Politiikka

Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – Työministeri Haatainen: Suomessa ei ole riittävästi osaajia

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoo, että hallitus ei voi päättää uusista pysyvistä menoista ellei päätöksiä työllisyystoimista löydy.

Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa useilla toimilla.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on käynnistänyt seikkaperäisen työperäisen maahanmuuton prosessien ja lainsäädännön läpikäynnin. Työperäinen maahanmuutto siirtyi vuodenvaihteessa sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle.

”On tullut viestiä hyvin laajasti yrityksiltä eri puolilta Suomea, että osaavan työvoiman saanti on vaikeutunut. Me emme löydä riittävästi osaajia Suomesta”, Haatainen sanoi hallituksen keskiviikkona pidetyn työllisyyteen keskittyneen kokouksen jälkeen.

”Osaajia löytyy muualta, mutta prosessi on hirvittävän hidas”, Haatainen sanoo. ”Se kasvupotentiaali, mikä yrityksissä on, on voitava toteutua.”

”Tulemme lähiviikkoina kertomaan, miten menemme tässä asiassa eteenpäin. Tulen vahtimaan tiukasti, että työperäisessä maahanmuutossa tullaan pääsemään nopeampiin prosesseihin.”

Haatainen sanoo, ettei pysty eikä halua vielä antaa lukuja tai arvioita, montako työpaikkaa työperäisen maahanmuuton helpottaminen toisi.

”Arvioita tehdään kevään aikana. Kyse on merkittävästä asiasta, koska meillä on monissa yrityksissä huutava pula osaavista työntekijöistä.”

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi kokouksen jälkeen, että hallitus alkaa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ”myös entistä enemmän houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa”.

Kyse ei siis ole vain nopeuttamisesta.

Ohisalo sanoi näkevänsä hallituksella olevan käsissään kaksi keskeistä ”tarinaa”: ”Isoin on ilmastomuutos. Toinen keskeinen tarina on työllisyystarina. Nämä myös kulkevat usein käsikkäin.”

Hallituksen keskiviikkoisessa kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan tarkoituskin oli lähinnä keskustella muun muassa hallituksen perustamien seitsemän työllisyysryhmän aikaansaannoksista.

Kokouksessa käytiin läpi myös sitä, kuinka yli 55-vuotiaiden työllisyysaste saataisiin lähemmäksi Ruotsin lukemia.

Hallitus on asettanut itselleen tavoitteen, että sen pitäisi saada elokuussa pidettäviin vuoden 2021 budjettineuvotteluihin mennessä tehtyä päätökset toimista, joilla työllisyys kohenee todistettavasti 30 000:lla.

Hallituslähteistä sanotaan, että hallituksella on käsissään toimenpiteet, joiden voi todeta lisäävän työllisyyttä karkeasti ottaen noin 10 000:lla. Ministerit eivät ottaneet kokouksen jälkeen lukuihin.

Hallituksella on siis päätöksistä noin yksi kolmasosa tehtynä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi uskovansa vankasti, että tarvittavat työllisyystoimet saadaan aikaiseksi. ”Työllisyystyöryhmät tekevät työtään, ja sieltä on jo tullut paljon esityksiä, joita kehysriiheen mennessä arvioidaan.”

Kyseessä on kuitenkin vasta välietappi. Hallitus yrittää koko hallituskauden aikana saada työllisyysasteen nousemaan nykyisestä noin 73 prosentista 75 prosenttiin. Tämä vaatisi vähintään 60 000 uutta työllistä. Tehtävä on vaikea, sillä helposti työllistyvät ovat pitkälti jo töissä.

Hallitus on viesteissään todennut useaan kertaan, että valtiovarainministeriön tehtävä on laskea, paljonko toimien voi odottaa tuovan työllisiä,

Vasemmistoliitto on kuitenkin kyseenalaistanut valtiovarainministeriön yksinoikeuden arviointeihin.



Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi kokouksen jälkeen, että laskelmat tekee valtiovarainministeriö.

”Toivon ripeää edistystä”, Kulmuni viestitti.

Hän kuitenkin korosti, että hallitus on edennyt työllisyydessä täysin hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa. ”Aikataulu kirittää hallitusta, koska pysyviä menoja ei voi lisätä ilman, että on myös työllisyystoimia.”

Hän sanoi, että huhtikuun kehysriiheen jälkeen pitää julkistaa konkreettisia toimia, jotta valtiovarainministeriö ehtii laskea kaikkien toimien vaikutuksen.

Pääministeri Marin asetti sanansa niin, että kehysriihessä tarkastellaan, mitä toimia vielä pitää tehdä, jotta loppukesän budjettineuvotteluun mennessä työllisyystavoite täyttyy.

Iltakoulussa hallitus sai muun muassa yhteenvedon niin sanottujen työllisyystyöryhmien väliraporteista.

Hallitus asetti viime heinäkuussa seitsemän työllisyysryhmää pohtimaan, miten työllisyyttä voisi edistää.

Ryhmät jatkavat työtään. Niissä on edustettuina valtion sekä työnantajien ja palkansaajien edustajia.

Toistaiseksi työryhmien aikaansaannoksista ei ole voitu laskea kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Ryhmissä löytyi jonkinlaista yksimielisyyttä palkkatuen, kuntien työllisyyskokeilujen, ulkomaisen työvoiman saatavuuden helpottamisessa ja työvoimapalveluista, mutta kaikki nämä vaativat vielä lisätyötä.

Hallituksen piirissä on herättänyt närää vihreiden työllisyysesitykset.

Muissa puolueissa on ihmetelty vihreiden tapaa nostaa pöydälle suuria asioita, joista ei ole varsinaisesti linjattu hallitusohjelmassa.

Vihreät on muun muassa esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoista porrastamista. Vihreät haluaisi myös tehdä merkittäviä työllisyyttä lisääviä ilmastotoimia.

Vasemmistopuolueille ansiosidonnaiseen puuttuminen on vaikeaa. Kuitenkin myös vasemmistopuolueet viestivät, että ilman etuuksiin puuttumista riittäviä työllisyystoimia voi olla vaikea saada aikaiseksi syksyyn mennessä.

Etuuspäätökset eivät välttämättä tarkoita etuuksien leikkausta.

Hallituksessa on yhä laajemmin alettu puhua, että hankalimmista työllisyystoimista pitäisi päättää vasta kesällä.

Näin siksi, etteivät ne häiritsisi jo nyt vaikeita työehtoneuvotteluja.

Toistaiseksi merkittävin työllisyyttä lisäävä toimi tehtiin käytännössä jo viime kesänä, jolloin työmarkkinoiden keskusjärjestöt ilmoittivat päässeensä sopuun niin sanotun eläkeputken ikärajan nostamisesta vuodella.

Voimaan se tuli tämän vuoden alussa. Sen on laskettu lisäävän työllisyyttä noin 5 000 työllisellä vuoteen 2023 mennessä.

Eläkeputken oikea nimi on työttömyysturvan lisäpäiväoikeus. Sen alaikäraja nostettiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella.

Eläkeputkeen pääsy merkitsee sitä, että työttömäksi jäänyt henkilö voi saada ansiosidonnaista päivärahaa aina eläkeikään saakka. Normaalisti ansiosidonnaista päivärahaa voi saada enintään 400 päivän ajan.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osakemarkkinoilla taas kylmää kyytiä: Pörssien lasku lyö jo ennätyksiä

    2. 2

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    3. 3

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    4. 4

      Voisiko koronavirus tarttua vierustoverilta 10 minuutin metromatkalla? Professori kertoo, miten lähikontakti määritellään

    5. 5

      Keskeiselle väylälle ajettiin yllättäen kuormakaupalla soraa Espoossa: ”Siitä pääsee autolla yli”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    4. 4

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää