Kouvola näyttää, minne ikääntyvä Suomi menee: kouluja suljetaan jo nyt, kaikki kaupungin työntekijät lomautetaan viikoiksi - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Kouvola näyttää, minne ikääntyvä Suomi menee: kouluja suljetaan jo nyt, kaikki kaupungin työntekijät lomautetaan viikoiksi

”Turha on väkisin taistella sellaista vastaan, jota ei pysty muuttamaan. Tärkeintä on järjestellä kuntaan jäävät palvelut niin, että kunta pysyy houkuttelevana”, sanoo Kuntaliiton asiantuntija.

Kävelykatu Manski Kouvolan keskustassa. Tilastokeskus ennustaa, että Kouvolassa on vuonna 2040 asukkaita 17 prosenttia vähemmän kuin nyt. Alle 18-vuotiaita on tuolloin yli kolmannes vähemmän. Kuva: Johannes Wiehn

Julkaistu: 2.2. 2:00, Päivitetty 2.2. 6:13

Mitä syntyvyyden laskusta ja väestörakenteen muutoksesta seuraa Suomen kunnille, joista monet ovat taloudellisesti ahtaalla jo nyt?

Otetaan esimerkiksi Kymenlaaksossa sijaitseva Kouvola, joka kamppailee kasvavien terveys- ja hoivamenojen kanssa. Nyky-Kouvola on kuudesta kunnasta vuonna 2009 syntynyt kaupunki, jolla on paljon pinta-alaa ja kuntaliitoksista periytyvä hajanainen palveluiden verkko.

Kouvolassa näkyy jo nyt se, mikä väestöennusteiden mukaan odottaa yhä suurempaa osaa Suomesta.

Kouvolan väestöennuste on karu. Nyt asukkaita on vähän yli 82 000, mikä tekee kaupungista Suomen 11. suurimman. Tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2040 asukkaita on 17 prosenttia vähemmän.

Jos katsoo tarkemmin ikäryhmiä, ongelma syvenee. Vuonna 2040 Kouvolassa on yli kolmannes vähemmän alle 18-vuotiaita kuin nyt.

Ikääntyneiden määrä sen sijaan kasvaa. Sote-alalla nyrkkisääntönä on, että yli 75-vuotias käyttää kolme kertaa niin paljon palveluita kuin kansalainen keskimäärin ja Kouvolassa sen ikäisiä on kahdenkymmenen vuoden päästä yli 50 prosenttia enemmän kuin nyt.

Vanhus alkaa tarvita kallista ympärivuorokautista hoivaa yleensä yli 85-vuotiaana. Kouvolassa yli 80-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Kouvolan kaltainen väestörakenne on monessa muussakin kunnassa.

”Syntyvyyden lasku koskettaa kaikkia kuntia, mutta maan sisäisen muuttoliikkeen takia se ei näy kaikkialla yhtä rajuna”, sanoo opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Vanhusten määrän kasvun Kouvolassa on nähnyt väestötilastoista jo pitkään, mutta syntyvyyden odotettua syvempi romahdus on tuonut kuntapäättäjät vaikeiden päätösten eteen.

Kouvolassa on nyt 34 kaupungin peruskoulua. Alakouluja 1.–6. luokalla oleville on 24, yläkouluja 7.–9. luokkalaisille viisi, ja isoja, kaikki peruskoulun luokka-asteet kattavia yhtenäiskouluja samoin viisi.

Huomattava osa näistä kouluista on lopettamisuhan alla.

Lukioita on iltalukion lisäksi neljä. Niistä kahteen eli Elimäelle ja Valkealaan ei enää tänä syksynä otettu uusia oppilaita, vaan näiden taajamien lukiot lakkautetaan.

Elimäen lukioon ei enää oteta uusia oppilaita, vaan se lopetetaan. Kuva: Johannes Wiehn

Kymmenen vuotta sitten kuntaliitosten jälkeen peruskouluja oli liki viisikymmentä, mutta niitä on edelleenkin Kouvolan talouden näkökulmasta liikaa. Kuntaliitosvuonna 2009 oppilaita oli 8 700, nyt 7 200.

Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtajan Veikko Niemen mukaan kaupunginvaltuusto teki jo 2018 periaatepäätöksen 20 peruskoulun mallista, jota kohti nyt edetään. Tulevana syksynä lakkaa yksi peruskouluista.

Neljän piti lakata, mutta kävi niin kuin usein kouluverkkopäätöksissä käy. Päätöstä kolmen koulun osalta lykättiin. Koulujen sulkemiset ovat helppoja paperilla, mutta käytännön elämässä ne suututtavat asukkaat, nostattavat vastarintaa ja saavat kuntapoliitikot perääntymään.

Lähiajan suunnitelmana on rakentaa uusi yhtenäiskoulu, johon yhdistyy kolme koulua. Saman katon alle tulee päiväkoti, johon kootaan kahden nykyisen päiväkodin toiminta.

Tavoitteena on, että tulevat koulut sijaitsisivat tarpeeksi laajoilla lähikoulualueilla, siellä missä Kouvolan yhä harvalukuisemmiksi käyvät lapsiperheet asuvat.

Tällainen yhtenäiskoulun ja varhaiskasvatuksen koonti saman katon alle yleistyy kunnissa. Samalla korvataan vanhoja sisäilmaongelmaisia kouluja ja rakennetaan tilalle muodikkaita ”oppimisympäristöjä”.

Päiväkoteja Kouvolassa on 23. Osassa niistä toimii vain yksi parinkymmenen lapsen ryhmä, mikä on Niemen mukaan liian vähän. Tavoitteena on, että tulevissa päiväkodeissa olisi 100–200 lasta, mikä tarkoittaa myös päiväkotien toimipisteiden rankkaa keskittämistä lähivuosina.

Tänä vuonna Kouvola vastaa talousongelmiin niin, että se lomauttaa kaikki kaupungin työntekijät kolmeksi viikoksi opettajista aina kaupungin johtoon asti. Vaikka lomautukset yritetään keskittää pääosin kesään, ne vaikuttavat asukkaiden palveluihin.

Lomautukset ovat nyt kaupungissa iso puheenaihe, sanoo Valkealassa asuva Jonna Halonen, joka on omalta osaltaan kohentanut Kouvolan syntyvyyttä tänä vuonna. Kaksi viikkoa sitten perheeseen syntyi tyttövauva.

Kouvolan Valkealassa asuva Jonna Halonen kävi torstaina Valkealan neuvolassa tyttövauvansa kanssa. Lapsi on perheen kolmas. Halonen kävi synnyttämässä 80 kilometrin päässä Kotkassa, sillä Kouvolassa ei enää ole synnytysosastoa. Kuva: Johannes Wiehn

Halonen aikoo mennä töihin noin vuoden päästä ja hakea tyttärelle päiväkotipaikkaa. Sellaisen hän toivoo järjestyvän noin 15 kilometrin päästä Valkealan keskustasta. Lähempänäkin olisi koulun yhteydessä päiväkoti, mutta se on Halosen työmatkan kannalta väärässä suunnassa.

Lisäksi lähikoulu on huonokuntoisuutensa takia jossain vaiheessa lakkautusuhan alla. Vielä ei ole tietoa, miten pitkä koulumatka perheen nuorimmaiselle tulee sitten kun hän seitsemän vuoden päästä aloittaa peruskoulun.

Jonna Halosen vauva on kahden viikon ikäinen. Kuva: Johannes Wiehn

Joka kunnan on pakko järjestää perusopetus kuntalaisille, samoin varhaiskasvatus – ainakin toistaiseksi. Se päivä lähenee, jolloin valtakunnallisesti on päätettävä, pitääkö kaikilla kunnilla olla samanlaiset velvoitteet järjestää palveluita.

”Jos syntyy vaikka alle viisi lasta vuodessa, perusopetuksen järjestäminen on haasteellista. Ja jos on harvaan asuttu kunta, myös koulukuljetusten järjestämisessä on haasteita”, Terhi Päivärinta sanoo.

Jo nyt osa kunnista järjestää yläkoulun yhteistyössä jonkin toisen kunnan kanssa. Omista alakouluista on vielä yritetty pitää kiinni.

Sirpa Paatero Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kunta­ministeri Sirpa Paatero (sd) nosti viime elokuussa HS:n haastattelussa esiin ajatuksen ”kevyt­kunnista” eli siitä, että kaikilla kunnilla ei olisi jatkossa samat oikeudet ja velvollisuudet. Hallituksen viime vuoden lopulla teettämän tutkimuksen mukaan ainakaan perustuslaki ei estä kuntien tehtävien erilaistumista, kunhan kuntalaisten perusoikeudet turvataan.

Tulevat veronmaksajat vähenevät, mutta väestökehityksellä on kuntataloudelle myös positiivinen puoli. Opetus ja kulttuuri ovat kuntien toiseksi suurin palvelu heti sosiaali- ja terveydenhuollon jälkeen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen vapauttaa resursseja ja vähentää kunnan menojen kasvupainetta.

”Kouvolassa on mahdollisuuksia sopeuttaa. Ainakin lukujen perusteella tunnelin päässä on valoa”, sanoo Kouvolan lukuihin tutustunut kehityspäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.

Itsestään se ei tapahdu, vaan kunnan on suljettava tyhjeneviä kouluja ja päästävä eroon kiinteistöistä, joille ei ole käyttöä.

”Jos kunta reagoi ajoissa, sen elinvoima voi pysyä parempana. Turha on väkisin taistella sellaista vastaan, jota ei pysty muuttamaan. Tärkeintä on järjestellä kuntaan jäävät palvelut niin, että kunta pysyy houkuttelevana”, Mehtonen sanoo.

Kuntaliiton laskelmien perusteella Kouvola käyttää alaikäisiin kaupunkilaisiinsa enemmän rahaa kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Kulut eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin ikäluokat ovat jo nyt vähentyneet.

Voiko Kouvolan opetustoimi vastaisuudessa käyttää kouluista säästyvät rahat esimerkiksi opetuksen laadun parantamiseen? Opetustoimesta vastaava Veikko Niemi on epäileväinen.

”Olemme usein esittäneet, että opetuksen rakennemuutoksilla saadut säästöt käytettäisiin kehittämiseen ja koulutustarjonnan monipuolistamiseen. Ikävä kyllä säästöt ovat menneet kattamaan kaupungin muuta vajetta.”

Myös Valkealan lukio ollaan lopettamassa. Kuva: Johannes Wiehn

Vajetta on vaikka muille jakaa, sillä Kouvola painiskelee jo nyt ikääntymisen kulujen kanssa. Kaupungin väestön voimakas ikääntyminen alkoi jo 2010 ja jatkuu aina vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen tilanne alkaa ennusteiden perusteella tasaantua.

Ensimmäiset suurten ikäluokkien edustajat täyttävät tänä vuonna 75 vuotta. Kouvola aikoo selvitä vanhusten määrän kasvusta niin, että kunnalle kaikkein kalliimmaksi käyvän tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja ei lisätä lainkaan vuoteen 2040 mennessä.

Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sitä, että henkilökunta on hoivakodissa paikalla ympäri vuorokauden. Lisäksi hoitajien määrästä on tulossa hallituksen lupauksen mukaisesti sitova mitoitus eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.

Kouvolan tavoite karsia tehostetun palveluasumisen paikkoja kuulostaa vanhusmäärän kasvun takia ylioptimistiselta. Miten kaupunki sen tekee?

Kouvolan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa kuntayhtymä Kymsote. Kymsoten terveyden ja ikääntymisen palvelujen johtaja Jorma Haapanen sanoo alueen vanhuspalveluiden rakenteen olevan nyt ”erittäin raskas”. Lähes 10 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kymenlaaksolaisista asuu tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Jo tämän vuoden aikana Kymsote vähentää noin 300 tehostetun palveluasumisen paikkaa.

Kymsote aikoo lisätä raskaasta hoivasta vapautuvien resurssien avulla kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluita. Tilalle tulee myös kevyempää palveluasumista ja tuettua asumista.

”On tavattoman paljon asioita, millä me pystymme vastaamaan tilanteeseen. Levitämme esimerkiksi tämän vuoden aikana lääkeannosautomaatit kotihoitoon koko Kymenlaakson alueella”, Haapanen sanoo.

Automaatti sopii noin 15 prosentille kotihoidon asiakkaista, mutta jo siitäkin määrästä tulee tehokkuutta. Haapasen mukaan automaatin avulla voi korvata yhden pelkästään lääkkeenjakeluun liittyvän kotihoidon käynnin päivässä, mikä Kymsoten mittakaavassa tarkoittaa 8 000:ta kotihoidon käyntikertaa kuukaudessa.

”Se vapauttaa noin 40 työntekijän työpanoksen muuhun. Näitä vain pitää rohkeasti ottaa käyttöön. Samoin virtuaalihoivan erilaisia ratkaisuja, joissa pystyy olemaan yhteydessä ruudun kautta.”

Vanhusmäärän kasvun lisäksi monessa kunnassa ongelmana on, mistä vanhusten hoitajat otetaan. Niin Kouvolassakin. Etenkin syrjemmällä sijaitseviin hoivakoteihin on jo nyt vaikea saada henkilökuntaa.

Haapasen mukaan Kymenlaaksossa on suunnitelmana aloittaa hoiva-avustajien koulutus, koska Kymsotessa ei uskota sairaan- ja lähihoitajia löytyvän riittävästi lähivuosina.

”Hoiva-avustajat hyväksytään tulevaan hoitajamitoitukseen, ja alan koulutukseen näyttää olevan hakijoita runsaasti. On nuoria, jotka soveltuvat alalle, mutta eivät pysty lähihoitajakoulutuksen lääkelaskuihin. Sitten ovat maahanmuuttajat ja ikääntyneet työttömät. Kymenlaaksossa löytyy töitä vähintään 500 hoiva-avustajalle.”

Lähihoitajan on osattava matematiikkaa, jotta hän osaa annostella lääkkeet oikein. Hoiva-avustaja ei saa osallistua lääkehoitoon.

Kävelykatu Manski Kouvolan keskustassa. Kuva: Johannes Wiehn

Jos maan hallituksen puuhaama sote-uudistus toteutuu, sote siirtyy kuntien vastuulta tulevien maakuntien hoitoon ehkä vuonna 2023 tai 2024. Kouvola rahoittaa nyt kuntayhtymä Kymsotea, mutta maakuntauudistus tarkoittaa sote-menojen siirtymistä pois kaupungin harteilta.

Samalla myös päätösvalta Kouvolan kaikista sote-palveluista siirtyy tulevalle maakunnalle.

”Silloin isot kasvupaineet lähtevät pois kulupuolelta, koska paineet tulevat lähes kokonaan sotesta. Se antaa Kouvolalle helpotusta tulevaisuudessa”, Kuntaliiton Mehtonen sanoo.

Suomeen kaavaillaan kevyt­kuntia, joilla ei olisi samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muilla