Politiikka

Asiantuntijat varoittavat Britannian EU-eron vaikutuksista kauppaan: ”Mikään ei jää tässä neuvotteluasemassa ennalleen”

Tammikuun lopussa tapahtuva Britannian EU-ero ei muuta heti kansalaisten vapaata liikkuvuutta tai yritysten asemaa. Vajaan vuoden siirtymäajan jälkeen osan aloista on varauduttava sopimuksettomaan tilaan.

Bryssel

Ensin hyvät uutiset Britannian EU-erosta: eron koittaessa tammikuun lopussa juuri mikään asia ei heti muutu yritysten ja kansalaisten kannalta. Yritystoiminta jatkuu EU:n sisämarkkinoiden ja tulliunionin säädösten mukaan. EU-kansalaiset taas voivat vapaasti liikkua Britanniassa ja asettua sinne.

Huonot uutiset ovat, että tämän vuoden loppuun kestävän siirtymäajan jälkeen melko harva asia on enää ennallaan. Suomen valtionhallinnon asiantuntijat kehottivatkin maanantaina suomalaisyrityksiä ja Suomen kansalaisia varautumaan huonontuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi tuleva vapaakauppasopimus ei millään yllä nykyisiin ehtoihin.

”Mikään ei jää tässä neuvotteluasemassa ennalleen, ja jäämme ehdoissa nykytilan ja EU-jäsenyyden alapuolelle. Siihen kaikkien on parasta alkaa varautua”, sanoi lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo tulevia brexit-neuvotteluja koskevassa tiedotustilaisuudessa.

EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kuvasi maanantaina Irlannin-vierailullaan, että Britannian ja EU:n suhteissa voidaan saapua vuoden lopussa ”jyrkänteen laidalle”.

”Ensimmäinen vaihe on ohi, ja nyt meidän on rakennettava uudelleen kaikki”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Yli 600 sivun erosopimus määrittelee vasta sen, miten Britannia irrottautuu suhteestaan Euroopan unioniin. Uusi suhde on kokonaan neuvottelematta.

Näihin neuvotteluihin sisältyvät esimerkiksi kysymykset kaupasta, kalastuksesta, kansalaisten liikkuvuudesta sekä ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta.

EU-jäsenmaat neuvottelevat parhaillaan ehdoistaan uuden suhteen neuvotteluun, ja kanta on tarkoitus julkaista helmikuun loppupuolella. Neuvotteluaikaa jää noin kymmenen kuukautta, ellei Britannia pyydä lisäaikaa.

Lepon mukaan neuvotteluissa halutaan välttää huonot kokemukset, joita on esimerkiksi EU:n ja Sveitsin sopimusviidakosta. EU:n ja Sveitsin välillä on yli sata sopimusta mutta ei yhtään puite- tai kattosopimusta näiden hallinnoimiseen.

”On tärkeää, että tulevalle suhteelle saataisiin jonkinlainen yhteinen hallinto, päätettäisiin mahdollisten riitojen ratkaiseminen ja tasaveroiset toimintaedellytykset voitaisiin taata.”

Mitä siirtymäajan jälkeinen aika tarkoittaa esimerkiksi suomalaiselle yritykselle?

Jonkinlaisia kaupan esteitä ja hidasteita on varmasti odotettavissa, sanoo ulkoministeriön brexit-vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen.

Britannia on linjannut, että se ei halua jäädä sisämarkkinoille tai tulliunioniin eikä noudattaa EU-tuomioistuimen päätöksiä ja haluaa rajoittaa maahanmuuttoa. Näillä ehdoilla Euroopan talousalueen (Eta) kaltaiset ehdot eivät tule kyseeseen. Myöskään Sveitsin, Turkin ja Ukrainan kanssa solmitut sopimukset eivät voi olla mallina, Kauppinen sanoo.

Kanadan ja Etelä-Korean sopimusmallit saattaisivat olla sovellettavissa.

”Tulevasta kauppasuhteesta ei tule läheisintä mahdollista vaan suhteellisen etäinen suhde.”



Koska neuvotteluaikataulu on hyvin kireä, tilanne voi olla siirtymäajan jälkeen sellainen, ettei kaikkea ole saatu sovittua.

Kaupan osalta varsinaisen Britannian ja EU:n kauppasopimuksen puuttuessa noudatetaan Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä. On kuitenkin aloja, joilla voidaan päätyä täysin sopimuksettomaan tilaan. Silloin noudatetaan valmiusohjeita, joita tehtiin mahdollisen äkkieron varalta.

Kauppisen mukaan suomalaisyrityksen pitää varautua ainakin siihen, että tavara ja palvelut liikkuvat EU:n ja Britannian välillä tulevaisuudessa nykyistä hankalammin.

”Tulevaisuudessa tavarat tullataan, joten suosittelen tutustumaan ohjeistukseen ja varaamaan riittävät valmiudet tullausilmoitusten tekemiseen.”

Britanniassa asuvien suomalaisten ja Suomessa asuvien brittien tilanne ei muutu, jos he ovat asettuneet uuteen kotimaahan ennen tammikuun 1. päivää 2021. Sitä ennen muuttaneiden oikeudet säilyvät EU-jäsenyyden tasolla, ja oikeudet koskevat myös perheenjäseniä.

Suomessa asuvien noin 5 000 britin on kuitenkin rekisteröidyttävä, jotta he saavat erosopimuksen takaamat oikeudet. Rekisteröintihakemuksen voi täyttää lokakuusta alkaen. Suomi miettii parhaillaan myös hakemusmaksuja, joiden pitää olla erosopimuksen mukaan kohtuulliset.

Vuonna 2021 Britanniasta tulee EU-maiden silmissä kolmas maa. Tuolloin maahantulon ja oleskeluluvan ehdot muuttuvat esimerkiksi Suomen osalta.

EU-eron jälkeen maa jatkaa EU:n oikeudellisena jäsenenä siirtymäkauden loppuun. Myös siirtymäkaudella tai sitä ennen aloitetut maksuohjelmat hoidetaan loppuun.

Britannia ei helmikuusta alkaen enää osallistu EU-päätöksentekoon. Brittiministerit poistuvat EU-kokouksista, eikä EU:n toimielimissä ole brittiedustusta. Osa brittivirkamiehistä jää, sillä he ovat EU:n palkkalistoilla ja edustavat kotimaansa sijaan unionia.

Vaikka tulevista neuvotteluista odotetaan vaikeita, niihin on luvassa yksi helpotus. Leppo muistuttaa, ettei Irlannin rajasta enää todennäköisesti kiistellä.

”Uudessa erosopimuksessa on positiivista se, että Irlannin rajaa koskeva ratkaisu on pysyvä eikä alkuperäinen backstop eli takuumalli. Tämä voi helpottaa tulevan suhteen neuvotteluita.”


Oikaisu kello 11.59: Jutun grafiikassa luki alun perin virheellisesti, että Britannian EU-ero olisi toteutunut vuonna 2019. Se on toteutumassa tänä vuonna.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    2. 2

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    3. 3

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    4. 4

      HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

    5. 5

      Inarilaislääkäri sai kimppuunsa äkäisen joukon – HS selvitti, mitä terveyden­hoidon kulisseissa tapahtui, kun korona­virus tuli Suomeen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää