Politiikka    |   Kolumni

Natsi-Saksassa tolkun ihmiset päätyivät Auschwitzin kuolemanleirille

Olemme yhä kaukana maailmansodasta ja kaasukammioista. Mutta jokainen askel tiellä, joka vie siihen suuntaan, on liikaa, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.

Maanan­taina tuli kuluneeksi 75 vuotta Ausch­witzin keskitys­leirin vapautuksesta. Päivää vietettiin myös vainojen uhrien vuosipäivänä. Päivän ”kunniaksi” juutalaisten synagogaa tahrittiin Turussa punaisella maalilla, ja Tampereella uusnatsit polttivat Israelin lipun.

Turun ja Tampereen tapahtumat ovat hyytävä muistutus siitä, etteivät kaikki ole oppineet historiasta mitään.

Auschwitzissa järjestettyyn vapautumisen juhlaan osallistui kaksisataa leirin entistä vankia. ”Ei koskaan enää”, oli heidän sanomansa maailmalle. Siihen yhtyivät juhlaan osallistuneet valtionpäämiehet.

”Ei koskaan enää” oli likimain koko ihmiskunnan toive toisen maailmansodan jälkeen. Toivetta täyttämään syntyi useita järjestöjä, muiden muassa Yhdistyneet Kansakunnat YK. Myös useita ihmisoikeuksia turvaavia sopimuksia solmittiin.

Vaara, ettei toive täyty, on nyt suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Helsingin Sanomat julkaisi 18. elokuuta viime vuonna kolumnini, jonka otsikko kuului: ”Oikeistopopulistit toistelevat teemoja, joilla natsit nousivat valtaan Saksassa”. Kolumnin pohjana oli amerikkalaisen 1900-luvun Saksan tutkijan professori Benjamin Carter Hettin kirja Demokratian kuolema –Kuinka Hitler nousi valtaan.

Kirja todistaa, että likimain kaikki oikeistopopulistien iskulauseet olivat jo natseilla ahkerassa käytössä. Populistien teemoista vain yksi ei esiintynyt vielä natseilla: ilmastonmuutoksen vähättely – sattuneesta syystä.

Hett kertoo, miten Saksan oikeistopoliitikot kuvittelivat taltuttavansa Adolf Hitlerin myötäilemällä häntä ja antamalla hänelle lopulta vallan ja vastuun.

Ei talttunut Hitler. Eivät ole talttuneet myöskään nykyisistä oikeistopopulisteista ne, jotka ovat vallan saaneet.

Tietenkin olemme yhä kaukana maailmansodasta ja kaasukammioista. Mutta jokainen askel tiellä, joka vie siihen suuntaan, on liikaa.

Natsi-ideologian pahuuden tiedämme. Mutta mikä oli yksilöiden vastuu siihen, että pahuus sai vallan Saksassa ja on yhä enemmän saamassa valtaa myös nykypäivän maailmassa?

Antisemitismillä oli vahva, vuosisatainen perinne Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa jo ennen natseja. Siksi tavalliset saksalaiset eivät juurikaan hätkähtäneet, kun natsit lietsoivat juutalaisvihaa ja alkoivat harjoittaa yhä raaempaa väkivaltaa juutalaisia ja pian myös monia muita väestöryhmiä kohtaan. Osa taputti käsiään, osa katsoi muualle.

Vuoden 1933 valtiopäivävaaleissa 43,9 prosenttia saksalaisista antoi äänensä natseille. Äänestäjät tiesivät, mitä tekivät, sillä natsit eivät salanneet tavoitteitaan eivätkä keinojaan.

Koska demokratiassa valta on kansalla, on myös vastuu. Demokratia on hieno järjestelmä, mutta sekään ei estä tekemästä äärettömän tyhmiä ja vastuuttomia valintoja, kuten tehtiin Saksassa 1933 ja kuten tehdään monissa maissa nyt.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa oli esittely saksanjuutalaisen filosofin Hannah Arendtin elämänkerrasta. Arendt on pohtinut pahuuden ongelmaa. Hän puhuu pahuuden arkipäiväistymisestä. Hyvän ja pahan ero voi riippua hyvin banaaleista arkielämän asioista, hän sanoo.

Edes Adolf Eichmannin kaltaiset natsipyövelit eivät ole Arendtin mukaan välttämättä murhanhimoisia raakalaisia, vaan voivat olla tavallisia ajattelemattomia ihmisiä, jotka vain seuraavat byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä.

Vielä tavallisempia, kunnianarvoisia, usein sivistyneitäkin ihmisiä olivat ne saksalaiset, jotka äänestivät natsit valtaan. Jos he olisivat eläneet nykyaikana, moni olisi kutsunut heitä tolkun ihmisiksi.

Monien mielestähän tolkun ihmisiä ovat ne, jotka tuomitsevat yhtä lailla molemmat ”ääripäät”, niin vihan lietsojat kuin vihan torjujat – tai ainakin katsovat muualle, kun pahuus järjestäytyy noustakseen valtaan.

Sarjakuvataiteilija Pertti Jarla kuvasi oivasti tätä ääripää-ajattelutapaa Fingerporissaan: Yksi väitti, että maapallo on pyöreä. Toinen, että litteä. Tolkun ihminen, että ovaali.

Ääripäistä puhuminen on vain raukkamainen tapa välttyä itse ottamasta vastuuta. Tolkun ihmisiä ovat vain ne, jotka nousevat vihaa ja pahuutta vastaan. Se on ihmisen moraalisista velvoitteista suurin.

Monet Saksan tolkun ihmisistä, kuten Arendt tai Albert Einstein, pakenivat natsien vainoa ulkomaille. Ne tolkun ihmiset, jotka eivät päässeet pakoon, kohtasivat kohtalonsa Auschwitzissä ja muilla kuolemanleireillä.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää