HS:n tiedot: Hallitus kaavailee hoitaja­mitoituksen rahoittamista leikkaamalla yksityisen terveyden­huollon Kela-korvauksista - Politiikka | HS.fi
Politiikka

HS:n tiedot: Hallitus kaavailee hoitaja­mitoituksen rahoittamista leikkaamalla yksityisen terveyden­huollon Kela-korvauksista

Lisärahaa tarvitaan, sillä hallituspuolueet kertoivat tiistaina päässeensä sopuun siitä, että sitova hoitajamitoitus vanhusten hoivassa etenee torstaina valtioneuvoston istuntoon ja eduskuntaan. Iso kysymys rahoituksen lisäksi on se, mistä tarvittava määrä hoitajia saadaan.

Hallitus kaavailee, että viimeistään huhtikuussa vuonna 2023 tulee vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa olla kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti vähintään seitsemän hoitajaa. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 5.2. 17:31

Hallitus suunnittelee, että vanhusten hoitajamitoituksen kiristämiseen voitaisiin saada rahaa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksia eli niin sanottuja Kela-korvauksia leikkaamalla.

Hallituslähteiden mukaan näin voitaisiin saada kasaan ”muutamia kymmeniä miljoonia” euroja.

Ensi vaiheessa voitaisiin poistaa muut kuin hammashoidon korvaukset, mikä olisi myös askel purkaa terveydenhoidon ja sairaanhoidon monikanavaista rahoitusta.

Suunnitelmat siitä, mistä puroista lisärahat sitovaan hoitajamitoitukseen kerättäisiin, ovat vielä alustavia.

Lisärahaa tarvitaan, sillä hallituspuolueet kertoivat tiistaina päässeensä sopuun siitä, että sitova hoitajamitoitus vanhusten hoivassa etenee torstaina valtioneuvoston istuntoon ja eduskuntaan. Ensimmäisenä sovusta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd) Ylellä.

Viimeistään huhtikuussa vuonna 2023 tulee kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti olla vähintään seitsemän hoitajaa. Itse lainmuutoksen on määrä tulla voimaan jo elokuussa 2020, mutta siirtymäajalla riittäisi myös nykyisen laatusuosituksen mukainen mitoitus eli viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohti, mikäli sillä voidaan turvata riittävä hoito ja huolenpito.

Uusi vähimmäismitoitus koskee vain tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Ulkopuolelle jäisi toistaiseksi esimerkiksi kotihoito.

Etenkin valtiovarainministeriö ja oikeuskansleri olivat lausunnoissaan huolissaan siitä, että riittääkö valtiolla ja kunnilla rahaa vaadittaviin henkilöstölisäyksiin.

Hallituslähteiden mukaan uudistuksen vaatima rahoitus vuonna 2023 olisi yhteensä noin 276 miljoonaa euroa, josta 70 miljoonaa euroa on jo hallitusohjelman mukaisissa ”pohjissa”. Voimaantulo vasta huhtikuun alussa myös pienentäisi summaa.

Hoitajamitoituksen rahoitus on hallituslähteiden mukaan määrä ratkaista ”hallituskauden menokehyksen puitteissa”. Varsinaisen toteutusvuoden eli vuoden 2023 rahoitus tulisi pääosin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta, mutta niin, ettei se vaaranna muiden palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa.

Toisin sanoen muilta ryhmiltä ei leikata, eikä ikäluokkia aseteta vastakkain.

Kela-korvausten leikkaamisen lisäksi toinen keino löytää rahaa olisi tehostaa palveluhankintoja, kun sote-palveluiden järjestäjien koko kasvaa.

Hankintojen ja kilpailutusosaamisen tehostuminen vaikuttaisi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun laitos- ja asumispalveluissa.

Alustavan tarkastelun mukaan terveysalan yrityksillä on hyvät tulokset.

Kolmas rahoituslähde nähdään apteekeissa ja lääkkeissä, joiden kustannusten kasvun taittamisella voitaisiin saada säästöjä valtiontalouteen.

Katse kääntyy nyt apteekkien katteeseen, jota voitaisiin leikata ilman että asukkaiden yhdenvertainen lääkkeiden saatavuus olisi uhattuna. Silloin tarkasteltaisiin lääketaksaa ja apteekkiveroa.

Kustannusten hillintää aiotaan etsiä myös digitalisaatiosta. Sähköisen asioinnin, omahoidon, etäkonsultaatioiden ja hoivateknologian avulla säästyisi sosiaali- ja terveysministeriön muistion mukaan arviolta kymmenen miljoonaa euroa.

Rahoituksen lisäksi toinen suuri kysymys uudistuksen toteutuksessa on se, mistä saadaan tarvittava määrä hoitajia.

Sitova hoitajamitoitus tarkoittaa, että vanhusten hoitoon tulisi palkata noin 4 400 hoitajaa lisää.

Mitoituspakettiin kuuluu hallituslähteiden mukaan erityinen noin 115 miljoonan euron erä hoitajien koulutusta varten lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) pääluokasta.

Se ei kuitenkaan tarkoittaisi välttämättä ainoastaan uusia aloituspaikkoja, joita jo onkin lisätty, vaan myös esimerkiksi työvoima- ja täydennyskoulutusta.

Hoiva-avustajat taas opiskelevat alkuun lähihoitajan tutkinnosta vain osia.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavolakertoo, että soveltuvuuskokeiden palauttaminen hoitajakoulutukseen on jo osaltaan vähentänyt koulutuksen keskeyttämisiä, jolloin valmistujia on entistä enemmän myös nykyisillä aloituspaikkojen määrillä.

Eläkkeelle on Paavolan mukaan lähdössä kymmenen seuraavan vuoden aikana noin 18 000 hoitajaa.

Hoitajamitoitukseen lasketaan mukaan vain ”välitöntä asiakastyötä” tekevä henkilöstö. Suurin joukko tästä ovat lähi- ja perushoitajat, mutta heidän lisäkseen mukaan kuuluu muiden muassa geronomeja, fysioterapeutteja, sosiaalialan ohjaajia, sosionomeja, kodinhoitajia, hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia.

Esimerkiksi fysioterapeutit ja hoiva-avustajat eivät kuitenkaan saisi olla yksin työvuorossa tai vastata lääkityksistä.

Silja Paavola tähdentää, että vaikka hoiva-avustajat luetaan osin mukaan henkilöstömitoitukseen, heidän työnkuvansa olisi pääosin ruoanlaittoa ja siivousta, ei varsinaista hoitotyötä.

Paavola haluaa siivoustyöt pois hoitajilta.

”On tärkeää kirkastaa hoidon laatua.”

Tukipalveluihin, kuten juuri siivoamiseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun ja lumenluontiin, tulisi vastedes varata eri työntekijöitä, kuten laitoshuoltajia.

Hoitohenkilöstön mitoituksen toteutumista arvioitaisiin kolmen viikon seurantajaksolla.

Hoitajamitoituksen laskentatavalle arvostelua lausuntokierroksella – ”Ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä”