, jos sitä olisi enää vain vaikka puolet edessä”, pohtii nimityksen virkamiesesittelijä, sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aalto.

Aalto ei näe ristiriitaa siinä, että hallituksessa on hallitusohjelman poliittista ohjausta ja toimeenpanoa varten myös joukko valtiosihteereitä: ”Oman kokemukseni mukaan tämäkin malli toimii ihan hyvin.”

Myöskään laillisuusvalvoja ei näe ongelmaa siinä, että hallitusohjelman kirjauksilla perustellaan virkavalintaa.

”Eihän tämä ihan uusi asia ole”, kommentoi osastopäällikkö Maija Salo oikeuskanslerinvirastosta hallitusohjelman käyttöä yhtenä kansliapäällikön valinnan perusteena.

Salo johtaa virastossa valtioneuvostoasiain osastoa, jossa tarkistetaan etukäteen myös ministeriöiden korkeimpien virkamiesten, kuten juuri kansliapäälliköiden ja ylijohtajien nimitykset.

”En suoraan muista, sillä näitä virkanimityksiä on niin paljon”, Salo vastaa kysymykseen, kuinka yleistä hallitusohjelman hyödyntäminen virkamiesten nimityksissä on, mutta ainakin yksi tapaus tulee mieleen.

Salo viittaa hallituksen viime syksynä tekemään nimitykseen, joka koski sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikköä.

Virkaan valittiin STM:n osastopäällikön paikalta demaritaustainen Kirsi Varhila. Toinen kärkihakija oli kokoomustaustainen STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Nimitysmuistion mukaan kansliapäällikön viran täyttämisessä korostuivat ”yleisten tehtävien lisäksi ne erityiset tehtävän sisällöt ja painotukset, jotka voivat liittyä esimerkiksi hallitusohjelman linjauksiin”.

Erikseen mainittiin ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote sekä sosiaaliturvaa koskeva uudistus.

Salo muistuttaa, että vuonna 2015 valtion virkamieslakia muutettiin niin, että kansliapäälliköiden kausien pituus on aina enintään viisi vuotta, minkä jälkeen voidaan arvioida tulevaisuuden haasteita ja toimintaympäristön muutoksia viran tehtävän kannalta. Jatkokaudenkin voi silti yhä saada.

”Hallitusohjelma on yksi tällainen kansliapäällikön toimintaympäristöä ja tehtävän painotuksia muuttava asiakirja. Kansliapäällikön yksi tehtävähän on operationalisoida hallitusohjelma eli muuttaa se virkakoneistossa tekemiseksi”, Salo sanoo.

Salon mukaan valitsijalla on laillisuusvalvonnan kannalta lupa tehdä esimerkiksi hallitusohjelmaan liittyviä painotuksia, mikäli peruste on asiallinen.

”Jos on monta hyvää ja yhtä pätevää hakijaa, jollain tehtävään liittyvällä tavallahan se ero pitää tehdä”, Salo sanoo.

Salon mukaan kansliapäälliköllä ja valtiosihteerillä on omat tehtävänsä, eli kansliapäälliköllä on virkamiesrooli ja valtiosihteerillä poliittinen rooli.

”Lainsäädäntöä virkamiehet valmistelevat asiaperustein, ja ministeri lopulta tekee ratkaisun mahdollisista vaihtoehdoista yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella”, Salo kuvaa päätöksentekoa.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään mukaan hallitusohjelma on poliittinen dokumentti, jolla yritetään suunnata hallituksen ja ministerin toimintaa.

”Hallitusohjelman tavoitteet velvoittavat virkamiehiä, myös kansliapäällikköä”, Mäenpää sanoo.

Entä jos hallitus ja hallitusohjelma vaihtuvat ihan toisenlaiseksi kesken kansliapäällikön virkakauden?

”Sitten hän tietysti orientoituu uudelleen, eli on lojaali uudelle ministerille”, Mäenpää sanoo.

Mäenpään mukaan hallitusohjelman kirjauksia ei aikaisemmin ole juuri käytetty virkojen huippuhakijoiden seulonnassa, mutta niin voi hänenkin mielestään tehdä.

Mäenpääkin erottelee poliittisten valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden roolit poliittiseen ohjaukseen ja toisaalta esimerkiksi perustuslain mukaiseen lainvalmisteluun.

”Rajanveto työnjaossa on hämärtynyt, mutta tuskin kaikilla poliittisilla valtiosihteereillä riittäisi edes taitoa varsinaiseen lainvalmisteluun”, hän myöntää.

Muille ministereille kuin pääministerille alettiin palkata valtiosihteereitä Matti Vanhasen (kesk) punamultahallituksen aikana vuonna 2005.

Valtiosihteeri on ministerin ”oikea käsi” ja eräänlainen varaministeri.

Poliittisten valtiosihteerien järjestelmä on herättänyt pitkin matkaa keskustelua ja arvostelua siitä, mikä on virkamiesten ja näiden ”varjovallankäyttäjien” työnjako, ja missä vaiheessa poliittinen ohjaus tulee kuvioihin esimerkiksi lakien valmistelussa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksessa poliittisia valtiosihteereitä on nyt 15 ja erityisavustajia 65.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää