Politiikka

Surun lamauttamia ihmisiä kohdellaan työpaikoissa eri tavoin: Kun aviomies nukkuu saattokodissa, Satu, 46, voi ottaa esiin työläppärin

Kun läheinen tekee kuolemaa, moni ottaa töistä vapaata. Julkisalan koulutettuja työntekijöitä edustava Juko ehdottaa työehtosopimuksiin oikeutta saattohoitovapaaseen.

Satu muistaa, kuinka elokuussa 2017 myrskysi. Hän riensi olohuoneeseen katsomaan ikkunasta salamointia ja kehotti muitakin tulemaan.

Selän takaa kuului tömäys. Aviomies Sami oli pyörtynyt.

Ihmiset silloin tällöin pyörtyilevät, ei hätää, sanottiin, kun Satu soitti päivystykseen.

Viikkoa myöhemmin Sami sai epilepsiakohtauksen autossa ja ajoi metsään. Sairaalasta hän soitti Sadulle ja kertoi, että aivoista oli löytynyt kasvain.

46-vuotias Satu esiintyy tässä jutussa vain etunimellään. Puolitoista viikkoa sitten Sami siirrettiin saattokotiin, eikä vakuutusalalla työskentelevä Satu siksi halua mitään ylimääräistä. Ei esimerkiksi mahdollisia uteluita asiakkailta siitä, onko hän se Satu.

Hän kuitenkin haluaa antaa haastattelun, koska aihe on hänestä tärkeä. Tarkoituksena on puhua siitä, pitäisikö myös Suomessa olla mahdollisuus palkallisiin vapaapäiviin, kun rakkaan ihmisen kuolema lähestyy.

Sadun mielestä pitäisi.

 

”On hyväksyttävä se, että yksityiselämä vaikuttaa myös työelämään.”

Saattohoitovapaata on aiemmin ehdotettu kirjattavaksi lakiin kansalaisaloitteella, mutta allekirjoittajien määrä on jäänyt niukaksi. Nyt sitä vaatii työehtosopimuksiin julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. Juko edustaa työmarkkinaneuvotteluissa esimerkiksi kuntien, valtion ja kirkon korkeasti koulutettuja työntekijöitä, kuten opettajia ja poliiseja.

Kun rakkaan ihmisen kuolema lähestyy, harva antaa töissä parastaan, Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo. Hänen mukaansa työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus olla kuoleville läheisilleen läsnä, hyvällä omallatunnolla.

”Työ on jo valunut vapaa-ajalle ja yksityiselämään, ainakin kaikissa asiantuntija-ammateissa. On hyväksyttävä se, että yksityiselämä vaikuttaa myös työelämään. Joustavuutta tarvitaan myös toiseen suuntaan”, Löfgren perustelee.

Löfgrenin mukaan moni hakee tilanteessa sairauslomaa. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin surusta, josta pitäisi puhua sen oikealla nimellä.

Joissakin länsimaissa työntekijällä on oikeus palkalliseen poissaoloon töistä joko ennen läheisen kuolemaa tai välittömästi sen jälkeen.

Esimerkiksi Kanadassa yli kolme kuukautta työsuhteessa ollut työntekijä voi pitää kolmen päivän palkallisen suruvapaan heti läheisensä kuoleman jälkeen.

Ruotsissa taas on vuodesta 1989 ollut käytössä omaishoivakorvaukseen perustuva järjestelmä. Korvaus on suuruudeltaan noin 80 prosenttia palkasta, ja sen maksaa sairausvakuutuskassa. Nykyään tukea voi saada enintään 100 päivältä, ja työntekijä voi käyttää ne joustavasti silloin kun haluaa.

Omaishoivakorvausta on arvosteltu siitä, että sen käyttö kasautuu naisille ja on siksi hidaste tasa-arvopyrkimyksille.

 

”Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kuolemaan.”

Suomessa työsopimuslaki antaa työntekijälle mahdollisuuden pyytää tilapäistä poissaoloa työstä perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen hoivaamiseksi. Palkanmaksuvelvoitetta työnantajalla ei silloin ole, mutta työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä.

Terhokodin ylilääkärin Annika Riskan mielestä olisi hyvä, että myös Suomessa olisi Ruotsin kaltainen järjestelmä. Suomessa tunnetaan omaishoidon tuki, mutta sen hakeminen kunnalta voi kestää kuukausia. Palkattomat vapaapäivät voivat olla kohtuuttoman suuri taloudellinen rasite.

”Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kuolemaan ja siihen liittyy myös se, että läheisellä on mahdollisuus olla elämän viimeisinä päivinä läsnä, lähellä potilasta”, Riska sanoo.

Ellei itse kuole ensin, elämässä yleensä menettää läheisen ihmisen.

Työikäisillä se on tyypillisesti oma vanhempi, mutta aina iäkkäimmät eivät kuole ensimmäisinä. Toisinaan työikäinen menettää ystävän, puolison tai oman lapsen.

Kun suuret ikäluokat vanhenevat, kuolema koskettaa keskimäärin yhä useampaa työikäistä.

Ennakkotilaston mukaan viime vuonna kuoli hieman alle 54 000 ihmistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen määrä kasvaa vuoteen 2044 asti. Silloin yli 66 000 ihmistä kuolisi vuosittain.

Läheisestä luopuminen kuuluu elämän käänteistä raskaimpiin. Kun yhdysvaltalaiset psykiatrit Thomas Holmes ja Richard Rahe julkaisivat vuonna 1967 listan 43 kuormittavasta elämäntapahtumasta, listan kärkeen nousi oman puolison kuolema. Joitakin pykäliä alempaa löytyy läheisen perheenjäsenen kuolema.

Raskaat kokemukset lisäävät myös todennäköisyyttä uupua – mutta vain silloin, jos työssä on valmiiksi kuormitusta aiheuttavia tekijöitä, sanoo aihetta tutkinut työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

”Se tietysti on ihan ymmärrettävää. Voit sinnitellä ja tsemppailla, jos yhdellä elämänalueella on kuormitusta. Mutta jos sitä on molemmilla keskeisillä elämänalueilla, silloin ne eivät tasapainota toinen toisiaan, eikä tilaa palautumiselle jää”, Hakanen sanoo.

 

”Lähtökohtaisesti suru ei ole sairaus, joka oikeuttaa työkyvyttömyysajan palkkaan tai sairauspäivärahaan.”

Suru ei välttämättä jää kotiin, kun työhön lähtiessä sulkee oven. Se on monen sairausloman taustalla, arvioi työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk. Kuinka monen, sitä ei tarkkaan tiedetä.

Schugkin mukaan lääkärit kirjoittavat usein sairausdiagnoosin: unettomuus, ahdistuneisuus, akuutti stressireaktio, sopeutumishäiriö tai masennus.

”Tämä on ristiriitaista, sillä lähtökohtaisesti suru ei ole sairaus, joka oikeuttaa työkyvyttömyysajan palkkaan tai sairauspäivärahaan – olkoonkin että pitkittyvä ja huonosti käsitelty suru voi johtaa myös sairastumiseen.”

Schugk pitää ongelmallisena, että tällä hetkellä surun lamauttamia ihmisiä kohdellaan työpaikoissa eri tavoin. Yksi saa palkatonta vapaata, toinen palkallista, kolmas hakee ja saa sairauslomaa, neljäs käyttää kertyneitä lomapäiviä.

Asiasta olisi hyvä käydä avointa keskustelua, Schugk sanoo: minkälaisilla pelisäännöillä töistä voisi saada vapaata? Ja kenen se pitäisi maksaa: työntekijän, työnantajan, veronmaksajan – vai kaikkien yhdessä?

Kun Sami nukkuu saattokodissa, Satu saattaa ottaa esille tietokoneen ja tehdä töitä.

Työt antavat muuta ajateltavaa ja pitävät rutiineja yllä. Satu kokee olevansa poikkeuksellisen onnekas. Työkulttuuri on sellainen, että asiasta on voinut kertoa ja työkaverit ovat tukeneet. Työnantaja on suhtautunut ymmärtävästi ja joustanut. Satulle on sanottu, ettei töistä tarvitse ottaa paineita. Hän voinut tehdä etätöitä tavanomaista enemmän.

Siitä on ollut apua, kun on voinut olla kotona, tarvittaessa keskeyttää työt ja auttaa.

 

”Kaikki lisärasitteet täytyy tarkkaan punnita.”

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asiantuntijan Albert Mäkelän mukaan ei ole tavatonta, että työpaikalla etsitään joustoja vaikeissa elämäntilanteissa.

”Inhimillisesti nuo tilanteet ovat hirvittävän ikäviä ja kuormittavia. Siinä mielessä on ihan perusteltuakin, että voidaan järjestellä työaikoja ja sovittaa työ- ja yksityiselämää toisiinsa”, hän sanoo.

Palkalliseen saattohoitovapaaseen Mäkelä ei suhtaudu erityisen lämpimästi. Se merkitsisi työnantajalle lisää kustannuksia, jotka olisivat muualta pois.

”Sehän olisi tavallaan palkankorotus. On ihan sallittua vaatia erinäisiä korvauksia työehtosopimusneuvotteluissa. Mutta on hyvä myös miettiä, miten ne rahoitetaan.”

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas ei halua ottaa saattohoitovapaaseen tarkempaa kantaa ennen kuin se on käynyt asiaa työmarkkinapöydässä Jukon kanssa läpi.

”Tietystihän se tarkoittaisi lisääntyviä palkkamenoja, koska poissaolevien henkilöiden tilalle pitäisi löytää sijaiset. Kuntatalouden tila on huono. Siinä mielessä kaikki lisärasitteet täytyy tarkkaan punnita.”

Jos työntekijä saa läheisen kuoleman lähestyessä sairauslomaa, asialla ei ole työnantajan talouden kannalta juuri merkitystä, Nybondas-Kangas myöntää. Sairausloman ensimmäiset kymmenen arkipäivää maksaa työnantaja, minkä jälkeen Kela osallistuu kustannuksiin.

 

”Luonnollisestikin haluat olla läheisesi luona, hänen viimeisinä hetkinään.”

Lähestyvän kuoleman voi tunnistaa, kun oireet lisääntyvät, elintoiminnot hidastuvat ja ruokahalu vähenee. Saattokotiin potilas tuodaan yleensä, kun lääketieteellinen arvio jäljellä olevasta elinajasta on noin kaksi viikkoa. Tarkka ennustaminen on ammattilaisillekin vaikeaa.

Juko ei ole kertonut, kuinka pitkä palkallisen vapaan tarkalleen pitäisi olla. Lähtökohtaisesti se rinnastuisi nykyiseen lapsen tilapäiseen hoitovapaaseen, jota saa neljä työpäivää kerrallaan. Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa kolme ensimmäistä kalenteripäivää niistä on palkallisia.

Sopivaa kestoa vapaalle Satukaan ei osaa sanoa, sillä menetykseen ei ole olemassa käsikirjaa. Samalla kun haluaisi olla läsnä, on hoidettava lapset, arki, laskut ja otettava aikaa itsestään huolehtimiselle: harrastuksille ja omille tunteille.

”Yllättäen tässä tilanteessa on ensimmäistä kertaa, niin ei tiedä, miten mihinkin asiaan reagoi.”

Sadun mielestä on suuri epäkohta, jos oletuksena on, että tilanteessa pitäisi tehdä tavanomaiseen tapaan töitä.

Palkallisen vapaan viesti olisi hänestä sama kuin sen helpottavan myötätunnon, jota työkaverit tai saattokodin henkilökunta osoittavat: koeta jaksaa.

”Ja tietysti se, missä fokus tällä hetkellä on... Luonnollisestikin haluat olla läheisesi luona, hänen viimeisinä hetkinään”, Satu sanoo.

”Tuntuu jotenkin oudolta, ettei silloin saisi keskittyä siihen.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää