Suomen Yrittäjät syyttää palkansaajajärjestöjä tekopyhyydestä ruokalähettien suhteen - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Suomen Yrittäjät syyttää palkansaajajärjestöjä tekopyhyydestä ruokalähettien suhteen

Suomen Yrittäjien mukaan ay-liikkeen tulisi viedä ruokalähettien tapaukset oikeuteen ratkaistavaksi, lainsäädännön muuttamisen sijaan. Palkansaajajärjestöjen mukaan halukasta lähettiä ei ole löytynyt.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä pohditaan, miten alustataloutta tulisi säännellä.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä pohditaan, miten alustataloutta tulisi säännellä. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 30.1. 2:00, Päivitetty 30.1. 6:39

Ruokalähettien asemasta käytävä kiista jakaa voimakkaasti työmarkkinajärjestöjä. Etenkin Suomen Yrittäjät ja palkansaajajärjestöt ovat eri linjoilla.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mielestä ammattiyhdistysliike toimii ruokalähettien suhteen tekopyhästi, kun se kertoo olevansa lähettien asemasta huolissaan mutta ei vie asiaa oikeuteen.

Kiistan taustalla on työnantajapuolen pelko siitä, että työmarkkinoiden sääntelyä lisätään yritysten vahingoksi. Palkansaajajärjestöjen mielestä yrittäjinä kohdellut ruokalähetit ovat tosiasiassa työntekijöitä, ja järjestöt haluavat tiukennuksia työsopimuslakiin.

Suomen Yrittäjät puolestaan lähtee siitä, että laki on jo nyt selkeä ja mahdolliset ongelmatapaukset tulisi viedä normaaliin tapaan käräjäoikeuteen. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on samoilla linjoilla.

HS julkaisi keskiviikkona laajan artikkelin siitä, millaisissa olosuhteissa Foodoran ja Woltin ruokalähetit toimivat. Alustatalouden ongelmia käsitellään alkuvuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmässä, jossa istuu edustajia työmarkkinajärjestöistä.

”Lainsäädäntömme on ajan tasalla ja kunnossa. Se antaa tuomioistuimille hyvät mahdollisuudet tehdä kussakin tilanteessa harkinta siitä, onko kyse työsuhteisesta työstä vai yrittäjätoiminnasta”, sanoo Makkula.

Alustatyöllä tarkoitetaan karkeasti ottaen sitä, että yritykset välittävät yrittäjinä toimiville henkilöille pätkätöitä älypuhelinsovelluksen tai verkkoalustan kautta.

Makkulan sekä EK:n lakiasiainjohtajan Markus Äimälän mielestä on mahdotonta tehdä karkeita linjauksia siitä, ovatko esimerkiksi alustatyön tekijät yrittäjiä vai työntekijöitä. Asiaa pitää arvioida kunkin yrityksen kohdalla erikseen, koska toimintatavat vaihtelevat.

”Sellainen yksiniittinen ratkaisu, että todettaisiin kaiken alustatyön olevan aina yrittäjätyötä tai työsuhdetyötä ei ole oikea lähestymistapa. Alustayhtiöiden toimintatavat eroavat aika tavalla toisistaan. Esimerkiksi Foodoran ja Woltin välillä vaikuttaa olevan aika isoja eroja, ja sitten jos mennään johonkin Uberiin, niin se on taas erilaista”, Äimälä sanoo.

Makkulan mukaan kiistakysymykset tulee ratkaista normaalisti oikeudessa.

”Laittaisin tässä ay-liikkeelle vastuuta. He katsovat, että nämä ihmiset ovat työsuhteessa, joten mielestäni olisi ay-liikkeen perustehtävä auttaa näitä lähettejä ja viedä asia oikeuden käsittelyyn. Silloin käräjäoikeus ihan normaalisti arvioisi tätä kysymystä”, Makkula sanoo.

”On hirveän hyvä kysymys, miksi ammattiyhdistysliike ei toimi näin. Olen sitä ihmetellyt ja kysynytkin pariin otteeseen.”

Alustatyöhön liittyviä kiistoja on maailmalla ratkottu tuomioistuimissa. Esimerkiksi Espanjassa tuomioistuin linjasi, että ruokalähettiyhtiö Deliveroon kuski on työntekijä.

Palkansaajajärjestöjen mukaan toistaiseksi ei ole löytynyt lähettiä, joka olisi valmis riitauttamaan kohtelunsa oikeudessa. Suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo HS:lle, etteivät lähetit uskalla lähteä oikeuskiistaan ruokalähettiyhtiöiden kanssa, koska silloin heiltä loppuisivat keikat.

Makkula ei pidä selitystä uskottavana.

”Se on tekosyy. Kyllä varmasti löytyisi lähetti, joka haluaa asiansa viedä oikeuteen. Nyt ay-liike näyttää haluavan keskittyä siihen, että vaaditaan jotain epämääräistä lainsäädäntömuutosta.”

Palvelualojen ammattiliiton Pamin lakimies Suvi Vilches kiistää työnantajapuolen syytökset. Vilches sanoo, ettei liitolla ole tällä hetkellä tiedossa sellaista lähettiä, joka olisi valmis riitauttamaan kohtelunsa oikeudessa.

Lisäksi tällainen oikeusjuttu veisi Vilchesin arvion mukaan nykytahdilla noin viisi vuotta, eikä sillä välttämättä ratkaistaisi kaikkien tilanteiden laillisuutta.

”Lähetit voivat aina olla meihin yhteydessä, ja mietimme sitten tilannetta. Mutta kyllä me haluamme, että hallitus tekee nyt, mitä se on luvannut. Haluamme, että nyt etsittäisiin nopeammin ja kattavammin turvaa alustatyön tekijöille.”

Vilches viittaa hallitusohjelman kirjaukseen. Siinä todetaan näin: ”Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.”

Kirjaus koskee etenkin ruokalähettien tilannetta. Juuri tätä kirjausta TEM:n alainen työryhmä alkaa nyt selvittämään.

Ryhmä kuulee perjantaina Woltin yhteiskuntavastuusta vastaavaa johtajaa Juhani Mykkästä sekä Uberin yhteiskuntasuhdejohtajaa Robert Torvelaista. Tarkoitus on kuulla myös Foodoran johtajaa sekä ruokalähettejä, kertoo ryhmän puheenjohtaja, TEM:n hallitusneuvos Tarja Kröger.

Työnantajajärjestöjen mielestä hallitusohjelman kirjaus on omituinen, koska työsopimussuhteen naamiointi on jo nyt mahdotonta.

”Työsopimuslaki määrittää kriteerit, joilla työsuhde syntyy, eli ei sitä voi naamioida. Jos kriteerit eivät täyty, kyse ei ole työsuhteesta. Tällainen ajatus naamioinnin estämisestä on siksi hyvin erikoinen. Tuomioistuimessa tehdään kokonaisarvio siitä, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit vai eivät. Ja olisi hyvä ,että tähän alustataloustyöhön haettaisiin tuomioistuimesta linja”, sanoo Makkula.

EK:n Äimälä sanoo, että työsopimuslaissa ei ole mitään ilmeistä puutetta.

”Voimmehan me ryhmässä katsoa, ovatko työsuhteen kriteerit kohdallaan vai onko viilaamisen tarvetta. Mutta lähtökohtaisesti ajattelemme, että nykyiset kriteerit ovat riittävät, myös alustatyön arviointiin. Tämähän on ikuisuuskysymys onko joku työsuhteessa vai ei. Näitä on mietitty ainakin kymmeniä vuosia, ei tässä ole sinänsä mitään uutta.”

SAK:n lakimies Ilveskivi sanoo järjestön lähtevän työryhmän keskusteluissa siitä, että esimerkiksi Foodoran ja Woltin lähettejä tulisi pitää todellisuudessa työsuhteisina työntekijöinä.

Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan kyse on työntekijästä, jos sopimuksella sitoudutaan tekemään työtä ”työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan”. Kyse on pakottavasta oikeudesta, eli määritelmästä ei voida poiketa.

Ilveskiven mielestä sekä Foodoran että Woltille kuskit ovat tosiasiassa työntekijän asemassa, koska yritykset esimerkiksi valvovat työsuoritusta ja antavat toimeksiantoja.

”Lähetit eivät voi määritellä työn hintaa tai ehtoja, eivätkä tosiasiallisesti voi valita toimeksiantajaa tai sitä, mitä keikkoja he ottavat ja mitä eivät. He ovat epäitsenäisessä ja alisteisessa asemassa, ja lakia tulisi muuttaa niin että heidän katsottaisiin olevan työsuhteessa.”

SAK haluaa työsopimuslakiin muutoksen, jossa työsopimukseksi katsottaisiin sopimussuhteen muodosta riippumatta myös sellainen työn tekeminen, jossa henkilö työskentelee ”työsuhteeseen verrattavassa asemassa suoran tai epäsuoran johdon ja valvonnan alaisena”.

Kyse olisi edelleen tulkinnasta, mutta Ilveskivi sanoo, että laajempi sanamuoto kattaisi paremmin esimerkiksi ruokalähettien kaltaiset tilanteet.

”Ruokalähettiyhtiöiden toiminnassa on kyse työnantajan bisneslogiikan muutoksesta. Tässä naamioidaan työsuhde joksikin muuksi sopimusuhteeksi ja siirretään työnantajan velvoitteet näille läheteille, mistä kumppaneista tai yhteistyökumppaneista nämä firmat puhuvatkaan”, Ilveskivi sanoo.

”Lähetit polkevat tuolla kelissä kuin kelissä ilman työtapaturmavakuutusta, heille ei kerry juuri eläkettä, ei ole vakuutusta, ei työterveyshuoltoa. Kaikki nämä velvoitteet kierretään sillä, että työ teetetään tällaisessa ’kumppanuussuhteessa’ reilun työsuhteen sijaan.”

Alustataloutta pohtiva työryhmä käsittelee kysymystä alkuvuoden ajan. Ryhmä pohtii myös esimerkiksi itsensätyöllistäjien asemaa.

EK:n lakiasiainjohtaja Äimälä sanoo, ettei työryhmän kirjauksista kannata odotella liikoja.

”Jos joku luulee että ryhmästä tulee joku autuaaksi tekevä muotoilu, jonka jälkeen kaikki alustavälitteiseen työhön liittyvät asiat ratkeavat, niin enpä usko. Kuten sanoin, toimintatavat eroavat niin paljon, eikä ole mahdollista kirjoittaa lain pykälää niin, että kaikki voivat sen perusteella aina päätellä onko kyse työsuhteesta vai yrittäjäsuhteesta.”

Mitä tahansa työryhmä päättääkin tehdä, se ei vielä tarkoittaisi, että ruokalähettien asemasta ei tarvitsisi käydä kiistaa oikeudessa. Jos ruokalähettiyhtiöt katsovat edelleen, että lähetit ovat yrittäjiä, on viime kädessä tuomioistuimen ratkaistava asia kussakin yksittäistapauksessa.

Jo nyt on selvää, että minkäänlaista työn tekemisen kolmatta kategoriaa yrittäjän ja työntekijän lisäksi ei ryhmässä tulla ehdottamaan. Siihen suhtautuvat skeptisesti työnantajat, palkansaajat ja virkamiehet.

Hallitusneuvos Kröger sanoo, että sosiaaliturvan puolella saatetaan sen sijaan kaivata jonkinlaista muutosta.

”Näin voi olla tilanteissa, joissa henkilö jää meidän järjestelmissämme ikään kuin väliinputoajaksi. Sosiaaliturvakysymykset kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ratkaistaviin asioihin.”

Krögerin mukaan alustatalouden ongelmiin puuttumisessa onkin kyse paljon muustakin kuin työsuhteen tarkastelusta.

”Tämä on laaja kysymysnippu, johdon joudumme ottamaan kantaa. On olennaista miettiä myös sosiaaliturvaa ja verotusta.”

Suomen Yrittäjät esitti viime vuonna ”korjaussarjaa” alustataloudessa toimivien asemaan. Järjestön mukaan Suomessa pitäisi esimerkiksi ottaa käyttöön universaali ansioturva, sekä mahdollistaa ansioturvan yhdessä kerryttäminen sekä yrittäjälle että palkansaajalle.

Lisäksi järjestö muun muassa esitti selvitystä lakiin kirjatusta vähimmäispalkasta.