HS esittelee luvut, joiden eteen poliitikot tänään joutuvat suuressa ilmastokokouksessa - Politiikka | HS.fi
Politiikka

HS esittelee luvut, joiden eteen poliitikot tänään joutuvat suuressa ilmastokokouksessa

Kokouksessa hallituspuolueiden kansanedustajat yritetään saada ymmärtämään, ettei päästöjä saada alas, jos liikenteelle ja turpeelle ei tehdä jotain.

Sdp:n Sanna Marinin (keskellä) johtama hallitus on luvannut, että 15 vuoden päästä Suomi ei enää lisää ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjä. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 3.2. 2:00, Päivitetty 3.2. 6:13

Tänään maanantaina pyörähtää käyntiin syksystä asti hehkutettu hallituksen suuri ilmastokokous. Paikalle on kutsuttu hallituspuolueiden lähes 120 kansanedustajaa.

Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on luvannut, että 15 vuoden päästä Suomi ei enää lisää ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjä. Toisin sanoen vuonna 2035 Suomessa saa syntyä ilmastopäästöjä enää vain sen verran kuin Suomen hiilinielut niitä pystyvät ilmasta sitomaan.

Se tarkoittaa, että hallitus joutuu tekemään paljon isoja ilmastopäätöksiä.

Jotta päätöksiä voidaan tehdä, kaikkien pitää ymmärtää, kuinka paljon päästövähennyksiä vielä puuttuu ja mistä niitä voi järkevästi saada kasaan. Jos puolueet yksi kerrallaan vaativat, ettei saa kajota turpeeseen, maatalouteen, autoiluun tai teollisuuteen, jäljelle jää vain lillukanvarsia, joista irtoaa pikkuruisia päästövähennyksiä. Päästökohteiden löytäminen on erityisen vaikeaa keskustalle, kun taas vihreille on tärkeää löytää isoja tekoja.

Kun Sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n kansanedustajat tänään kokoontuvat Vuosaareen, tarkoitus on saada kaikille sama ”tilannekuva” ja lisää realismia keskinäiseen keskusteluun.

Millaisen todellisuuden he saavat eteensä?

Pääpiirteittäin tällaisen:

Yllä oleva kuva on koostettu lokakuisten laskelmien pohjalta. Sen jälkeen on saatu uutta tietoa metsien päästöjä imevien hiilinielujen kutistumisesta. Todennäköisesti kansanedustajille esitellään siis jonkin verran muuttuneita lukuja, joissa vaadittavien toimien kokoluokka on vain kasvanut entisestään.

Iso kuva säilyy kutakuinkin samana: päästöjä on pienennettävä isolla kauhalla, ja suunnitelmia ja toimia päästövähennysten toteuttamiseksi puuttuu rutkasti. Tekemistä on kevääksi paljon.

HS käy kansanedustajille piirtyvää kuvaa nyt tarkemmin läpi.

Jotta Suomi 15 vuoden päästä olisi hiilineutraali, nykyisistä ilmastopäästöistä pitäisi onnistua poistamaan yli 60 prosenttia. Yli kolmannes päästöistä jäisi siis imettäväksi Suomen metsiin.

Lukemat tosin perustuvat ajatukseen, että metsät sitoisivat ilmakehästä hiiltä suunnilleen nykytahtia. Tuoreempien arvioiden mukaan metsien hiilinielu kuitenkin kutistuu hakkuiden takia. Se tarkoittaisi isompaa urakkaa päästöjen vähentämisessä, koska nielujen hoidettavaksi ei voisi jättää yhtä isoa osuutta päästöistä.

60 prosenttia nykypäästöistä, 35 miljoonaa tonnia. Siinä on paljon hävitettävää. Ilmastopäästöjä aiheuttavat asuntojen lämmitys, sähkön tuotanto, tehtaat ja muut teollisuuslaitokset, tieliikenne ja ruuan tuottaminen navetoissa, sikaloissa ja pelloilla. Kaikki arkea Suomessa. Siksi päästöjen vähentäminen on usein vaikeaa.

Hallitusta auttavat jonkin verran aikaisemman eli Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätökset. Sipilän hallitus esimerkiksi kielsi lailla kivihiilen polttamisen toukokuusta 2029 eteenpäin. Kivihiilen mukana päästöjä siirtyy historiaan noin 7 miljoonaa tonnia. Pelkästään tällä viidennes vähennysurakasta on kuitattu.

Lisäksi biopolttoaineiden jakelupakkoa liikenteessä on jo päätetty nostaa vuosi vuodelta 30 prosenttiin. Automaattista vetoapua tulee siitäkin, kun energiantuotanto ja muu teollisuus saavat tehostettua toimintaansa ja vähennettyä hukkaenergiaa.

Kaikenlaisen jo päätetyn ansiosta 35 miljoonan tonnin päästövähennystarpeesta kasassa on vajaat 16 miljoonaa tonnia eli alle puolet.

Tehtävää on jäljellä siis yli 19 miljoonaa tonnia, eli nykyisiin päästömääriin verrattuna noin kolmasosaan päästöistä pitäisi suunnitella toimet ja päätökset, joilla päästöt saadaan haihdutettua.

Mistä tuo 19 miljoonaa tonnia ilmastopäästöjä voitaisiin ottaa pois?

Suurin yksittäinen kohde on turve. Jos turve saadaan pois energiakäytöstä, päästöistä häviää yli 7 miljoonaa tonnia. Tosin sanoen puuttuvasta 19 miljoonasta tonnista olisi hoideltu jo lähes 40 prosenttia.

Tässä on viestiä erityisesti toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle keskustalle, joka on vastustanut turpeen energiakäytön kieltämistä. Puheenjohtaja Katri Kulmuni on sanonut, että turpeen energiakäyttö on ”perusteltua”.

Lisäksi juuri energiantuotannosta päästöjen vähentämistä pidetään halvempana ratkaisuna. Kuluttajien päästöihin puuttuminen vaatii usein enemmän tukia ja vastaantuloja eli suomeksi rahaa.

Toinen suuri yksittäinen vähennyskohde on tavallinen autoilu. Sen päästöistä pitäisi saada pois 5 miljoonaa tonnia. Luku on valtava, sillä nyt henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 6 miljoonaa tonnia. Tavallinen autoilu ei saisi siis tuottaa juuri yhtään päästöjä. Keinot ovat sähköautoja, biokaasuautoja, yhteiskäyttöautoja, biopolttoaineita sekä julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä.

Raskaasta liikenteestä pitäisi niin ikään saada pois 3 miljoonaa tonnia.

Koska tuoreet laskelmat varoittavat metsien hiilinielun kutistumisesta, läpi käydään myös sitä, miten hiilinielujen kutistumista voidaan hillitä. Hiilinielujen vahvistamiseen tarvitaan nyt entistä kiireellisemmin ideoita ja päätöksiä. Nykyistä nielua kutistaa esimerkiksi metsäkato eli metsäpinta-alan pieneneminen. Sen vaikutus on yli kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Sille voi laskea 14 miljoonan tonnin päästöt, että Suomessa käytetään paljon turvepeltoja, joilta vapautuu paitsi hiilidioksidia myös typpioksiduulia, joka niin ikään on kasvihuonekaasu.

Kokouksen päähuomio on siis sen hahmottamisessa, mistä kaikkialta todella isoja päästövähennyksiä voi saada – ja onko näitä alueita mahdollista sulkea toimenpiteiden ulkopuolelle, vaikka ne olisivat poliittisesti kuinka vaikeita.

Seminaarityyppisessä kokoontumisessa ei ole tarkoitus tehdä poliittisia päätöksiä, ja ylipäätään tarvittaviin keinoihin ei mennä kovin yksityiskohtaisesti. Niitä on tarkoitus valmistella pitkin kevättä ennen huhtikuussa pidettävää isoa budjettikokousta, jota kutsutaan nimellä kehysriihi. Kevään mittaan on tarkoitus esimerkiksi valmistella energiaveroremonttia, ja siinä turpeen nyt saamat verohelpotukset nousevat esiin.

Jonkinlaisen uuden avauksen hallituspuolueet haluavat kuitenkin tehdä. Maanantaina viisi puoluetta todennäköisesti kertoo ilmastorahastosta. Rahaston tarkoitus on tukea erityisesti teollisuutta, jolle tulee kustannuksia vähäpäästöisempään tuotantoon siirtymisestä.

Ensimmäinen arvio hallituksen ilmastotoimien riittävyydestä tehty, ja näkemys on selvä: Ne eivät riitä

Tuore laskelma puolitti kertaiskulla metsien hiilinielut – hallituksen ilmastotavoite vaikeutui huomattavasti