Kyselytutkimus: Yhä useampi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä

Suomalaiset puolustavat yhä mielellään maata aseellisesti ja kannattavat vankasti nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää, mutta eivät innostu siitä, että Suomi liittyisi sotilasliitto Naton jäseneksi. Nato-jäsenyyttä vastustustavien määrä on kasvanut vuoden takaisesta viisi prosenttiyksikköä 64 prosenttiin suomalaisista.

Samaan aikaan Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien määrä on pysynyt ennallaan. Nato-jäsenyyttä kannattaa yhä joka viides suomalainen. Eniten Nato-jäsenyyden kannattajissa on kokoomuksen äänestäjiä, käy ilmi suomalaisten kantoja maanpuolustuksesta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta mittaava Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n keskiviikkona julkistamasta tutkimuksesta.

Tutkimukseen haastateltiin 1 011 henkilöä marras-joulukuussa ja sen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Puolustusministeri Antti Kaikkosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+kaikkosen (kesk) avaukset yleisen asevelvollisuuden uudistamisesta niin, että miesten lisäksi myös naisilla olisi jonkinlainen palvelusvelvollisuus, saa kannatusta hieman alle puolelta suomalaisista. Yleisen kansalaispalveluksen kannatus on kuitenkin laskenut edellisvuodesta. Miehistä ajatukseen suhtautuu myönteisesti 54 ja naisista 44 prosenttia. Myönteisimmin suhtautuvat vihreiden äänestäjät ja kielteisimmin perussuomalaisten äänestäjät.

MTS:n tutkimuksen mukaan nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tuki on yhä hyvin vahva, sitä kannattaa 77 prosenttia suomalaisista. Vuoden takaisesta nykyjärjestelmän kannatus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä.

Entistä valikoivampaan varusmiespalvelukseen siirtymistä tukee joka kymmenes. Kokonaan ammattiarmeijan kannalla on yhdeksän prosenttia suomalaisista.

Suomalaiset ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä siihen, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan. Samoin Suomen puolustusyhteistyöhön Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden sekä EU:n kanssa suhtaudutaan myönteisesti. Suomalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionilla on myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen.

Suomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 72 prosenttia. Vahvinta luotto Suomen ulkopolitiikan hoitoon on kokoomuksen äänestäjäkunnassa. Eniten ulkopolitiikan hoitoa arvostelee perussuomalaisten äänestäjät.

Suomalaisten arviot siitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä vaikuttavat Suomen turvallisuuteen, ovat pysyneet pitkälti ennallaan.

Yhdysvaltojen vaikutusta pitää myönteisenä 17 prosenttia, kielteisenä 29 prosenttia ja sekä myönteisenä että kielteisenä 28 prosenttia. Viidennes on sitä mieltä, ettei Yhdysvallat vaikuta Suomen turvallisuuteen. Venäjän vaikutuksen näkee myönteisenä 12 prosenttia, kielteisenä 39 prosenttia ja sekä myönteisenä että kielteisenä 28 prosenttia suomalaisista. Suomalaisista 13 prosenttia on sitä mieltä, ettei Venäjä vaikuta mitenkään Suomen turvallisuuteen.

Niiden suomalaisten osuus, joka arvioi Kiinan kielteisen vaikutuksen kasvaneen, on noussut edellisvuoden 16 prosentista 25 prosenttiin. Kuusi prosenttia katsoo, että Kiinan vaikuttaa Suomen turvallisuuteen myönteisesti.

Puolet suomalaisista arvioi sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla pysyvän nykyisenkaltaisena seuraavan kymmenen vuoden aikana.

MTS selvitti myös suomalaisten mielestä suurimpia turvallisuusuhkia. Ne ovat pysyneet pitkälti ennallaan, mutta suomalaiset ovat yleisesti ottaen aiempaa vähemmän huolestuneita eri uhkista.

Eniten on laskenut huoli ilmastonmuutoksesta ja huoli kehityksestä Euroopan unionissa. Ilmastonmuutosta paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavana piti edellisvuonna 89 prosenttia suomalaisista, nyt 75 prosenttia. EU:n kehityksestä huolestuneiden osuus supistui edellisvuodesta 14 prosenttiyksikköä 42 prosenttiin.

Huolenaiheiden kärkeen kuuluvat huoli maailman pakolaistilanteesta (82 prosenttia), huoli kansainvälisestä terrorismista (81 prosenttia), huoli joukkotuhoaseiden leviämisestä (75 prosenttia) ja huoli järjestäytyneestä rikollisuudesta (75 prosenttia).